perjantai 21. marraskuuta 2014

Neule ja samettihame

Olen istunut taas tässä tietokoneeni ääressä melkein koko päivän. On siis syytä painaa läppärin kansi kohta kiinni, ja lähteä viettämään iltaa ulos, ravintolaan. Mutta jutellaan kuitenkin ensin vähän tästä päivästä.

Kun kello aamulla kahdeksalta soi, torkutin. Mutta vain kymmenen minuutia. Sitten nousin, join vettä ja tein kevyet venytykset jalkojeni lihaksille. Olen huomannut tämän herättelevän vielä uinuvat kinttuni melko hyvin. Eivät ne parat ymmärrä herätä samaan aikaan kuin muu kroppa. Sitten kaivoin takkiviidakon keskeltä juoksuvaatteet esiin. Täytyy sanoa, että tämä on melko raivostuttuvaa aikaa pimeyden lisäksi myös siksi, että eteisen naulakossa roikkuvat nyt paksummat untuvatakit sekä plussakelin nahkarotsit - eikä voi sanoa, että sulassa sovussa. Takkiparat on ahdettu eteisen syvennykseen niin, että kun otat sieltä yhden, kaksi muuta tulee mukana.


Ihmeen kaupalla juoksutakki kuitenkin löytyi. Volbeatin Radiogirlin tahdittamana säntäsin ovesta ulos, nuorempi koira vasemmalla puolellani ja pääni aivan umpijäässä jo ensiaskeleilla. Ulkona oli kylmä. Ei siinä tosin kauaakaan mennyt, kun päästä puski jo hiki, ja sormetkin lämpenivät. Noin kahdeksan kilometrin lenkin jälkeen puuskutin eteisessä. Potkin lenkkarit jalasta, laitoin koiralle vettä ja pujahdin kuumaan suihkuun lämmittelemään kylmettyneitä reisiäni.


Hoitoaineitta hiuksiin hieroessani mieli alkoi tehdä vohveleita. Tai ehkä lettuja! Jotenkin niiden suloinen tuoksukin osui jo nenään... Onneksi tajusin ihmetellä sitä. Vettä valuen hyökkäsin kylpyhuoneen lämmöstä keittiöön. Kas, olinkin laittanut väärän levyn päälle, ja tyhjä mutta rasvainen paistinpannuhan se siellä kuumeni vesikattilan sijaan. Ärsytti. En saanutkaan lettuja! Ja oikeastaan minun puolestani tämä jo yli viikon kestänyt veden keittäminenkin alkaisi jo riittää. Eilinen aamutee maistui niin pahalta, etten kyennyt nauttimaan sitä loppuun. Vesijohtoihimme päätynyt bakteeri tarkoittaa sitä, että ennen niin raikas vetemme maistuu nyt lähinnä uimahallin lasten altaalta kloorauksen vuoksi. Yhh.


Suihkun jälkeen palkitsin itseni kaurapuurolla, johon sekoitin mustikoiden ja maidon lisäksi raejuustoa. Sitten aloin opiskeluhommiin. Nyt markkinointisuunnitelman pohja alkaa olla valmis, mutta budjettiosio jumittaa ärsyttävästi. Päätin vähän aikaa sitten, etten tee markkinointisuunnitelman kanssa samaa virhettä, kuin viestintäsuunnitelman kanssa: aion tehdä sellaisen jonka osaan, turhia stressaamatta, ja otan sitten palautteesta opikseni, jotta voin tehdä seuraavan paremmin. Pitäähän ihmisellä tavoitteita olla. En vaan ymmärrä mikä tämä tuskanhiki ostallani sitten on?

Ihanaa iltaa teille sinne! Minä lähden nyt syyöömään.

Ansku

18 kommenttia:

  1. Ihana asu ja teidän koti on myös ihana! Tuskanhiki tuottaa tulosta! Kivaa perjantaita ja viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kohta on itseasiassa kotimme lempparinurkka! Se on makuuhuoneen nurkka :-D Ainut kohta johon olen tytytyväinen. Kaikki muut ovat aivan vaiheessa :-D

      Poista
  2. Ihana asu, tuli nostalgisesti omat nuoruuden päivät mieleen. Silloin oli jetsulleen muotia samanlaiset vaatteet, värit kenties oli tylsempiä. Kaunista viikonloppua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän semmonen ysärifiba mun silmään ehkä?

      Poista
  3. Mulle tulee ihan nostalginen olo sun neuleesta. Mulla on ollut saman tyyppinen joskus 80-luvulla. Ihana asu.

    VastaaPoista
  4. Pyrin aina herätessäni venyttelemään varovasti niskat ja hieman käsiä ja hartioita pyörittelen, saa ihanasti veren kiertämään. Aina ei vaan muista kun pomppaa salamana ylös. Hiihtäessä mulla on sama efekti, alkuun ihan sormet ja reidet jäässä ja kun pääsee takas autolle on sormetkin ihan vaahdossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo yök ärsyttävää! Muistan viimeisimmän hiihtolenkkini vuosien takaa, kun olin aivan läpimärkä hiestä ja paleli pirusti. Taisi olla varusteissa vikaa :-D

      Poista
  5. Kaunis yhdistelmä. Pitkään muuten olikin hyvät juoksukelit, mutta nyt taisi vähän hankaloitua tuon lumen myötä. Sympatiat veden mausta. Ollaan ihan samassa tilanteessa, ärsyttävä kakkabakteeri pilasi veden ja nyt sen maistunut monta viikkoa ihan kauhealle :) Hauskaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, saas nähdä miten onnistuu. Pitääkö siirtyä maanteille juoksentelemaan... Siis mitä, teilläkin vesiongelma! Kuin näin samaan aikaan, etkös sinä Helsingin suunnalla asunut?

      Poista
    2. Juu, oli peräisin Sipoosta mutta kun niin rajalla ollaan niin oli meidänkin vedessä.

      Poista
  6. Ai että, nyt on asu minun mieleen! Vaikka niinhän nää on yleensä kaikki, mitä tahansa puetkin. Meidänkin eteisessä on muuten juuri tuollainen takkisirkus. Miehellä menee herrrrmot :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eii, kiitos!Et arvaa miten piristi <3 ...meilläkin miestä harmittaa takit. Toki muakin, mut minkäs teet :-D

      Poista
  7. Tosi kiva asukokonaisuus, tuo neule on ihanan talvinen <3 Hahh, tämä teksti oli niin hauskasti kirjoitettu että tuli hymy huulille lukiessa :D

    VastaaPoista
  8. Jollain tavalla kovin lohduttavan oloinen postaus. Että kaikki ei aina mene niinkuin strömsössä muillakaan. Vaan hyvin selvisit kuitenkin hengissä :)

    VastaaPoista
  9. Ärsyttävän tehokkaan kuuloinen aamu sulla. Miksi minä en saa itsestäni aamuisin mitään irti? Pitäisikö hankkia uusi koira? ��

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!