sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Mökkireissu -13

Meillä on Janin kanssa jo perinteeksi muodostunut tarve päästä mökille kerran kesässä. Mikäs siinä, kyllä sielä useamminkin kävisi, vaan ajomatka on nelisen tuntia mikä tuntuu kohtuu puuduttavalta vain parin päivän vierailua varten. Näin kesälomalla mökille on kiva mennä viikoksi, kun kiirettä takaisin ei ole. Paitsi Demillä, joka jostain syystä ei viihdy mökillä. Outo koira. Sen häntä heilui villimmin silloin kun pakkasimme autoa paluumatkaa varten.
Reilu viikko sitten vedin kesähatun päähän, pujotin kesäkorut ranteeseen ja otimme suunnaksi itä-Suomen.
Voi sitä riemua kun ajomatkan jälkeen sai tepsutella laiturille järveä ihailemaan!


Ensimmäisinä päivinä paistoi aurinko. Minä nautiskelin paisteesta rantakivellä istuskellen, teetä juoden ja lehteä luskellen. Heitin ohimennen myös moikat sorsaperheelle, jonka lapset olivat melkein jo äitinsä kokoisia.


Demi hengaili laitskalla häntäänsä uittaen. Rannassa pyöri myös pikkuinen hauenpoikanen. Ei onneksi tarttunut Demin hännänpäähän. Vaikka tuskinpa tuo masentunut karvakorva olisi sitä huomannut.


Viimevuonna herkuttelin Heinäveden koskikiskalla ihanalla vohvelilla. Ajoimme vohvelin perässä kioskille tänäkin vuonna, mutta jäin nuolemaan näppejäni. Juuri sinä päivänä niitä ei tehty. Höh.


Takaisin mökille, ja metsään! Hain kipollisen mustikoita ja sekoitin ne rahkaan. Ihan nam tämäkin.


En oikein osannut(eikä onneksi tarvinnutkaan) olla vain ja lepäillä, joten kävin lenkillä, kokeilin vesijuoksua, tein kuntopiiriä ja soudin järven ympäri. Ihan hauskaa ja erilaista liikuntaa, ja teki todella hyvää tällaiselle vaihtelunhaluiselle ihmiselle.


Kun alkupäivät urheili, sain hyvällä omallatunnolla hengailla vain loppuviikon, ja nautiskella ystävien seurasta. He ajelivat mökille muutama päivä meidän jälkeemme.


Minä näppäränä emäntänä "leivoin" manskikkakakun, joka huuhdeltiin alas skumpalla.


Sitten alkoi tikkaskabat.


Tämän muutaman päivän aikana tuli otettua myös vähän siideriä...


...ja saunoimme ja uimme joka päivä. Parasta. Vesikin oli mukavan lämmintä, päälle kaksikymmentä astetta.


Valamon luostari on aika lähellä, joten teimme sinne pienen retken. Ennakko-odotukseni olivat olleet turhan korkealla kun kuvittelin paikan olevan jotenkin eksoottinen. Lähinnä se muistutti leirikeskusta. Toki kirkot olivat sisältä mahtavan upeat.


Luostarissa tehdään viiniä, ja tietenkin sitä piti päästä maistamaan.


Viini oli ok, mutta kyllä munkki vei voiton. Nam!


Heti kotiinpalattuamme lähdimme hillumaan festareille, ja nyt on olo sen mukainen. Vaikka eilinen oli the virallinen krapulapäivä, on olo vielä tänäänkin nuutunut. Väsymyksestä lähinnä. Heitin Demin kanssa virkistävän lenkin äsken, ja illaksi on jo Pumppitunti varattuna. Kyllä se tästä taas :)

Rentoa päivää!

Ansku


10 kommenttia:

  1. tosi kiva blogi sulla :) oliko se teijjän mökki siis heinävedellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos :)
      Eeii, valitettavasti. Miehen vanhempien mökki. Onneksi saadaan vierailla sielä usein, mutta välimatka vain hiukan liian pitkä.

      Poista
  2. Noi hiukset...loma tehnyt tehtävänsä ja ne näyttäisi olevan kasvanut ainakin 30cm!
    Kaunis bella ja keltanen pukee sua <3! Ja yleensäkin ihanat reippaat värit :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan ne joo venähtäneet, tars tehdä asialle jotain :D :D

      Poista
  3. Mökkireissut on tosiaankin kultaa! En ennen ollu yhtään mökki-ihminen, mutta nykyään kun on töissä ja arki on aina sitä samaa niin mökkireissut on ihan mukava irtautuminen arjesta :)

    - hannamaria
    hannamariav.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se tosiaan on arjesta irtautumista, kun käy huussissa ja juoksee pesemään käsiään järvivedellä. Ei ainakaan ihan minun perusarkeeni kuulu tämä. Mukavaa vaihtelua :)

      Poista
  4. Voi ihania kuvia! Ja voi koira parkaa. Minä näytin muuten teininä ihan samalta mökille joutuessani :D

    VastaaPoista
  5. Aivan ihania kesäkuvia! Minä taisin kuvata meidän mökkireissulla vaan lasta ja koiraa, jäi kaikki maisemat sun muut ikuistamatta :)

    VastaaPoista
  6. Anteeksi nyt nää sata kommenttia peräkkäin, mutta pääsen vihdoin ja viimein ajantasalle blogien seurannassa :)

    Kyllä tulee ikävä omaa mökkiä, kun näitä kuvia katsoo. Meillä ei ole enää vuosiin ollut, mutta kyllä se mökki on joskus vielä saatava. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!