maanantai 18. elokuuta 2014

Paras keino sokerinhimon taltuttamiseksi

Siitä on jo aikaa, kun peräänkuulutin sokerilaastarin perään. Muistutuksena täytynee mainita, että se on sellainen laastari, joka toimii samalla tavalla, kuin nikotiinilaastarikin - vie pahimman sokerinhimon pois, ja auttaa näin taistelussa sokeriaddiktiota vastaan. Tai siis auttaisi, jos sellainen olisi olemassa(se laastari siis, addiktio valitettavasti on). 

Eipä ole haikailemaani laastaria kehitelty, joten jouduin työstämään sitä sitten itse. Taistelu tuota koukuttavaa turhaketta vastaan on ollut alkuvuoden jälkeen todella kinkkistä. Kerta toisensa jälkeen olen hävinnyt taistot, mutta sota, se ei ole vielä ohi. 

Melkein kaikki keinot on tullut kokeiltua. Söin niin paljon herkkuja, että kuvittelin saavani yliannostuksen, ja näin kaikki makea ällöttäisi. Ehei, ei ällötä. Mutta addiktio voimistui. Peräännyin nuolemaan jäätelöä haavojani, ja hiomaan strategiaa. Sitten hyökkäsin taas, tällä kertaa aseenani mantra: selluliittiselluliittiselluliittiselluliittiselluliitti... Hokema alkoi lopulta kyllästyttää. Sitäpaitsi, ärsytti kun pullanmurut lentelivät näppikselle. Sitten unohdin sen, ja takareidet kiittävät. 

Jossain vaiheessa muistin lastenkasvatuksessakin hyväksi havaitut metodit. Tietenkin, miksi en tajunnut tätä heti? Kiristys ja lahjonta, nuo keinojen aateliset. 

Siltä seisomalta houkuttelin mieheni kehittelemään kanssani diilin, kyllähän tämä nyt häntäkin koski! On kai huomattavasti mukavampaa, kun vaimo pysyy painoluokassa, jossa hänet voi tarvittaessa kantaa vaikka reppuselässä. Sovittiin säännöt, ja lyötiin kättä päälle. Tarkotus on olla kaksi kuukautta herkuitta, muutamia poikkeuspäiviä lukuunottamatta. Päivät on sovittu ennalta, tietenkin. Jos onnistun, saan himoitsemani nahkatakin. 


Kymmenen päivää on nyt takana, voisi siis sanoa että voiton puolella ollaan. Sokeririippuvuudessa on nimittäin se hyvä puoli, että kun selviät ensimmäisestä viidestä - pirun vaikeasta päivästä, selviät mistä vain. Ja tiedättekö, ei tee mieli lipsua kun palkinto on noinkin magee, kuvainnollisesti sanottuna tietenkin. Enhän minä sokeria himoitse. Pois se minusta. 

Nyt siis kaikki te muutkin herkkusuut sielä ruudun toisella puolella, käykää taistoon aseenanne lahjonta! Mutta pitäkää huolta, että palkinto tosiaan on vaivan arvoinen. Muuten lipsuminen on taattu. Kun päivät kuluvat, ja huomaatte kuinka mukavalta elämä maistuu ilman sokeria, voi tavoiteaikaa ensin vähän pidentää. Sitten karkkien lisäksi voi jättää muunkin sokerin pois. Ja sitten, kuin huomaamatta, uusi elämäntapa on alkanut. Tai sitten ei. Mutta aina voi lahjoa uudestaan. 

Mutta mikä siinä sokerissa nyt sitten on niin haitallista? Sehän on niin nättiäkin(viittaan macaron-leivoksiin)! Itseäni puistattavat ainakin nämä seuraavat seikat: 

Ensinnäkin, se koukuttaa. Toiseksi, se pilaa hampaat. Kolmanneksi, se pilaa kasvojen ihon kuulauden. Neljänneksi, se lihottaa. Sokeri altistaa mm. diabetekselle, sydäntaudeille sekä muille sairauksille, näin pelkistetysti ilmaistuna. Halukkaille voin valmistella sitten kattavamman luennon aiheesta. Tosin siihen luentoon lisään omavaltaisesti tupakankin.

