perjantai 8. maaliskuuta 2013

Ubud

Balilla on kaksi paikkaa, joihin palaisin mielelläni takaisin. Ubud on niistä toinen. Ihana, todella viihtyisä paikka, siitäkin huolimatta että siellä on paljon turisteja-paikallisista puhumattakaan. Meno on kuitenkin mukavan leppoisaa. Hierojat ja taxikuskit huutelevat ja tarjoavat palveluitaan, mutta eivät niin agressiivisesti kuin aiemmissa maissa joissa olemme vierailleet. Iltaisin on tarjolla Balilaisia tanssiesityksiä joissa esiintyjät ovat pukeutuneet jännittäviin, ehkä jopa pelottaviin asuihin. Yöelämä koostui lähinnä livemusiikista baareissa, ei niinkään yökerhoista. Matkamuistoja on ostettavissa joka kulmassa. Hintataso on vähän kalliimpi kuin muualla Balilla.

Matka ensimmäisestä majoituspaikasta, Balangan beachilta Ubudiin kesti muutaman tunnin. Maksoimme siitä 400 000 rupiaa. Eli noin 40€. Tähän kuului myös tippi. Yritimme tinkiä, mutta epäonnistuimme surkeasti. Majoituspaikastame olisi ollut aika vaikea päästä halvempian kyytien luo, joten jouduimme tyytymään kohtaloomme.




En nähnyt missään muualla näin paljon koristeellisia patsaita, rakannuksia ja temppeleitä kuin Ubudissa. Jos haluat tällaisia nähdä ja ihastella, Ubud on paikkasi.







Alla kuva Monkey forest roadilta yöaikaan.


Ubud on pullollaan toinen toistaan viihtyisimpiä ravintoloita. Ainakin jos pitää eksoottisista sisustuselementeistä, ja upeista runsaista yksityiskohdista. Itse olisin voinut asua näissä kahviloissa ja ravintoloissa. Ei pöllömpää syödä herkullinen lounas ja nauttia samalla eksoottisesta riisipeltomaisemasta.






Cinta oli ehdottomasti meidän lemppari. Söin aika monta kertaa herkullisen, raikkaan  hedelmälautasellisen ja kumosin päälle kannullisen vihreää teetä. Paikka löytyy Monkey forest roadilta. Vaikka Ubud onkin hiukan kalliimpi paikka Balilla, syö tääläkin kohtuullisen edullisesti. Kahden hengen ateria juomineen saattoi maksaa 17€ siistissä, vähän paremmassa paikassa.



Majoittauduimme Warsa garden Bungalows-nimiseen paikkaan. Ihana paikka, varsinkin ulkoapäin. Hinta 350 000 rupiaa yöltä. Noin 35€.


Uima-altaalla oli mukava ottaa aurinkoa, ja pulahtaa välillä viillentymään, Ubudissa kun ei ole rantaa. Miinuspuoli oli se että sain ihottumaa altaasta. Kannattaa siis käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Ihottuma rauhoittui hydrokortison-voiteella.



Noi ovet... Tahdon tuollaisen meillekin!


Huoneet olivat ihan perus-siistejä. Hyttysverkkoja ei ollut, joten ovesta oli livahdettava ilta-aikaan vikkelästi. Kumma kyllä, emme tainneet nähdä sisällä yhtäkään inisiää.


Suiku oli tässä(kin) paikassa kehno. Jos halusi vettä edes pienellä paineella, oli oltava kyykyssä niin että piti suihkupäätä kädessä. Lämmintä vettä tuli vaihtelevasti.


Tässä näkymä meidän parvekkeelta. rakennukset olivat kaksi- ja kolmikerroksisia.



