lauantai 31. elokuuta 2013

Visiitti Espritillä

Minua on aina kiehtonut vaatekauppojen VIP-illat, ihan vain ajatuksen tasolla. Lasillinen kuohuvaa samalla kun ihailen uusia vaatetulokkaita... Kyllä kiitos! Ihanan ylellistä. Erikoista on se, etten koskaan ennen ole ollut tällaisessa tapahtumassa, vaikka olen ainakin jollain tasolla, aina ollut vaatekauppojen suurkuluttaja.
Rakas ystäväni ilahdutti minua tällä viikolla kysyessään lähtisinkö hänen seurakseen Hyvinkään Willaan, Espritin VIP-iltaan. Toki lähdin. 


Espritin mallisto ihastuttaa tänä syksynä keltaisen eri sävyillä, sinisellä, metsän vihreällä, tummilla kukkakuoseilla, marjapuuron punaisella, ihanilla lötköneuleilla ja pehmeillä nahkatakeilla. Jos olisin voinut valita liikkeestä mitä vain, olisi mukaani lähtenyt upeilla sävyillä kyllästetty poncho, sekä vaalean harmaa neule. Ystäväni kokeilikin kyseistä niitein koristeltua tähtineuletta joka oli ihan mielettömän hyvnnäköinen. Vaikka henkarilla se ei näyttänyt tavallista neuletta kummemmalta, oli se päällä tosi kaunis. Ja jos rahapussissasi on muutama ylimääräinen satanen, suosittelen testaamaan myös allaolevan kuvan nahtatakkia. Tuon pehmeämpää nahkaa et hevillä löydä.


Tässä vielä lopuksi meikäläisen kostyymi. Ruskean, oranssin ja valkoisen yhdistelmä toimi ihan kivasti. Syksyinen, mutta kuitenkin raikas.


Tunnelmallista viikonlopun jatkoa kaikille! :)

Ansku

perjantai 30. elokuuta 2013

Syksyn muotitärpit, osa 3

Olisiko taas aika jatkaa syksyn ihanimpien trendien tutkimista? Kaksi ensimmäistä osaa liitttyivät vahvasti vaatteisiin. Kolmannessa osassa pysähdytään hetkiseksi ihailemaan syksyn kauneinta huulipunapunasävyä. Hei kaikki punaviinin ystävät, tämä on teille!

Viime syksynä metsästin kissojan ja koirien kanssa täydellistä viininpunisen sävyistä huulipunaa. Jäin ilman(Hämeenlinnan kemppareissa ei arvosteta hyvän päälle?). Jouduin siis tyytymään vain täydelliseen väriseen kynsilakkaan(joka muuten koristi kynsiäni tammikuisissa häissämme). Jo viime syksynä viininpunainen oli siis kovassa huudossa. Kuitenkin, mikäli mahdollista, on se vielä kovempaa kamaa tänä vuonna. Enkä aio jäädä tällä kertaa nuolemaan näppejäni. Stocmann, olethan valmistautunut?!

Perfect color


Vaikka en ole ihan vielä päässyt huulipunaostoksille, halusin kärsimättömänä ihmisenä kuitenkin jo päästä testailemaan syksyisiä huulia ihan käytännössä. Löysin jemmoistani vanhan huulipunan, joka on aika lähellä sitä oikeaa sävyä. Jätin silmämeikin naturelliksi, jotta huulet saivat olla pääosassa. Ei ihan ominta minua, mutta hauskaa vaihtelua.


Hauskat inkkaritossuni olivat unohtuneet taaimmaiseen kenkälaatikkoon, ja näin ollen jäänet tältä kesältä käyttämättä. Vaihinko piti ottaa takaisin. Kengät oli käytössä kun tapasin ystävää kahvilassa.


Mukavia elokuun viimeisiä päiviä! :)

Ansku

torstai 29. elokuuta 2013

Paloja keskiviikolta





















Ei mulla muuta :) Mukavaa päivän jatkoa!

Ansku

tiistai 27. elokuuta 2013

Minkälaista blogia sinä haluat lukea?

