sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Rennot puutarhajuhlat

Aivan hyvin voi viettää puutarhajuhlia myös sisätiloissa. Sen todisti rakas ystäväni, kaimani Anna-Maria.

Perjantaina, kun nousimme miehen kanssa vanhalla, tunnelmallisella Koneen hissillä melkein ylimpään kerrokseen Krunikkalaisessa kerrostalossa, meidät vastaanotti iloinen puheensorina jo rappukäytävään saakka.  Ja ovella odotti upeaan kukkaseppeleeseen koristautunut sankaritar. 

Katossa risteili pallovaloja ja valkoisia viirejä. Löhöämään kutsuvat tyynykasat peittivät lattiaa, ja pöytä notkui herkkuja. 

Työpaikkaa, tupareita ja kai vähän menneitä synttäreitäänkin juhliva sankari oli löytänyt kakun, joka hiveliä silmiä visuaalisuudellaan, ja makuaistia jännillä yhdistelmillä. Ei uskoisi päällepäin, että kakussa odotteli lakuyllätys! Kakku oli peräisin Frangipani Bakerystä


Mukavat ihmiset, rento meininki ja paska musa, sanoi Jani, kun kysyin mikä jäi perjantaista päällimmäisenä mieleen. 

Kyllä. Komppaan miestäni. Fiilis oli ihanan rento siihen nähden, että tunsin vain osan paikallaolijoista etukäteen. Musa, noh, sitä oli laidasta laitaan. Ensimmäisenä mieleen tulee Lapinlahden lintujen huikea Älä pure mun ananasta. Ihan parasta huumorimusaa. 


Perjantaisten juhlien lisäksi olen ehtinyt tänä viikonloppuna seikkailla Aulangon Hugo Parkissa, ja maata vatsakipuisena ja kuumeisena sängyssä. 

Hugo Parkista lisää myöhemmin, vatsakivut ja muut toivottavasti antoivat jo periksi. 

Ihanaa sunnuntain jatkoa 

torstai 22. syyskuuta 2016

Hyvänmakuinen härkis - testissä lihan korvike

Keittiössä tuoksuu huumaavasti valkosipuli ja inkivääri. Vesi herahtaa kielelle, kun nostelen valkoiselle lautaselleni wokkivihanneksia, ja härkäpapuvalmistetta. Viimeisten annoksen seesaminsiemenillä. 

Olen testaamassa ensimmäistä kertaa Verson kypsää härkäpapua, Härkistä. 


 Isken annokseeni kiinni. 

- Tämmöstä mössöä, mut maku ihan jees, sanon ja työnnän uuden haarukallisen suuhuni. 

- Ihan hyväähän tämä on. Koostumus ok. Mössöö vähän, mutta wokkivihannasten kanssa tämä sopii, mieheni miettii ääneen. 

Itse jäin miettimään vielä Härkiksen suolan määrää. Sitä oli liikaa omille makunystyröilleni. Tarkistin pakkauksen, jossa mainittiin tuotteen olevan voimakassuolainen. Sadassa grammassa on suolaa 1,5g. Pakkauksessa - jonka jaoimme kahteen pekkaan - on 250 grammaa valmistetta. 


No mitä tämä lihankorvike sitten sisältää: Ainesosaluettelossa mainitaan härkäpapu 56,8 % , vesi, rypsiöljy, herneproteiini, sidonta-aineet (stabilointiaineet: E460 ja E461, kasvikuitu, suola, muunnettu tärkkelys), paahdettu sipuli -uute, ohramallasuute, muunnettu tärkkelys, sokerikulööri,
mustapippuri, suola. 

Valmiste sisältää jonkinverran asioita, joita en halua syödä joka päivä, mutta saatan pitää kiireisen päivän hätävarana.

Olen ihan fiiliksissäni siitä, että kasvisvaihtoehtoja on koko ajan helpompi saada. Vielä kun vehnäjauholle ja sokerille löytysi kahviloista kunnolla vaihtoehtoja, olisin tosi tyytyväinen. 