Edellä mainittu lista saa minut haaveilemaan täysin sokerittomasta elämästä. Mutta eipä nyt liiotella, otan juhlissa kakkupalan, mikäli haluan. Ja jos en halua, niin älkää nyt sitten hyvät ihmiset pahoittako mieltänne. Eihän juopollekkaan tyrkytetä viinaa. 

Ansku

22 kommenttia:

  1. :D Minullakin olisi tarpeen sokerilakko. Mutta jo pelkkä sana saa aikaan minussa kuohahduksen - en pysty siihen :) Täytyisi ohjelmoida ajatuksia nyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Niin tuttua! Mutta, hei, jos minä pystyn siihen pystyt sinäkin :) Lujaa tahtoa ja sopivasti lahjontaa, sitä se vaatii.

      Poista
  2. Poikaystävä tietää aika paljon ravintoasioista ja siitä mikä sisäelin tekee mitäkin, kun elimistö saa vaikka sokeria.

    Kesäloman Ikean reissun jälkeen mussutin varmaan kolmatta iltaa Daimia posket pullolla, kunnes tokaisin, että sokeri taitaa olla aikamoista myrkkyä. Siihen söpö turkulaismies "niin on".

    Päätin taas jälleen kerran irtaantua tuosta kovaakin kovemmasta myrkkyhuumeesta. Eikä se irtaantuminen edes ole vaikeaa. Kun vaan päättää. Tosin sen jälkeen eniten harmittaa, kun ei tee mieli suklaapatukkaa, vaikka voisikin edes sillon tällön moisen mussuttaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tosiaankin on kova myrkkyhuume. Ärsyttävän kokuttavaa kamaa, ei voi muuta sanoa. Mutta tosi hienoa, että sulla sujuu noin hyvin!

      Poista
  3. Juuri yritän lakkoa alkaa , olen toivoton sokerihiiri :( eniten sorrun suklaaseen ja karkkeihin , keksit ja pullat kelpaa myös. Erossa ei ole hyvä olla ( vielä , tunnen kyllä senkin puolen ja kaiholla muistelen sitä aikaa) , yhdessä vielä kurjempi olo - siis sokerin kanssa. Täytynee keksiä joku lahjonta itselleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uu leivokset, aah pullat, mm suklaa... You name it! Kaikki maistus :D Mutta tää auttaa. Tsemppiä siis sullekin!

      Poista
  4. Mahtava idea. Toimisikohan se... Lahjoman pitäisi olla todella hyvä. Haluaisin päästä sokerittomaan tai ainakin vähempi sokeriseen elämään. Se on kuulemma niin ihanaa, että takaisin ei edes toivo :). No, meillä on tiedossa juhlaruuhkaa syksylle, joten pystyisinköhän sittenkään ilman makeita olla. Ainahan päätöstä voi siirtää ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimii! Kun vaan lahjus todellakin tarpeeksi haluttava :) Mä olin tammikuussa kokonaan ilman, myös synttärit ja muut juhlat. Muut söi kakkua, minä mussutin proteiinipatukkaa. Eikä tehnyt pahaa, kunhan ne viisi pahinta päivää oli mennyt ohi. Voithan tehdä niinkuin minä nyt tällä kertaa. Eli sovit ajan, vaikka kaksi kuukautta. Sitten laitat ylös ne päivät kun herkkuja saa syödä. Mutta hillistysti tällöinkin. Tulee hyvä mieli, kun saa kontrolloitua itseään.

      Poista
  5. Jes, hyvä Ansku! Ja toi takki on niin makee... Piti muuten jo aiemmin kommentoida että sulla on nyt tosi hyvän näköinen tää sivu: hieno banneri ja layout ja kaikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiva kuulla jos pidät ulkoasusta! Oli jo aikakin vähän uudistaa.

      Poista
  6. Minäkin olen kivasti päässyt sokerikoukusta eroon ja olo on huomattavasti energisempi ja pirteämoi kuin sokeripöhnässä. :)
    Kannattaa se viisi ekaa kriittistä päivää kituuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aivan ehdottomasti vaikka se onkin ihan JÄR-KY-TTÄ-VÄÄ!

