sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Purple

Höh, teitä ihanoita! Ei vaan, tuli kyllä hyvä mieli kun sain kehuja hiuksistani. Olen siis itse totaalisen kyllästynyt, enkä tiedä mitä tekisin tälle päälle. Kysyin ehdotuksia, mutta moni oli sitä mieltä että hiukseni ovat nätit näinkin. Kiitos teille, hyvän mielen sain kyllä :) Otan toki edelleen ehdotuksia vastaan, jos niitä haluaa laittaa.


Hiuksista hotelliin. Perjantain ja lauantain välinen yö vietettiin Janin kanssa Helsingissä. Lavvantaina kävimme sovittamassa ukolle pukua häihin. Kuvissa näkyvässä asussa olin liikenteessä. Myyjä ehdotti Sandilta mustaa, aiika mageeta pukua. Vielä ei lähtenyt mukaan, saas nähdä mihin tuo mies päätyy. Hän aikoo kuulemma palata asiaan erään tyylitietoisen kaiffarinsa kanssa. Jännityksellä odotan millainen komistus alttarilla odottaa. Mutta, asiaan. Holiday inn oli hotellimme. Pidimme paikasta. Sijainti on loistava. Henkilökunta mukavaa, hymyilevää, ja huone siisti sekä miellyttävä. Aamupalaa odotin tietenkin innoissani. Olihan se ihanan runsas, niinkuin arvelinkin. Tärkeimmät, eli croisantit löytyvät myös. Ainoa miinuspiste ropisi siitä, että appelsiinimehu oli kuin vettä. Hedelmälihasta tai appelsiinin mausta ei ollut tietoakaan. Appelsiinimehu on ainakin minun aamupalassani isossa osassa, joten täytyy kyllä sanoa että siitä olin pettynyt. Kaikenlaisia ihmisiä sitä muuten hotellin käytävilläkin liikkuu. Laiskuuttamme joimme punkkulasilliset keskustan baarien sijaan omassa hotellihuoneessa, Vain elämää-sarjaa katsellen. Kuului koputus. Kurkistin varovasti ovesta. Nainen kävelee poispäin. Kääntyy, huomaa että avasin oven ja palaa. "Millanen huone on executive? Montako huonetta teillä sielä on? Aattelin, että koputan, ja avaat jos avaat". Ja sitten poistui paikalta hyvää illanjatkoa toivotellen :D Sellasta.


Tälle päivälle olin suunitellut kirpparikäyntiä. Jätin kuntosalinkin väliin sen vuoksi. Mutta kas, Isänpäivä. Kirpputori tietenkin kiinni. Olen ollut ainakin kaksi kuukautta menossa sinne, enkä ole vieläkään päässyt. Onkohan tämä joku kohtalon oikku? Ehkä en viitsi enään edes yrittää... Isää käytiin kuitenkin halaamassa, ja poikettiin napsimassa muutama kuvakin blogia varten. Seuraavaksi tiedossa olisi märkäpainia koiran kanssa. Eli siis koiran pesu. Täytyy ehkä tsempta, ja lukea muutama blogi vielä sitä ennen.

Illan jatkoja! :)

Ansku

5 kommenttia:

  1. Toi on niin upea toi sun tukka, että en tekis sille kyllä mitään. Jos haluat piristystä, niin opettele joku uusi ihana lettikampaus tai muuta vastaavaa. Kyllä oon niin kade noin pitkästä tukasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mun pinnalla ei voi opetella lettikampausta ellei joku asiantuntija opeta sitä kädestä pitäen ;) Ei vaan. Oikeesti lettikampaukset on superihania ja olisi tosi kiva osata sellaisia väkertää.

      Poista
  2. Mä kävin juuri värjäyttämässä kokonaan mustaksi ja kerrostettiin hiuksia hieman. Viimeksi olin käynyt värjäyttämässä helmikuussa. Mulla on sivuotsis ja se on nyt aika hirveän näköinen. Tänään tuli mieleen, että olis pitänyt leikkauttaa saman pituiseksi kuin tuo otsis, mutta toisaalta tykkään pitkistä hiuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oii, kuulostaa hyvältä! Millonkohan mä olen käynyt värjäyttämässä hiuksiani viimeksi... En muista! :D

      Poista
  3. Heheh, mullekin tärkeintä on että aamupalabuffasta löytyy croisantteja :D Niitä voisi syödä vaikka kuinka ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!