Kävimme tutustumassa Norsupuistoon. Ratsastimme Laura-nimisellä ronsulla. Niin suloinen ja kiltti. Tylsempi juttu oli se että "norsumiehillä" oli kädessään keppi, joiden toisessa päässä oli koukku. Näillä ne siirtelivät ja ohjailivat norsuja. Ainakin yhdellä norsulla näin haavan. Olisiko tästä kepistä peräisin, en tiedä. Kauhistusta se kuitenkin aiheutti. Samoin kuin se että norsuparkojen piti käyttäytyä sirkusnorsun tavoin. Piti seistä puupalikalla, oli myös  istuttava siinä. Norsujen piti myös käyristää kärsä käskystä, kun otin valokuvia- siitäkin huolimatta että pyysin ettei niiden tarvitsi poseerata meille. Haluavatko turistit oikeasti nähdä näitä juttuja? Minulle olisi riittänyt vain rapsuttelu ja syöttäminen. Toki oli jännittävää istua norsun selässä mutta ne hemmetin kepit sai minut surulliseksi. Reissu maksoi 125$. Siihen sisältyi kuljetus hotellilta, liput ja lounas. Lounas oli buffetpöytä joten jätimme sen väliin. Viidakon äänet olivat jännittäviä! Korvia huumaa siritys kuului jostain ihan vierestä. Ilmeisesti ne olivat heinäsirkan kaltaisia. Kysyin mitä norsuille tehdään kun ne kuolevat. Ilmeisesti ne päästetään viidakkoon kuolemaan.


Ubudissa on apinametsä. Viidakkomainen alue alkaa Monkey forest roadin toisesta päästä. Sinne täytyy ostaa lippu. Tavaroistaan on syytä pitää kiinni, muuten apinat varastavat ne. Metsä on kyllä näkemisen arvoinen. Tuli mieleen Indiana Jones-leffat! Viidakko, apinat ja temppelit. Tykkään :)



Istahdin muutaman metrin päähän apinalaumasta. Ennenkuin ehdin tajuta, kaksi apinaa istui jo sylissäni. Toinen oli täysi riiviö. Se nipisteli, ja puri laukkuani. Äkkinäisiä liikkeitä oli syytä välttää, etteivät apinat hermostu ja iske pitkiä kulmahampaitaan kiinni. Vaikka vähän hirvittikin, nousin hitaasti seisomaan ja hätistelin varovasti apinat pois. Onneksi ne eivät villiintyneet. Muuten olisi ollut koko lauma kimpussa.




Semmonen Ubud. Eikun lentolippuja varaamaan ja pakkaushommiin!

Ansku

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Joo, niin oli. Jotenkin toi koristeellisuus kolahtaa :)

      Poista
  2. Mä en tiedä onko mussa joku vika, mutta mä ihan oikeasti pelkään tommosia apinoita! :D Kun käytiin miehen kanssa Batu-luolilla KL:ssa, niin olin ihan varma, että joudun jonkun apinalauman raivon kohteeksi. Sain jo ihan traumoja siitä, kun joku apina vohki turistin limupullon meikäläisen nenän edessä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on vaan ihan järkevää, joku sisään rakennettu juttu sulla :D :D Ne kun voi olla aika arvaamattomia.

      Poista
  3. Mä pelkäisin myös noita apinoita :D En uskaltaltaisi tollaseen paikkaan mennäkkään missä niitä vilisee noin paljon.
    Ihanan näköistä muuten ja toi sun hedelmälautanen kelpais kyllä tännekkin ja vielä vihreänteen kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuola ne oli ihan suht kilttejä verrattuna yhteen temppeliin missä käytiin. Sielä ne tunki ihan tosissaan iholle, ja vieläpä irvistelivät. Nuo ei tehneet sellaista.

      Poista
  4. Onneksi sulle ei käynyt apinoiden kanssa mitään! Niistä nimittäin voi saada aika kamalia tautejakin... Matkaoppaana toimiessa tuli varoiteltua apinoista loputtomiin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Joku vesikauhu oliskin ollut aika kurja tuliainen :(

      Poista

Kiitos kommentistasi!