      Poista
  7. Minä lucky bastard, en tarvitse edes lahjontaa jotta herkkulakko pysyy. Viime sunnuntaina otin yhden kakkupalan ja se tunne, joka maanantaina valtasi riittää erittäin hyvin. Pöllähtänyt ja muutenkin ähky olo - vaalea vilja ja sokeri, yih! Tällä hetkellä inspaa se, että kun jaksan tätä tarpeeksi kauan, alkaa tuloksia näkymään - väsymys taittuu (mitä se on jo parin viikon aikana tehnyt), paino putoaa (JES!) ja muutenkin elämä ilman sokeria alkaa kuulostaaan todella hyvältä. Eineksistä ja kaikesta 'turhasta' sitä en ole vähään aikaan saanutkaan, sillä en juo mehuja tai syö valmiita eineksiä. Mun heikko kohta on sipsit, joissa ei sinänsä ole sokeria (ainakaan pää-aineena), mutta nekin on rasvaisuudeltaan ja suolaisuudeltaan aiiivan hanurista.

    Tsemppiä nyt sinne, kestät kyllä!

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin KADE! Voi kun munkin geeneissä lymyäisi tuollainen itsehillinnän osaaja :D

      Ja kiitos. Kyllä mä kestän. En voi luopua tosta takista ;)

      Poista
  8. Tää ei nyt liity postaukseen, mutta tuo bannerin kuva on aivan ihana <3 Niin räiskyvä ja onnea täynnä etten kestä! <33

    ❤: Lotta / My Happybubble

    VastaaPoista
  9. Täällä herkkulakkoa takana 9 päivää (miinus viime viikonlopun pieni sortuminen synttärikutsuilla). Tsemppiä meille :)

    VastaaPoista
  10. Hahhaa, mä tiedän niin ton kun sitä kuvittelee että jos syö niin kamalasti makeaa että oikeen ällöttää niin ei sitten tee mieli. Eipä ! :D Mä oon sellanen sokerihiiri että kyllä se hankalaa on välillä olla ilman. Joka päivä vaan ei voi mupeltaa, se on selvä ja ilman on pärjättävä vaikka se tiukkaa kyllä tekeekin.

    Sokerilaastari olis kyllä pirun hyvä juttu, tänne sellanen olis enemmän kuin tervetullut !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ois! Tars kehitellä ja sitten patentoida :D

      Poista
  11. Mulla onneks tää lomanjälkeinen makeasta vieroittautuminen meni ihmeellisen hyvin. OIkein hämmästyin. Ei edes ole tehnyt tiukkaa. Mikä mua vaivaa? Mutta hyvä vaan, ei sitä makeeta oikeasti tarttekaan.
    Ja sun palkinto hommaan on kyllä mieletön, ei todellakaan kannata lipsua! ;)

    VastaaPoista
  12. Sain niin hyvät naurut tuosta "Hokema alkoi lopulta kyllästyttää. Sitäpaitsi, ärsytti kun pullanmurut lentelivät näppikselle." :D
    Sokeri on myös meikäläisen pahin vihollinen. Ainoa asia johon olen totaalisesti koukussa.. Sehän on kuin huume, joka nyt sattuu pilaamaan ihon joustavuuden, aiheuttaa hiivasientä, sekä jämähtää reisiin kivoiksi möykyiksi.. Monta syytä kieltäytyä, mutta silti siitä on pirun vaikea päästä irti. Ostin tänään hedelmiä ja korvaan karkit smoothiella. Olin jopa vähän ylpeä, kun onnistuin kulkemaan karkkihyllyn ohi ostamatta mitään. Niin paha se koukku on ollut.. ;)
    Meillä ei toimi tuo lahjonta, koska ostaisin jonkun kivan jutun itselleni kuitenkin! Jos tietäisin, että saisin taas jonkun muun ostaman jutun, olisi paljon helpompi olla lipsumatta. haha. Yksi mikä kyllä toimii, on veto. Jos lyöt satasesta vetoa, et takuulla halua hävitä..

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!