perjantai 25. lokakuuta 2013

Lempikohta

Yli kaksi vuotta sitten kannoimme kimpsumme ja kampsumme keltaiseen omakotitaloon. Meidän uuteen kotiimme. Paloin halusta päästä sisustamaan kaunista kotiamme. Nyt paria vuotta myöhemmin, istun sohvalla ja katselen ympärilleni. Keskeneräistä, huomaan ajattelevani. Siltä meillä nimittäin näyttää. Edelleen. Mistä sitten kiikastaa? Mistäpä muustakaan, kuin siitä perinteisestä: no money, no funny. Tänne muuttaessamme hankimme ruokapöydän tuoleineen, sohvan ja tv-tason sekä muutaman lampun. Niin ja pihakalusteet tietenkin. Sen jälkeen on tullut tehtyä vain muutamia, vähän pienempiä sisustuksellisia hankintoja. Mutta valmista täälä ei ole. Ei edes melkein. Jopa tapetit puuttuvat vielä.

Lottovoittoa odotellessani, haaveissani pötköttelin sängyllämme eräänä aamuna. Jäin katselemaan makuuhuoneessamme olevaa piironkia ja sen päällä lepääviä koriste-esineitä ja viherkasveja. Vaikka makuuhuoneemmekin on keskeneräinen eikä tämänkään huoneen valkoisia seiniä korista kauniit tapetit, on tämä piirongin päälinen kuitenkin yksi lempikohdistani meillä kotona.

Rakastan piironkiamme. Sen kaunista väriä ja mallia. Anopilta saatu lyhty on niin nappiin osunut lahja, etten voi kuin ihmetellä. Seinää koristava taulu on matkamuisto, samoin kuin puinen istuva buddhakin. Esineillä on tunnearvoa, mikä sekin tekee niistä kauniimpia ja tärkeämpiä.

Muistaakohan kukaan, kun ostin keväällä rahapuun? Kirjoitin siitä tänne blogiinikin, ja pohdiskelin kuinkahan kauan kyseinen viherkasvi aikoo sinnitellä hengissä. Ilokseni voin kertoa että hengissä ollaan ja erittäin hyvissä voimissa. Siitä todisteena alla oleva kuva. Aikamoisia viherpeukaloita tässä ollaan siis. Jännä sinänsä, koska aiemmin olen ollut mestari tappamaan kukkia ja kasveja. Ihan vahingossa siis. Näköjään tulemme rahapuun kanssa toimeen. Ehkä se alkaa pian kukkia seteleitä, ja pääsen vihdoin tapettikaupoillekin. 


Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Ansku

4 kommenttia:

  1. Eli mun ei tartte huolestua, vaikka me ollaan asuttu kohta puoli vuotta ja ei todellakaan ole joka paikka kuosissa. Tuntuu vaan välillä siltä, että kun blogeja seuraa niin totuus hämärtyy. Niin paljon tuntuu olevan kuitenkin blogien perusteella porukkaa, joilla on muuton jälkeen sisustus tuossa tuokiossa täydellinen.. Tuntuu jotenkin epätodelliselta, ei mulla riittäisi edes aika niin nopeasti laittaa kaikkea kuntoon. Tietenkin voi olla sekin, että meillä on nyt se 100 neliötä sisustettavana entisen 46 sijaan.. :D Ihanaa, että on muitakin samassa tilanteessa. Sitä paitsi kaikkea ei mun mielestä edes tarvitse saada kerralla.

    VastaaPoista
  2. Kauniin näköinen lipasto koristeineen :) Muistan, kun kirjoitit rahapuustasi, hienostihan se on kasvanut ja näyttää voivan hyvin. Meillä oli muutto tähän asuntoon kaksi vuotta sitten (kahdesta asunnosta yhteen, joten toisia tavaroita oli tuplati ja osa meni muuten vaan vaihtoon), jolloin huhkin kaikki mahdollisimman valmiiksi sisustuksen suhteen, mutta muutama juttu jäi silloin .... ovat muuten vieläkin hoitamatta.

    VastaaPoista
  3. Muistan rahapuun ja kiva kuulla että siellä on peukalot vihertyneet :D

    Kaunis toi piironginpäällinen, en yhtään ihmettele että se lempikohta. Meillä on makuuhuone jäänyt hieman keskeneräiseksi...pitäis yrittää nyt vaan saada aikaiseksi. Niin ja ollaan asuttu tässä kai 4 vuotta, ehkä jopa 5 :D

    VastaaPoista
  4. Mun mielestäni on tärkeä valikoida mitä kotiin ottaa. Tunne arvoisia esineitä,jotka seuraa vuodesta toiseen.Tavaroita millä tarina :). Inhoan muotikoteja jonka osaa kuka vaan itsekin koota,niissä ei näy persoonaa,sitä millainen asukki/perhe on kyseessä. Pintaliitokoti,pthyi. Etsitään merkkisitä,merkkitätä tuotteita ja ai kun on hienoa :/. No makuasioita tietty sekin.
    Meillä on se pyöreä keittiön pöytä,inhoan sitä. Inhoan myös keittiön tapettia. Sekä makkarin tapettia...ai miksi? No siksi,koska ne ei ole mua,vaan kompromissejä miehen kanssa... =)). Omat itrestit ovat romattisempia ja niistähän ei modernista pitävä ukko tykkää :-] että sillain.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!