sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kolmekymppisyyttä Kyrönmaan Matkailun edistämiskeskuksessa

On toukokuu ja ennenkuin huomaankaan, kesäkuu on koittanut. Tänä vuonna kesäkuu on minulle hiukan erilainen, jännittäväkin, täytän nimittäin viimeistä kertaa elämässäni vuosia jotka alkavat kakkosella. 29 vuotta tulee siis pian plakkariin ja kolmekymppisyys on ovella. Osa ystävistäni on täyttänyt kolmekymmentä jo aiemmin, mutta koska olen pitänyt itseäni kaksikymppisenä, en ole vaivannut pikkupäätäni sen enempää miettimällä miltä se tuntuu. Nyt kuitenkin kun itselläkin tuo luku uhkaavasti lähestyy, muiden kolmekymppisiä juhliessa tulee asiaa pohdiskeltua koko ajan enemmän.

On niin vaikea kuvitella itseään kolmekymppiseksi. Sehän tarkoittaa sitä että on oikeasti aikuinen. Periaatteessa pitäisi kai tietää mitä haluaa isona tehdä ja perheen perustaminenkin on asia joka pyörii mielessäni pelottavan usein.

Minulla on ammatti. Se vain ei ole juuri se, the ammatti josta haaveilen ja joka tekee minut lapsellisen innokkaaksi. Haluaisin vielä vaihtaa alaa, mutta se on melko vaikeaa kun niskassa painaa velka omakotitalosta(jees jees, valintoja. I know). Entä ne lapset sitten? Naisilla kun tulee väistämättä biologia vastaan jos kovin kauan vitkuttelee ja odottelee. Mutta kun tuntuu että ihan vielä ei ole sen aika. Haluaisin matkustaakin, mutta jos pääsen opiskelemaan sekin on taloudellisesti vaikeaa.

Olen keskustellut asioista ystävieni kanssa lukuisia kertoja, mutta ajatukseni ovat edelleen yhtä sekavat. Siksi teen nyt listan. Sillä listathan kuulemma aina auttavat kaikissa asioissa, ehkä jopa ratkaisevat ongelmia. Tässä minun listani siinä järjestyksessä, jossa haluaisin asiat toteuttaa mikäli se on mahdollista:

1. Haluaisin päästä opiskelemaan. Hain kevään yhteishaussa opiskelemaan journalistiikkaa, valokuvausta sekä markkinointia. Viestintä ja tapahtumasuunittelu kiinnostaa. Muunmuassa.

2. Haluaisin mennä helmikuussa kolmeksi viikoksi Meksikoon ja ensivuonna juhlimaan kolmekymppisiäni New Yorkiin. Haluisin Isoon omppuun mukaani myös ystäväni ja sukulaiset, eli alkakaahan säästää mikäli luette tätä.

3. Valmistuttuani haluaisin tehdä vähän aikaa töitä ja saada sitten lapsen. Terveen ja kiltin.


Siinä se lista nyt sitten on, mutta ongelmani eivät kyllä ratkenneet. Ehkä aika auttaa. Asioilla kun on kuulemma tapana aina jotenkin ratketa.

Syy miksi nyt taas mietin näitä, on eilisissä juhlissa. Blogiystäväni Anna-Maria täytti juuri kolmekymmentä, ja juhlimme pyöreitä vuosia Helsingissä. Lähdin juhlimaan mustavalkoisessa asussa, jossa viihdyin oikein hyvin. Vähän harmittaa etten tullut kuvanneeksi synttärisankarin asua, se nimittäin oli upea ja aika paljon värikkäämpi ja keväisempi kuin minun asuni. Epäilen että löydät Anna-Marian blogista asun kuitenkin pian. Kannattaa siis kurkistaa!

Asukuvat: Secret Wardrobe/Anna-Maria

Oli valtavan mukava päästä osallistumaan syntymäpäivän juhlintaan ja saada kunnia tutustua upeisiin tyyppeihin. En tuntenut aiemmin muita kuin sankarin itsensä ja hänen miehensä, mutta tosi kivaa sakkia oli paikalla. Tuli naurettua aika tavalla. Voi kunpa omatkin kolmekymppiseni olisivat sitten yhtä lämminhenkiset!

Iltaan kuului hyvää seuraa, herkullisia tapaksia alkupalaksi ja hiukan kuohuvaakin.


Anna-Maria oli varannut Krog Madamesta pöydät, jotka olivat mukavasti hiukan yksityisemmin ravintolan takaosassa. Saimme juhlia ihan rauhassa häiritsemättä muita ravintolan asiakkaita.

Otin pääruuaksi sahrami-sitruunarisottoa, munakoisoa ja vuohenjuustoa(kuva yllä). En ole suuri vuohenjuuston, enkä sitruunankaan ystävä mutta sahrami kuulosti niin jännittävältä etten malttanut olla kokeilematta. Vuohenjuusto sekä sitruuna maistuivat niin vahvasti, että sahramin mahdollinen kitkerä maku jäi minulta kuitenkin kokematta.

Krog Madamen jälkiruokalista näytti taivaalliselta. Haaveilin suklaakakusta, kun tarjoilia toikin pöytään upean syntymäpäiväkakun, jonka sankarin mies oli salaa päivällä tuonut ravintolaan yllättääkseen kauniin sankarittarensa. Sokerileipuri Suomiselta tilattu kakku oli kaunis ja todella, todella herkullinen. En enään kaivannut suklaakakkua tämän jälkeen.


