sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Voiko näin kauniissa ympäristössä olla ärsyyntynyt?

Jo kaksi viikkoa matkaa takana. Aika on mennyt nopeasti. Toisaalta, kun ajattelen reissua taaksepäin, se tuntuu kestäneen pitkään. Ehkä siksi että olemme kokeneet kaikenlaista. Afrikka on yllättänyt niin monella tapaa.

Suurin hämmästys on ollut Tansanialaisten huoleton asenne. Kaikkeen. Hakuna Matata. Tämä huolettomuus tarkoittaa huoltamattomia rakennuksia, joiden vesiputket paukkuvat hajalle uudestaan ja uudestaan. Se tarkoittaa asiakaspalvelutaidottomuutta, sekä äärettömän hidasta toimintaa. Olin toki osannut varautua näihin asioihin jo etukäteen, mutten tarpeeksi. Aasiassakin on hidasta ja ränsistynyttä. Silti en ole kohdannut siellä koskaan näin paljon vastoinkäymisiä.

Suokaa anteeksi negatiivisuus joka paistaa läpi tästä kirjoituksesta. Juuri tällä hetkellä en ole kovinkaan tyytyväinen Tansaniaan. Ehkä pian olen taas eri mieltä. Sansibarin ranta on ehdottomasti upeaakin upeampi, mutta en ole varma riittääkö se.


Matkaa on kuitenkin vielä jäljellä. Toivon paljon auringonpaistetta ja vatsakivuttomia päiviä. Toivon herkullisia, tuoreista hedelmistä puristettuja mehuja sokerilitkujen sijaan. Toivon, että saisin nukkua ensi yönä rauhassa, ilman että vesi sataa sisään valuen pitkin kattolamppua. Tai että jo kaksi kertaa korjatut vesiputket hajoavat taas.

Kävimme eilen katsomassa kilpikonnia tässä lähellä, Mnarani Aquariumissa. Oli hienoa, että kyltissä kiellettiin muiden kuin koulutetun henkilökunnan koskea konniin. Sri Lankassa poikkesimme katsomassa kilpikonnia. Mutta siellä kaikki saivat pian käsiinsä pienen pieniä poikasia, sekä valtavan kokoisen konnan, joka saattaa tippua märän ja liukkaan kilpensä vuoksi. Epäilen, että kilpikonnia stressaa jos se joutuu jatkuvasti ihmisen käsittelyyn. Nämä konnat päästettiin vapauteen jossain vaiheessa.

Nungwissa sijaitsevassa aquariumissa emme voineet pidellä kilpikonnia, mutta saimme syöttää niille merilevää. Muuten eilinen päivä kului aurinkoa palvoen, syöden, maisemia ihaillen ja kaunista auringonlaskua odotellen. Toivottavasti tänään näemme sen, eikä mokoma jää pilvien taakse piiloon.


Minä jatkan nyt hengailua. Onneksi täällä on lämmin. Mukavaa viikon jatkoa sinne!

Ansku

15 kommenttia:

  1. Upeita kuvia! Täällä vesisateessa ehkä ihan pikkuisen kateellisena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivoi, vesisade helmikuussa. Ei kiva :/

      Poista
  2. Kiva postaus kuule :). Rehti niinkun sulla on ja tykkään tosta tyylistä. Tee ihmeessä sieltä vielä juttua jos vaan pystyt :)

    VastaaPoista
  3. Ihana tuo kilppari! Rentoutumisen tuulahdus tuli tänne asti kuvia katsellessa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, loppuaika ollaan kyllä makoiltu :D

      Poista
  4. Aivan ihania kuvia! Pikkasen ehkä kateus iski noita katsoessa, kun itse joutuu täällä Suomen ankeassa loskasäässä olemaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, loskasää on kyllä syvältä. Toivottavasti saan auringon tuotua sinne.

      Poista
  5. Niin ihania kuvia!<3 Ihanaa katsella tällaisia vesisateen keskellä:)

    http://sofiawilhelmiina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tylsyys :/ Onneksi pian tulee kevät <3

      Poista
  6. Tämähän oli hyvä ja rehellinen matkakertomus. Aina kaikki ei mene niin kuin odottaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee. Onneksi on kivojakin kokemuksia seassa :D

      Poista
  7. Sulla vasta ihania kuvia onkin!!! :) Oikeesti, tosi kauniita!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!