Blogiharrastukseni starttasi ensimmäisen kerran vuonna 2008. Tosin, "salanimellä" Jenny, ja olipahan muuten blogin nimikin aivan eri. Rakastuin silloin harrastukseeni palavasti, ja käytin blogiini paljon aikaa. Jo silloin innostuin kaikenlaiseen pieneen hullutteluun. Olin vähintäänkin yhtä yllytyshullu kuin nykyään(ai miten niin en muka voi juoda isoa lasillista viskiä kerralla? Ai en muka uskalla hypätä benjihyppyä?). Iinan kanssa meillä oli eräänlainen haastekerho. Haastomme toinen toisiamme hassunhauskoihin tempauksiin. Valitettavasti en muista minkälaiseen tilanteeseen haastoin Iinan, mutta meikäläinen ainakin joutui käymään kaupassa tyllialushameessa(tästä on onneksi yksi kuvakin säästössä), ja pukeutumaan vain ja ainoastaan miesten vaatteisiin joksikin aikaa. Bloggaaminen oli hauskaa!

Sitten väsyin. Väsyin silloiseen työhöni, väsyin myös parisuhteeseeni. Koska olin niin väsynyt, alkoi rakas harrastuksenikin tuntua liian raskaalta. Lopetin. Häivyin kokonaan blogimaailmasta nuolemaan haavojani. Olin poissa vuoden. Sinä aikana en juurikaan lukenut blogeja. Kunnes sitten pikkuhiljaa palasin kurkkimaan mitä Nelliinalle, Iinalle, Korundille sekä Mrs.V:lle kuuluu. Seurailin aikani muiden blogeja ja rakentelin siinä samalla uutta, hyvää parisuhdetta. Elämä alkoi taas maistua makealta. Ajatus uudesta blogista heräsi. Perustin uuden blogin muutama vuosi sitten. Alku oli aikamoista räpellystä. Olin unohtanut kaiken. Pikkuhiljaa homma on alkanut kuitenkin luistaa, ja tällähetkellä innostukseni on suurimmillaan.


Räpellystähän tämä vieläkin ajoittain on, ja tuntuu että blogger ihan vain piruuttaan kettuilee eikä toimi niinkuin haluan, kamerastani puhumattakaan. Paljon on opittavaa ja halu oppia on suuri. Bloggamisesta on tullut koko ajan tärkeämpi ja rakkaampi harrastus. Kirjoitan pääpiirteittäin sellaista blogia, mitä haluaisin itse lukea. Olen kuitenkin sokeutunut blogilleni, enkä osaa arvioida sen hyvyyttä tai huonoutta.

Tarvitsisin siihen sinun apuasi. Haluaisin kuulla minkälaista blogia sinä haluat lukea? Minkälainen sisältö kiinnostaa? Mikä ei missään nimessä kiinnosta? Mikä tekee blogista hyvän? Entä huonon? Mikä on blogissani parasta? Entä huonointa? Miksi tulet blogiini uudestaan, tai miksi tämä jäi viimeiseksi kerraksi, kun vierailet täälä? Kehitysideat otan myös ilolla vastaan. Lukijat kun kuitenkin ovat tämän jutun suola ja sokeri. 


Suurensuuri kiitos ja kumarrus, jo etukäteen jos vastaat ylempänä oleviin kysymyksiin! 
Aurinkoista päivänjatkoa :)

Ansku

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Syksyn muoitärpit, osa 2

Aloitin viimeksi blogisarjan syksyn makeimmista trendeistä. Nyt on käyty läpi huopahatut, ruutukuosi, nahkahameet sekä ylipolvensaappaat. Jatketaan siis matkaa. Vuorossa syksyn muotitärpit osa 2.

Kun Sarah Jessica Parker vuosia sitten viiletti Carrien roolissa pyjamassaan, pitkin lumista New Yorkia, en olisi voinut arvata että nuo mukavat kotihousut singahtavat joskus tähden lailla muotitaivaalle. Totuus on, etteivät kevyet silkkihousut jääneet vain tähdenlennoksi, vaan ovat sinnitelleet muotiväen suosiossa jo joitakin vuosia. Itse sytyn joihinkin muotivillityksiin joskus hiukan hitaasti. Juuri näin kävi pyjamahousuille. Hankin omani vasta jokin aika sitten.

