tiistai 10. kesäkuuta 2014

Boheemi tyyli ja ajatuksia tulevaisuudesta

Viimeksi juttelin tyylistä joka ei ollut ihan minua, ja miten pienellä viilauksella siitä tulikin näköiseni. Tässä vuorostaan asu joka ei kaipaa minkäänlaista viilausta. Tässä kokonaisuudessa tunnen oloni kotoisaksi. Mekko on äärettömän rakas, ja tuo ihania muistoja mieleeni. Ostin mekon minun ja Janin ensimmäisellä yhteisellä  matkalla. Sillä matkalla, Intiassa, me rakastuimme. Boheemi tyyli on selkeästi ominta minua.


Kävin tänään ystävien kanssa sushilla ja kahvilla. Se teki oikein hyvää tällaiselle maansa myyneelle tilanteessaan kieriskelijälle. Olin eilen ihan huippuahdistunut, mutta iltainen puhelu äidin kanssa vähän helpotti. Ehkä ne asiat järjestyvät.

Ehkä, jos vaan osaisin kasata palapelin oikeat palaset juuri niille oikeille paikoilleen. Ehkä silloin pääsisin ottamaan ne askeleet joita tarvitaan. Ongelma on se, etten oikein tiedä mitä ne palat ovat. Ja sitten, kun saan sen mysteerin selvitettyä, pitäisi ne asettaa vielä oikeille kohdilleen. Elämäni on tällähetkellä yhtä ongelmanratkaisua. Niin vapaa-ajalla, kuin työssänikin. Ja tiedättekös, se on vähän raskasta.

Nyt pitäisi valita suunta. Valitsenko viestinnän? Kiinnostaako kirjoittaminen ja valokuvaus niin paljon että suuntaan energiani sinne? Vai olisiko sittenkin markkinoinnin tai tuottajan opinnot järkevämpiä? Entä meikkaajaan työ? Sehän on yksi pitkäaikainen haaveeni, mutta mistä kasaisin opintoihin tarvittavat 5000€?

Mitä jos haluan yhdistää nämä kaikki? Miten se onnistuisi? Mihin ominaisuuteni sopisivat parhaiten? Tiedän olevani tehokas, tavoitteellinen, vastuullinen, luova, kekseliäs ja järkevä. Heikkouteni on matematiikka, ajoittainen liika empaattisuus, ja se klassinen, perfektionismi. Pidän opiskelusta ja tehtävien teosta, mutta yhtälailla on mukavaa oppia käytännössä. Haluaisin työskennellä itsenäisesti, mutta en kuitenkaan täysin yksin. Ja jottei homma menisi liian helpoksi, pitäisi opintojen ajan tulla tietenkin myös toimeen rahallisesti.

Haluan aloittaa uuden elämäni rakentamisen nyt syksyllä, joten ratkaisuja tarvitaan pian. Jos sielä ruudun takana on joku, joka näkee ratkaisun ongelmaani aivan kirkkaasti, saa vinkata. Oikein mielellään.

Rauhallista illan jatkoa!

13 kommenttia:

  1. Vaikeita kysymyksiä enkä osaa neuvoa, kun itsekkin pyörin samojen ura\koulutus kysymysten parissa.

    VastaaPoista
  2. Ei ole helppoja nämä, mutta siksi suosittelisinkin niitä avoimen amk:n tai yliopiston kursseja. Ihan yksittäisetkin kurssit saattavat avata aika paljon siitä, kiinnostaako kyseinen suuntaus todella. Käsittääkseni avoimella puolella on tietty määrä myös opinnonohjaustakin saatavissa, sieltä voisi saada siis myös neuvoja eri vaihtoehtoihin. Jos tapahtumatuottaminen kiinnostaa niin liiketalouden opinnoista on varmasti enemmän hyötyä kuin pelkästä viestinnästä, siinä on kuitenkin asioiden järjestelyn lisäksi hyvin paljon kyse myös budjetoinnista, ja tämän sortin firmat ovat yleensä voittoa tavoittelevia yrityksiä. Jos opiskelet pääaineenasi markkinointia, opintoihin sisältyy myös viestintää, ja koulusta riippuen saatat pystyä ottamaan valinnaisia kursseja myös muilta linjoilta, esim. siitä valokuvauksesta. Amk:ssa tämä ei tosin yleensä onnistu ihan yhtä vapaasti kuin yliopistossa, mutta ei se täysin ennenkuulumatontakaan ole. Pelkällä viestinnän koulutuksella osasta tulee toimittajia, mutta suurin osa käsittääkseni päätyy laatimaan yritysten pörssitiedotteita ja pyörittämään intranetiä ym., mikä ei taida olla ihan sitä, mitä haet? Viestinnän koulutuksella myös markkinoinnin tehtävät on mahdollisia, mutta niihin kyllä yleensä kaivataan myös liiketoiminnan tuntemusta, tottakai paikasta riippuen. Sitten on tietysti ihmisiä, jotka saavat taidolla ja suhteilla töitä ihan ilmankin mitään koulutusta, mutta valitettavasti tämä joukko on melko pieni.