Tsekkaa Verson nettisivut ja blogi tästä linkistä: versofood.fi

tiistai 20. syyskuuta 2016

Parhaat housut juuri nyt

Selvä peli. Minusta on tullut vanha aikuinen. Sen lisäksi, että huvittelen mieluiten iltaisin hyvän kirjan tai tv-sarjan parissa, ja menen aikaisin nukkumaan jotta jaksan herätä uuteen päivään virkeänä, olen tullut todella mukavuudenhaluiseksi.

Jos ennen kuljin tiukoissa, kiristävissäkin vaatteissa ja epämukavissa kengissä, en suostuisi moiseen enään. 

Kenkäni ovat useinmiten matalat. Niillä voi vaikka vähän pöhkölläkin tavalla hypähtää tarvittaessa ilmaan, tai ottaa juoksuaskeleita. Takit ovat numeroa liian isoja, jotta alle mahtuu villapaita. Tämä kohta ei tosin päde kuvan nahkatakkiin. Ostin sen pari vuotta sitten. Selän sittemmin levittyä, sen alle mahtuu juuri ja juuri kevyt neule. 

Tämän hetken lempihousut ovat mustat Adidaksen trikoot. Täydelliset päällä. Parhaat housut juuri nyt. Harmittelen ainoastaan sitä, että ostin vain yhdet. Kulutan nämä puhki liian nopeasti kovalla käytöllä. 

Nahkatakki Ellos. Trikoot Adidas. Kengät saatu Eccolta. Laukku Pieces.


Kauniita unia 



Kuvasta lämmin kiitos ihanalle Ninalle

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kiitos jooga

Jooga pelasti taas, ajattelin tänään kun pötköttelin oranssilla alustalla ja mietin, jaksaisinko jo nousta loppurentoutuksen jälkimainingeista ylös.

Aamu alkoi aika, noh, vauhkoissa fiiliksissä. Heti herättyäni nimittäin googlettelin työjuttuja (virhe!) ja kertailin mitä kaikkea pitäisi tehdä eri töiden ja koulujuttujen eteen. Katselin erilaisia kasoja joita on kertynyt pitkin poikin kämppää, kun kukaan ei ole ehtinyt, jaksanut tai viitsinyt siivota niitä aikanaan. 

Oli lehtikasoja, vaatekasoja, romukasoja, laskukasoja, astiakasoja, pölykasoja, koirankarva- ja hiekkakasoja, kirjakasoja, kenkäkasoja, pyykkikasoja ja epämääräisiä tavaravuoria, joista ei tiennyt mitä kaikkea niihin edes sisältyy. 

Siinä sekopäisenä kasoja paikasta toiseen siirrellessäni mieskin naurahti, että kun nimi on Kasanen, mitä muutakaan voi odottaa. 

En tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Taisin tehdä molempia. Samaan aikaan. 

Sitten kasasin (hehheh) itseni, istuin joogamatolle ja tein hengitys- ja liikkuvuusharjoituksia. Yritin hillitä kipeästä olkapäästä johtuvaa turhautumista, jonka vuoksi en voi tehdä alaspäin katsovia koiria tai korkeita lankkuja, sotureista puhumattakaan. 

Session jälkeen olo oli selkeästi parempi. Alaselkää ei vihlonut enään, ahdistus oli poissa ja oli taas helpompi hengittää. 

Ja nyt ne kasatkin on siivottu. Tai ainakin suurin osa niistä. 


Ihanaa alkavaa viikkoa 

perjantai 16. syyskuuta 2016

Madventuresta ja reikihoitoa Viisas elämä-messuilla

Neljättä kertaa järjestetyt Viisas elämä-messut kiinnostivat valtavasti. Mietin vain, miksi en ollut kuullut niistä aikaisemmin!

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viime lauantaina pääsin yhdessä Janin kanssa kokemaan messutunnelmaa.

Tamperetalossa järjestetyt messut olivat kaksipäiväiset, mutta me ennätimme paikalle vain lauantaina.

Aamuni alkoi kolmen kirjan julkistamistilaisuudessa. Viisas elämä on messujen lisäksi nimittäin myös kirjakustantamo, entiseltä nimeltään Basam Books. Messut ovatkin kirjojen ympärille kehitetty hyvinvointitapahtuma.



Kirjojen parista siirryin lennossa luennoille. 