Nyt nämä kotihousut ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan. Alusvaatteina pidetyt silkkimekotkin haluvat osansa trendistä, ainakin Dolce&Gabbanan mallistossa. Tähän en lähtenyt mukaan, mutta kevyet pyjamahousut ovat mieluisat. Yhtä mielekkäät ovat myös aina yhtä tyylikkäät korkonilkkurit, sekä colitsipusero. Nämä palaset kun yhdistää keskenään, saa aikaan ihanan rennon kokonaisuuden, josta ei kuitenkaan puutu särmää. Siitä pitävät nilkkurit huolen. Heitetäänpä sekaan vielä oranssi laukku, ja näin olet valmis syksyyn.

Syksyisiä paloja 2


  Nämäkin osat löysin kaikki omasta kaapistani, joten kokosin niistä valmiin asun. Haaveilen isommasta oranssista käsveskasta, mutta kyllähän tämä kirjekuorimallinenkin ajaa asiansa, jollei mukaan ole tarkoitus ottaa koko omaisuutta :)

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa! 

Ansku

lauantai 24. elokuuta 2013

Syksyn muotitärpit, osa 1

Olen varsin pienestä pitäen rakastanut vaatteita ja ollut kiinnostunut muodista. Muistan edelleen, kun syksyllä koulujen taas alettua ostin kaupunkimme Jim&Jill:stä sinisen, kauniin neuleen. Se oli toki sopiva viileneviin ilmoihin, mutta mikä tärkeintä, ahh niin trendikäs(ja ehkä vähän aikuisempi kuin vaaleanpunaiset collaripuserot). Neule oli päälläni melkein koko syksyn. Aina kun se ei ollut pesussa. Lopulta siitä lähti värit, ja jouduin luopumaan siitä.

Syksyä pidetään innostavimpana pukeutumiskautena. Eikä suotta. Syksy on kerrostamisen ja yhdistelyn kulta-aikaa. Kesällä liiat kerrokset hiostavat, talvella ne jäävät takkien alle piiloon. Minun kohdallani syksy usein jotenkin vilahtaa ohi. Ennenkuin ehdin kissaa sanoa, ovat kullanhohtoiset pellot hautautuneet kinoksien alle ja niin talvi on taas tullut. Trenssi on taas jäänyt käyttämättä, kun kaivan jälleen paksut talvitakit varastosta.Tänä syksynä aion nauttia tästä muodin inspiroivimmasta ajanjaksosta enemmän kuin aiemmin. Kaivan sen trenssinkin jo esiin, ettei se unohtuisi kaappiin.

Aion julkaista täälä blogissani sarjan, jossa käyn läpi syksyn tärkeimmät trendit. Sellaiset, jotka toivottavasti löytyvät myös allekirjoittaneen kaapista piakkoin. Suurin osa löytyy jo nyt, kuten alla olevan kollaasin osaset. Tästä se lähtee: 

Minä innostuin ylipolven saappaista, nahkahameista sekä hatuista viime syksynä. Ruutupuseron hankin tovi sitten. Alla palapelin osaset käytössä, irrallaan toisistaan.


Ja tässä syksyinen kokonaisuus yhteen koottuna. Ihan toimiva kokonaisuus. Vai mitä olet mieltä?


Innostavaa viikonlopun jatkoa!

Ansku

perjantai 23. elokuuta 2013

Tyttö ja auringonkukkapelto

Työviikko alkaa olla monella jo loppusuoralla. Pahus! Minä en kuulu niihin onnellisiin. Pian alkaa työpäivä numero viisi, ja huomena on laskutoimituksieni mukaan kuudes työpäivä. Päivät viuhuvat ohi nopeasti, en oikein pysy perässä. Aamuvuoron jälkeen olen nukkunut päiväunia ja jatkanut siitä sitten salille treenaamaan. Tähän päivään asti homma sujui. Aamulenkillä olo oli nuutunut. Kotona leikittelin ajatuksella heittäytymisestä sohvalle lukemaan uutta Elleä. Syksyn muoti olisi kiinnostanut enemmän kuin rinta- ja selkäharjoitus. Olin kuitenkin jo ehtinyt heittää äitiäni viestillä, joten liikuntahallille oli raahauduttava, kun treffit kerran oli sovittuna. Penkkipunnerrus sujui, sen jälkeen ei. Olo oli edelleen nuutunut. Olkapää vihloi niin muikeasti ylätaljaa tehdessä, että oli lopetettava liike kesken. Olisi pitänyt kuunnella kroppaa, mutta tällaiselle Suomalaiselle jäärälle se voi olla yllättävän vaikeaa. Mitä tästä opimme? Jäärille käy huonosti.