    Kaikille mainitsemillesi aloille koulutetaan työpaikkojen määrään nähden aivan liikaa ihmisiä, ja kilpailu paikoista on kovaa. Toisilla aloilla kovempaa kuin toisilla. Tässä markkinatilanteessa henkilökuntaa vähennetään kaikkialla, mutta erityisesti erilaiset markkinoinnin toimenpiteet, niin tapahtumien järjestäminen kuin muutkin, ovat leikkausten kohteena. Huomiota pitäisi saada, mutta mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman vähäisellä työvoimalla. Itse tiedän kokemuksesta, että markkinoinnin töitä on todella vaikea saada ilman juuri oikeanlaista kokemusta. Ja koska ainakin pääkaupunkiseudulla hakijoita jokaista paikkaa kohden on vähintään sata, joukossa on takuulla joku, jolla on kokemusta juuri niistä ilmoituksesta mainituista asioista, vaikkei sitä edes vaadittaisi. Itse olen siis markkinoinnin tradenomi, ja minulla on kyllä koulutusta vastaavaa työkokemusta jo monta vuotta, mutta se ei ole markkinoinnista vaan ostotoiminnasta. Siispä aloitan syksyllä maisteriopinnot (jälleen markkinoinnista), ja toivon saavani jonkin sopivan osa-aikatyön, jolla sitä kokemusta saisi kartutettua. Saa nähdä miten käy. Opintojen aikana muuten selviää taloudellisesti paremmin, jos täyttää kelan vaatimukset aikuiskoulutustuesta (vähintään 8 vuotta työkokemusta, mukaanlukien myös opiskeluaikaiset työt).

    Tulipas pitkä kommentti, vaikka yritin olla mahdollisimman ytimekäs :) Jos haluat kuulla lisää markkinoinnin koulutuksesta tai mitä sillä on mahdollista tehdä, mulle saa kyllä laittaa sähköpostiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava kommentti, huh, kiitos! Mä kovasti jo talvella pyörittelin näitä avoimia opintoja mielessäni, ja kävin läpi mitä ne sisältävät. Päätin, että jos en pääse kouluun, opiskelen avoimessa. Nyt siis pitäisi vain päättää mihin suuntaan energiani. On totta että ylitarjontaa on valtavasti, siksi olenkin vetkuttanut asiaa niin pitkään. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että pakko kokeilla. Kymmenen vuotta on tullut yritettyä nykyisessä ammatissa, mutta se ottaa enemmän kuin antaa. Ei siis voi jatkua enään näin. Ihan hurjan paljon toivon sulle menestystä opinnoissa ja elämässä. Jatketaan taas juttua tästä, tämä on mielenkiintoista!

      Poista
  3. Minulla on kolmea ammattia ja olen tyytyväinen erityisopettajan ammattiini. Tosin opiskelen hararstuksena vielä avoimessa yliopistossa teologiaa, eihän sitä koskaan tiedä...emme ole koskaan valmiita ja niin kauan kun ihminen haluaa kehittää itseään on vaan hyvä asia :) Tsemppihalit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sää se sitten kerkiät. Upea juttu, olet mun idoli!

      Kiitos <3

      Poista
  4. Siinä on kyllä pohdittavaa kerrakseen. En osaa mitään hyvää neuvoa antaa, toivotaan että saat kesän aikana ajatukset järjestykseen ja syksyn alussa päätös on ihan kristallinkirkkaana mielessä! Kyllä se ajatus sieltä nimittäin vielä putkahtaa, olen ihan varma!

    Mekko on muuten aivan ihana - niin kauniit värit ja kuosi! Blogissani on sinulle pieni haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat olla oikeassa. Nyt jo muutaman päivän jatkuvan tuskailun jälkeen, on jonkinlainen ajatus muhimassa. Katsotaan miten käy :D

      Ooo, tulenkin heti kurkistamaan!

      Poista
  5. Hyvä Ansku! Hienosti pohdittu ja kirjoitettu. En osaa kyllä neuvoa muuta kuin että usko huomiseen: jos jotkut ovet pysyvätkin kiinni niin sille on joku tarkoitus, se oikea ovi vielä odottaa että tuut avaamaan just sen :) Ja sen takana voikin olla jotain paljon parempaa kuin edes osasit toivoa. Halit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin haluan tän uskoa. Kiitos <3 <3

      Poista
  6. Täällä kieriskellään samoissa pohdinnoissa ja sanoinkin eilen, että voi kun joku voisi tulla ja kertoa mikä on järkevää ja mitä pitäisi tehdä. Mutta kun ei voi, vaan itse täytyy tehdä päätös. Apua! Ihana ihana on tuo mekko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Ihan samoilla sanoilla mäkin olen täälä mankunut :D :D
      Kiitos, se onkin ihan lemppari :)

      Poista
  7. Monesti ajattelen, että asiat tapahtuvat aina jostain syystä tai että kaikella on jollain tavalla tarkoituksensa. Nämä kirjoittamasi asiat ovat tietenkin hirvittävän hankalia ja niitä on tullut luonnollisesti itsekin pohdittua. Minä neuvoisin vaan kuuntelemaan sydäntä. Jos jokin tuntuu oikealta, niin sitä kohti sitten vain. Esimerkiksi mainitsemasi viestintä ei ole työllistymisen kannalta kaikista helpoin. Olen itse tuskastunut näiden viimeisten neljän vuoden aikana työn saamisen vaikeuteen enkä oikeastaan koskaan hirveästi suosittele mitään journalistiikan opiskelua kenellekään. :D En kuitenkaan kadu alavalintaani, sillä rakastan työtäni. Tähän mennessä on myös käynyt onnekkaasti, sillä olen saanut oman alan kesätöitä ja nyt sitten määräaikaisen sijaisuuden koko vuodeksi. Jotkut jäävät toki ilman työpaikkaa, mutta sinun tai minun ei tarvitse olla yksi heistä.

    Tsemppihalit! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!