perjantai 5. huhtikuuta 2013

Gili Trawangan

Taannoisella reissullamme pysähdyimme myös ohimennen Gili Travanganille. Kolmesta Gilin saaresta isoimmalle, Party islandiksikin kutsutulle. Mereltä käsin ranta on mukavan näköinen. Turkoosi vesi, valkoinen hiekka ja olkikattoisia majoja.


Saarelta ei ihmisvilinää puutu, ja rauhaa saa hakea saaren toisesta laidasta asti. Meidän ensikosketuksemme Travanganiin ei ollut kummoinen. Paljon ihmisiä, tungokseenkin asti. Mitä kuuluu-höpinöitä paikallisilta, ja pilveä tarjottiin monesti. Saarella ei ole autoja, vaan hevoset vetävät laiskimuksia vaunuilla, huonolla möykkyisillä teillä, huonoilla kengillään. Tie on niin kapea, että hevoset saattoivat törmätä johonkin, niille kun oli laitettu kokosilmälaput joten ne eivät nähneet lainkaan sivuilleen. En pitänyt tämän saaren fiiliksestä. Yksi yö oli sopiva aika minulle.

Palveluita tältä saarelta löytyy varmasti, sekä yöelämää. Snorklailla voi saaren edustalla, ja kilpikonniinkin on mahdollista törmätä. Sukeltajille riittää puuhaa, ja täältä voit löytää suomalaisenkin sukellusfirman. Rauhaa kaipaaville lekottelijoille tämä ei ole oikein sopiva paikka. Löysimme hiljaisuutta kun patikoimme päärannalta mereltäpäin katsottuna vasemmalle. Sielä oli paljon tyhjillään olevan näköisiä majoituspaikkoja. Hyvin hienojakin. Liekö olleet käytössä joskus, vai olivatko vasta tekeillä. Aurinko laskee tälle puolelle. Ihastelimme sitä. Aurnko laski nopeasti, ja paluumatka olikin aika hämärähommaa. Oikaisimme saaren läpi. Jouduimme hautausmaalle, minäkin vain pelkkä sarong bikinien päällä. Poikkesimme myös hevostallille, ja löysimme oikean tien. Vähän jännitti mihin joudumme.


Kalahoidossa ei ole tullut käytyä aiemmin, joten nyt oli testattava. Hemmetti että se kutitti! Onneksi siihen tottui nopeasti. Hoidon loputtua jalat olivat pehmoiset.


Balanta Bungalows oli paikka jossa nukuimme yön, minkä saarella vietimme. Hinta yöltä 45 000 rupiaa, eli noin 45€. Eivät suostuneet tinkaamaan. Mökki oli ihan ok. Suloinen ulkoapäin, ja sisältäkin toimiva vaikkakin hyyvin pikkuruinen. Vaan mihin me sitä tilaa olisimmekaan niin kaivanneet... Asianmukainen moskiittoverkkokin löytyi. Tämä oli ainoa paikka reissun aikana, jossa palelin yöllä. Peittona oli vain lakana, emmekä löytänet sopivaa säätöä ilmastoinnille. Omaa makuupussia tuli vähän ikävä. Kissat mourusivat yöllä häiritsevästi.



Vessa ja kylpyhuone olivat toimivat, mutta meidän länsimaisella mittapuullamme joku voisi olla sitä mieltä että hygieniataso olisi voinut olla korkeampi. Meitä ei tämä asia vaivannut.


Travanganista löydät varmasti paljon postauksia, sellaisia positiivisemmin kirjoitettuja kuin tämä.
En pitänyt paikasta, enkä loppujen lopuksi tutustunut siihen niin hyvin mitä olisin ehtinyt. On varmasti paljon ihmisiä ketkä saarella viihtyvät. Minä en kuitenkaan kaipaa sinne uudelleen.

Ansku

6 kommenttia:

  1. Matkailu on harrastus johon ei voi koskaan laittaa liikaa rahaa. Ihania kuvia, matkakuume nousee... :)

    VastaaPoista
  2. Hui, toi kalahoito ! :D Ja ihana kuva susta. Mä kuolisin kyllä kutinaan ja vähän ällötykseenkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi se aika hassua :D varsinkin kun meni varpaiden väliin. Iiik! :D

      Poista
  3. Kiva kun kirjoitit rehellisesti vierailustanne saarelle. Muutamat kuvat ovat oikein kauniita mutta rehellisesti sanottuna paikka näyttää aika alkeelliselta ja siltä että siellä tosiaan on ihan liian paljon ihmisiä. Nykyään on tosin vaikea löytää rauhallisia lomapaikkoja koska niin monet matkustavat. Itselläni on yksi epämieluisa kokemus ruuhkaisasta lomapaikasta ja se on Pariisi elokuussa. Ranskalaiset pakenevat merenrannoille ja kaupunki on täynnä japanilaisia ja amerikkalaisia turisteja. Apua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla sellaisetn kaksikymppisten bilettäjien paikka tuo pääasiassa :D Minäkin olen ollut Pariisissa elokuussa, ja kieltämättä, väkeä riitti!

      Poista

Kiitos kommentistasi!