Viikonloppuna taidan repäistä, ja laiskotella oikein olan takaa. Suunittelemani spinning vaihtuu täydellisten ylipolvensaappaiden etsintään. Vanhat saappaani alkavat olla jo aikansa eläneet, vaikkakin ihanat edelleen. Tässä linkki aiempaa postaukseen, jos haluat kurkistaa, minkälaisista saappaista höpöttelen.

Kuvien asu on toissapäivältä. Saa nähdä kuinka pitkälle tarkenee ilman sukkahousuja. Vielä ei ole niiden aika.

Iloista perjantain jatkoa!

Ansku

torstai 22. elokuuta 2013

Taiteilija

Vielä sitä kesää on jäljellä. Ainakin meillepäin on sunnuntaille luvattu auringon täyteistä päivää. Minä vietän viikon ainutta vapaapäivääni silloin. Toivottavasti meteorologit ovat oikeassa. Vaikka ilmat ovatkin pikkuhiljaa muuttuneet syksyisemmäksi ja syksyisemmäksi, on aurinko kuitenkin muistanut hyväillä meitä säteillään. Ainakin silloin tällöin. Tuulikin tuntuu vielä ilahduttavan leppoisalta, joten olen tarennut hyvin sortseilla ja lyhyellä kellohameellakin viime päivinä.

Vaikka niin ihanaa onkin, että kesäisiä päiviä saattaa olla edessä jokunen, on toisaalta äärettömän helpottavaa että kesä vaihtuu syksyksi. Alkaa uusi aika. Mennyt kevät ja kesä ovat olleet vaikeimpia pitkään aikaan. Olen ollut innostunut. Olen ollut onnellinen, luullut saavuttavani jotain. Olen pettynyt, ollut loukkaantunut, vihainen ja hyvin surullinen. Edellä mainitut tunteet ovat pikkuhiljaa väistymässä turtumuksen tieltä. Näihin samoihin, tai ainakim samankaltaisiin asioihin olen ollut pettynyt monta kertaa. Kun johonkin pettyy tarpeeksi usein, alkaa muutos ottaa ensiaskeleitaan. Niitä minä olen pikkuhiljaa, hyvin varovasti ottanut. Vain ajatuksen tasolla vielä. Mutta eikö vanha sanontakin kuulu: hyvin suuniteltu on puoliksi tehty. Suunitelmani ovat vielä alkutekijöissään, vain haaveita vielä, mutta toivon että kunhan olen vienyt ajatustyöni loppuun, olen matkalla kohti onnellisempaa elämää. Ja hei muuten, Janin kanssa kaikki on loistavasti :)

Innostuin sähkönsinisestä. Siksi kaivoin kyseistä väriä päälleni topin muodossa tässä taannoin, kun poikkesin teellä ystäväni kanssa. Miksiköhän sain sellaisen "taiteilija-viban" näistä kuvista? Syytän valkoista, rentoa paitapuseroani. Jos siihen sotkisi muutaman maalitahran, se voisi mennä täydestä. Ja tiedättekö mitä! Se voisi toimia. Ehkä alankin nyt suunitella paidalleni uutta ilmettä.


Onnellista loppuviikkoa!

Ansku

maanantai 19. elokuuta 2013

Viiskytluvun bileet

Yleensä niin jäyhät Suomalaiset yllättivät minut viikonloppuna, kun juhlimme anopin kuusikymppisiä. Pukukoodi oli tietenkin viiskytluku. Minä rakastan teemabileitä, joten innostuin asiasta heti teemasta kuullessani. Aiemmin jo kerroinkin täälä blogissani, että oma asuni on modernisoitu versio perinteisestä viiskytluvun asusta. Mutta palataan vielä yleensä niin jäyhiin Suomalaisiin. Bileet pidettiin yleisellä terassilla, josta meille oli varattu yksi osa, akvaario nimeltään. Baaritiskillä ja vessassa oli käytävä "yleisellä puolella" ja sielä piipahtaessani joku aina välillä veti hihasta, pysäytti ihan vain kehuakseen asuani. Kuinka ilahduttavaa! Ehkä emme sittenkään ole niin jäyhää kansaa enään.