Kun vatsat olivat mukavasti täytetty tapaksilla, risotolla, valkoviinillä sekä unelmankevyellä prinsessakakulla, jatkoimme matkaa Isonkyrön Matkailun Edistämiskeskukseen. Kyllä vain, olen ihan tosissani. Emme joutuneet hyppäämään kuitenkaan junaan, vaan kävelimme vain muutaman askeleen verran Krog Madamesta Malmirinne ykköseen, jossa pikkuinen Pop up-baari sijaitsee.

Baarin tarkoituksena on tietenkin edistää Isonkyrön matkailua, mutta myös tarjota viskipohjaisia coctaileja. Baarin takana on(ei kirjaimellisesti) herrajoukko, jotka ovat alkaneet valmistaa rukiipohjaista viskiä Isossakyrössä, vanhassa meijerissä.


Toki me tilasimme tässä tunnelmallisessa pikkubaarissa coctailit. Elsa maisteli rohkana juoman jonka kanssa tuli lusikallinen mämmiä. Ilmeisesti nainen oli joskus maistellut paremmankin makuisen juoman, eli aika jännä coctail .


Minä lähdin vähän varmemmalla linjalla ja tilasin Pukkilansaari-nimisen coctailin, joka sisälsi juuren(tämä on siis sitä viskiä), mansikkaa, munanvalkuaista, sokerisiirappia, sitruunamehua ja bitteriä. Alkuun sekoitus muistutti vähän tequilaa mutta maku tasoittui ja oli ihan hyvää. Kirpeähkö juoma. Uskallan suositella.


Vähän ennen puoltayötä tämä Tuhkimo vaihtoi korkokenkänsä balleriinoihin ja sipsutteli kohti bussiasemaa ja kotikylää. Oli ihana ilta, kiitos vielä sankarille ja juhlavieraille. Oli todella hauska tutustua!

Mukavaa sunnuntain jatkoa :)

Ansku

24 kommenttia:

  1. Aivan ihana asu! Näytät tosi kauniilta.
    Minulla lähenee jo 4-kymppiset uhkaavasti, enkä vieläkään aina tunne itseäni aikuiseksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Se aikuisuuden fiilis taitaa olla aika mystinen juttu, jotenkin tuntuu siltä :D

      Poista
  2. Onpa ollut kaunis mekko sulla! Kolmekymppisenä elo on mukavaa. :)

    VastaaPoista
  3. Vautsi mikä mekko! Ja hiuksetkin niin nätisti! :)

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. No mutta kiitos, sanoo hän punastellen :D

      Poista
  5. Kaunis olet ja iltanne vaikutti ihanalta!

    VastaaPoista
  6. Voi, ihan mielettömän ihanaa, että pääsit paikalle! Aina yhtä ihana nähdä ja näytit taas upealta <3 Ja hei, nämä kuvat! Vitsit miten kivoja - saanko lainata? Ainakin tuota kakkukuvaa? Tietty linkitän blogiisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ilman muuta, sehän on selvä! :D Ja ihana oli nähdä taas, pian uudestaan!

      Poista
  7. Ihana asu! Mekko, kengät...jaa jaa jaa. Kaikki :)

    VastaaPoista
  8. juu, suattaapi tuo olla että muutaman paremmankin makuisen drinkin olen maistanut elämäni aikana :D Oli harmi, et mulle tuli huono olo (ei drinkistä kuitenkaan!) niin en sitten pidempään voinut mukana olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveän kauan ei siinä sitten ehditty enään olemaan, mullakin vika bussi lähti kotia kohden.
      Oli tosi kiva tutustua, toivottavasti pian tavataan taas! :)

      Poista
  9. Kiitos seurasta - oli tosi kiva tutustua! Ja onpa hauskaa nyt lukea sun blogia kun tietää ihan livenä minkälainen ihminen siellä kirjoittelee :) Tervetuloa kurkkaamaan myös meille Rööperiin www.rooperinrouva.blogspot.fi! Aurinkoista toukokuuta, toivottaa Saara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, tulen tutustumaan! :) Samat sanat, oli ihana tutustua, ja tosiaankin niin erilainen fiilis lukea blogia kun tietää ihmisen sen takana :)

      Poista
  10. Täälläkin kuule kovasti mietityttää kaikki elämän asiat, 28 tulee täyteen tänä vuonna. Silloin joskus nuorempana olin päättänyt, että 25-vuotiaana mulla on taloa, mies ja kaks lasta+elukat tietty, nii ja se ammatti. Ei olla nyt ihan aikataulussa tässä suunnitelmassa. Enkä oikein tiedä mitä sitä sit todella haluaisi. Tai tiedän ja en tiedä. Kamalan vaikeeta.
    Mutta upea sinä taas kerran! Asu on todella mahtava :)

    VastaaPoista
  11. Ihan ensin täytyy sanoa että vau mikä asu ja upea sinä!

    Ihan saman tyyppisiä mietteitä oli itselläkin, ennen sitä maagista kolmeakymppiä. Nuorempana aina ajattelin, että olen aikuinen sitten kun täytän kolmekymmentä tai saan lapsia. Tänä vuonna mittariin tulee 34 ja se muksukin löytyy, enkä kyllä edelleenkään tunne oloani kovin aikuiseksi. Periaatteessa tykkään kyllä työstäni, mutta en ole vieläkään ihan varma, onko tämä sitä mitä haluan loppuelämäni tehdä. Haluaisin niin kovasti vieläkin hakea yliopistoon opiskelemaan - arkeologiaa ja egyptologiaa. Aikamoinen hyppäys markkinoinnin parissa työskentelevälle graafikolle :)
    Ehkä mä sitten nelikymppisenä jo tiedän, mitä haluan isona tehdä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!