Ensimmäiseksi istahdin intuitiosta kertovalle luennolle, tosin vahingossa. Mutta jäin, koska aihe kiinnosti. Olen itsekin hyvin intuitiivinen. Koen, että moni hyötyisi valtavasti jos oppisi kuuntelemaan sisäistä ääntään.

Luennoitsija Katja Frangen mukaan intuition vahvistaminen on henkistä kasvua, luottamusta sisäiseen viisauteen sekä elämän näkemistä ja kokemista puhtaammin sellaisena kuin se on. Frangen mielestä meistä löytyy vastaukset, mutta kysymys kuuluu, kuulemmeko sisäisen äänemme.


Toinen luento käsitteli rakkautta ja seksuualisuutta.

Juuri nyt tv:ssä pyörivässä Ensitreffit alttarilla-ohjelmassa esiintyvä Tony Dunderfelt pohti miten ylläpitää vetovoimaa pitkässä suhteessa, mitä rakkaus nykyään merkitsee sekä miten yhdistää seksuaalisuus ja henkisyys.

Erittäin hyvä esitys. Myös Janin mielestä, mikä ilahdutti allekirjoittanutta. Ei ole koskaan pahitteeksi yrittää kehittää itseään ja parisuhdettaan. Tsekkaa Tonyn sivustolta kolme rakkauden aurinkoa. Eli ne tekijät, joiden yhteisvaikutuksesta rakkaus syntyy, ja mikä tärkeintä, pysyy yllä.


Madventureksesta tutut Riku Rantala ja Tuomas Milonoff vetivät salin niin ääriään myöten täyteen, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisäänkään.

Kuulijat saivat näkökulmia siihen, mihin maailma on menossa ja miten unelmia toteutetaan. Ainakin olemalla omia itsejämme ja sopeutumalla muutokseen, mikäli näitä menestyjiä on uskominen.

Lisäksi he olivat sitä mieltä, että taloudellista epätasa-arvoa on torjuttava ja luonnonvarojen kulutusta on vähennättävä radikaalisti.


Sillä aikaa kun me kuuntelimme asiantuntijoiden näkemyksiä yllämainituista asioista, ystäväni tutustui reikihoitoon sekä meditaatioon.

 - Istuin tuolilla reikihoitajan kysellessä millaisia vaivoja tai haasteita minulla tällä hetkellä on. Kerroin selkä-hartiasärystä ja naureskelin päälle vyöryvästä flunssasta, ja sen tuomasta kuumotuksesta ja tukkoisesta olosta. Totesin, että sille tuskin reiki mitään mahtaa, kertasi ystäväni kokemustaan.

- Hoidon tekijä tuumasi, että katsotaan ja käski rentoutua, ja olla tekemättä muuta kuin "olla läsnä".

- Hoidon aikana hoitaja piti ensin kevyesti käsiään harteillani ja ilmeisesti chakrojen päällä ilmassa. Noustessani oloni oli rennompi ja kieltämättä, sattumaa tai ei, flunssainen olokin oli vähän helpottanut. Sain myös kuulla omaavani vahvan "kolmannen silmän", hän ihmetteli. 

Stressivalmantaja/kirjailija Miia Huitti sekä Henkisen kasvun valmentaja/kirjailija Katja Frange Tuomas Kytömäen haastateltavina


Ystäväni kokeili myös meditaatiota.

- Meditaatiohetki oli sopiva sukellus hetkeksi messujen hälinästä luentohuoneen rauhaan. Meditaation vetäjä ohjeisti keskittymään hengityksen laskemiseen, hieman laskentatapaa meditaation edetessä vaihdellen. Kokemuksena meditaatio oli mukavan rauhoittava, ystäväni kertoi.

Bistro Naapuri tarjosi suussasulavia raakakakkuja ja muita herkkuja. 

Luentojen, workshoppien, jooga- ja meditaatiotuntien lisäksi tarjolla oli myös kirjallisuutta sekä näytteilleasettajien tuotteita ja palveluita.

Näissä tuotteissa oli huimaavan hyvä tuoksu. 

Kauniit purkit ja keveä koostumus hurmasi minut. 

Aikaisempaan en osaa verrata, mutta nyt näytti siltä, että messut ovat saavuttaneet sen verran suuren suosion, että pian on muutettava isompin tiloihin Tamperetalon käydessä ahtaaksi.