Juhlien tähti, syntymäpäiväsankari oli panostanut omaan asuunsa pitsihanskoja ja sukkia myöden. Myös muut juhlavieraat olivat ottaneet teeman tosissaan joten kellohelmoja, nahtatakkeja, käännettyjä lahkeita sekä tennareita vilisi. Näinpä myös Marilyn Monroen juhlissa. Janin asu oli upea, enemmän kuin onnistunut. Harmittavasti jotenkin se ainut yhteiskuva mikä meistä oli, on hävinnyt kuin tuhka tuleen.


Tuli syötyä, juotua kunnolla. Myöhemmin illalla esiintyi Remu, joten tunnelma oli taattu.


Aivan mahtavat juhlat kertakaikkiaan. Kiitos paljon Eila, ja vielä kerran onnea!

Ansku

perjantai 16. elokuuta 2013

Herkuttelupäivä hapsutakissa

Haaveilen joskus yksinäisestä hetkestä kaupungilla. Istuisin jossakin mukavassa kahvilassa, tilaisin ison höyryävän mukillisen vihreää teetä. Sitä siemaillessani katselisin ihmisten vilinää. En ole koskaan tehnyt sitä. En ennen eilistä. Minulle järjestyi hiukan omaa aikaa eilen, kun Jani vielä paiski töitä. Tietenkin sosiaalisena ihmisenä huutelin ensin Facebookissa, olisiko kahvilaan muitakin lähtijöitä. Ei ollut. Menin yksin. Join teetä, herkuttelin jättimäisellä suklaakeksillä ja nautin olostani siinä yksin. Samalla poikkesin luomuruokakauppa Ryytimaassa. Sieltä poistuin onnellisena pari raakasuklaapakettia laukussani. Nyt ne on jo syöty. 
Tiesittekö muuten minkälaisia terveysvaikutuksia raakasuklaalla on? Kurkista vanha postaukseni, jos olet utelias. Tässä linkki.







Viettäkää mukava viikonloppu! :)

Ansku

p.s: kurkista ihanaan blogiin, ja osallistu samalla arvontaan

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Metsätyömiesruutupusero

En tarkaan tiedä kuinka viiskytlukua metsätyömiesruutupuserot ovat. Sellaiseen aion kuitenkin pukeutua ensi lauantaina, kun juhlimme anoppia viiskytluvun hengessä. Teemasta kuultuani mieleeni välähti hehkulampun lailla kuva kellohelmoista ja kauluspaidasta, jonka helma on tyttömäisesti solmittu. Pohdiskelin pitkään, minkälaiset värit miellyttäisivät ja ylipäätään sopivat teemaan. Ensimmäiseen suunitelmaani kuului punainen kellohame. Yläosana toimisi ehkä punavalkoinen kauluspaita, ja valkoiset Conversen tennarit. Kangaskaupassa pyöriessäni kankaita vertailemassa, huomasin kangaspakkojen välistä pilkottavan farkkua. Seis, kaikki vanhat suunitemat! Haluankin kokonaisuudesta modernisoidun version, hihkuin mielessäni. Sellaisen, joka on tätä päivää.

Yksi syksyn ilahduttavin trendi on ruutupusero, ja farkku jatkaa tietenkin vuodesta toiseen. Halusin yhdistää nämä. Niinpä taitava äitini ompelee minulle sinisestä farkkukankaasta kellohameen, jonka yhdistän syksyisen ruutupuseron kanssa. Etsimäni vaate lymysi Dressmanilla, mutta onnistuin löytämään mokoman.
Olin jokatapauksessa muutenkin harkinnut ruutupaidan ostoa, joten voitte arvata maltoinko säästellä ostostani lauantaihin asti?

Viime maanantaina mieli oli vähän maassa, ja ilmakin jotenkin syksyinen. Kehittelin silloisen fiiliksen mukaisen asun ruutupaidan ympärille. Ihastuin uuteen puserooni niin valtavasti, että haluan kehitellä monta muutakin kokonaisuutta sen ympärille. Mitäs te olette mieltä?


Tunnelmallista sadepäivää :)

Ansku