Minäkin pidin kokonaisuudesta, ja kysyin Janinkin mielipidettä. Hänkin voisi kuulemma mennä uudelleen. Sen verran viisaita ajatuksia, mies sanoi. 

Maanantaina voit hankkia Kashmir-neuleen kuudellakympillä Lidlistä

Jos olet haaveillut ylellisen pehmoisesta Kashmir-neuleesta, voit hankkia sen tulevana maanantaina 60€ hintaan Lidl-myymälästä, samalla reissulla kun ostat vihannekset ja muut ruokaostokset.

Pääsin etukäteen näkemään ja hipeltämään miltä puserot - niin miesten kuin naistenkin mallit - näyttävät ja tuntuvat. 

Pehmeitä ovat, voin kertoa. Materiaali ei kutita, ja neule tuntuu päällä ilmavalta. Naisille on tarjolla kolme eri värisävyä: Haalean vaalean punainen, vaalean harmaa sekä musta. Miesten värivaihtoehdot ovat harmaa, sininen ja musta. 

Tsekkaa kuva koko mallistosta Instagram tililtäni ansku_peaceandstyle


Pehmeyttä päivään  

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Paluu treenisalille - miten meni?

Yli kuusi viikkoa sitten satutin olkapääni. Sen jälkeen treenit ovat olleet lähinnä kuntouttavia tai kävelyä. Vaikka sitä ajattelisi, että kyllähän sitä mäkijuoksua, loikkatreeniä tai kyykkyjä smithissä voi tehdä, niin näin se vain on, että olkapää on niissäkin mukana. 

Muutaman viikon kohdalla tein varovaisen jalkateenin salilla. Testimielessä. Prässi sujui jotenkuten. Kun pidin painot hyvin pienenä, ei olkapäähän kohdistunut painetta (Kuntosalillani prässissä pidetään painokoukkuja käsillä kiinni treenin ajan). Polven ojennus ja koukistus samoin, mutta tosi tarkkana sai olla. Myös lantionnostoja smithissä kykenin suorittamaan niin, että pidin kipeän käden vastaotteella tangossa. 

Mutta kaikki se oheistoiminta. Painojen paikoilleen asettelut, penkkien siirtämiset ja muut olivat tosi hankalia. Kylmäpussi piti kaivaa pakkasesta heti kotiin päästyäni.  

Joogaaminenkin jäi vähälle, kun kobrat, korkeat lankut ja alaspäin katsovat koirat eivät kertakaikkiaan tulleet kuuloonkaan.

Olkapää ei ole vieläkään täysin parantunut, mutta selkeästi parempaan suuntaan ollaan menossa. Vielä ei ole järkeä edes yrittää punnertaa tai tehdä vipunostoja sivulle, mutta salitreeni - hyvin kevyt sellainen - onnistui tänään. Ja eilen sain tehtyä vuorikiipeilijäasennossa vatsatreeniä. Sekin on jo tosi iso juttu. Mutta ei sitä kyllä voi joka päivä tehdä. Ei tosin ole mitään syytäkään. 


Tämän päiväiseen olkapääystävälliseen jalkatreeniini kuului runsaan alkulämmittelyn jälkeen: 

1. Maastaveto 20kg:n tangolla (kipeä käsi vastaotteessa) 3 x 20 + superina perään sivukyykyt 2 x 20 ja askelkyykyt 1 x 30. 

2. Lantionnostot smithissä 3 x 20

3. Kyykyt kahvakuula sylissä 3 x 20

4. Takapotkut taljassa 3 x 10

Kyllä huomasi, että on ollut pitkä tauko. Vaikka treeni oli olevinaan kevyt, ei se siltä tuntunut. Mutta onneksi tiedän, että lihasmuistin ansiosta teen taas pian entiseen tapaan, kunhan olkapää paranee. Maltti on valttia ja kehoa kuunnellen on syytä edetä, vaikka tietenkin mieli tekisi pistellä menemän jo. 

Ylävartalotreenejäkin odotan kuin kuuta nousevaa. Ensimmäiset punnerrukset mahtavat olla aikamoista räpimöimistä, sitten kun niiden aika on. 

Mutta se minusta. Miten sun treenit sujuvat?