lauantai 31. toukokuuta 2014

Blogitilaisuus Hämeenlinnassa

"Se oli vuosi 2008". Näillä sanoilla aloitin kiitospuheeni viime lauantaisessa blogitilaisuudessa. Vuonna 2008 aloitin oman, ensimmäisen blogini kirjoittamisen, ja jo heti silloin haaveilin blogitapaamisen järjestämisestä. Halusin tavata muut samanhenkiset tyypit blogiensa takaa. Ne, jotka vierailivat minun blogissani kommentoimassa vaaleanpunaisia pohjemittaisia legginssejä. Ja ne,  kenen sivuilla minä roikuin kaiket päivät ihastelemassa päivän asuja, eli nasuja, niinkuin Nelliina sanoo. 

Niinkuin puheessanikin mainitsin, Hämeessä ollaan jokseenkin hitaita, sillä vain kuusi vuotta myöhemmin järjestin vihdoin tämän tapaamisen.


Bloggaaminen on hassusti samaan aikaan äärettömän sosiaalista, mutta toisaalta yksinäistä puuhaa, ilman negatiivista kaikua kuitenkin. Koen, että bloggaamisen ydin on jakaminen. Kirjoitetaan aiheista joista innostuu kuin koiranpentu vaaleanpunaisesta vinkulelusta, ja jaetaan nämä asiat sitten samanhenkisten ihmisten kanssa. Yksin, tietokoneella. Ja nykyään koko ajan enemmän myös erilaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat kyllä ehdottomasti yksiä bloggaamisen parhaita puolia.

Ja onhan se aika siistiä, kun ei tarvitse olla sekuntiakaan pahoillaan, että minulta menee noin vartti siihen, kun otan ruoka-annoksestani joka suunnasta kuvia, ennenkuin voin syödä sen. Ja pahimmassa tapauksessa vielä seuralaisenikin annoksesta. On hauskaa, kun vakavana puheenaiheena voi olla upeat kengät, tai se uusi puhelinlankamainen hiuslenksu, joka on niin hyvä ettei mitään järkeä. Ihanaa on myös se, että saan räpsiä kuvia räpsimisen ilosta, eikä kukaan koe sitä ahdistavana tai ärsyttävänä(tosin tässä kohtaa täytyy antaa kunniamaininta ystävilleni, jotka kärsivällisesti antavat minun kuvata myös heidän ruoka-annoksensa mukisematta). 

Olin enemmän kuin iloinen saadessani  järjestää tilaisuuden Hämeenlinnan Original Sokos Hotel Vaakunassa, ja vieläpä heidän kanssaan yhteistyössä. Hämeen keskiaikaisesta linnasta vaikutteita saanut hotelli sijaitsee erinomaisen keskeisellä paikalla, aivan rautatieaseman vieressä. Kaunis Vanajavesi virtaa vieressä, joten hotellin aurinkoisella terassilla voi nautiskella kimmeltävästä vesinäköalasta ja heilutella ohi ajaville veneilijöille.

No minkälainen päivä meillä sitten oli? Vain yhdellä adjektiivilla en nyt pärjää, sillä koin että tilaisuus oli herkullinen, iloinen, kaunis, hyväntuulinen, eloisa, hauska, kupliva, ystävällinen, lämmin, utelias, mielenkiintoinen, rento, innostunut, jännittynyt... Onnistunut tilaisuus siis.

Sokos Hotel Vaakunan ravintolapäällikkö Vesa Sitkanen loihti meille uskomattoman herkullisen noutopöydän, jonka kuningattareksi nousi mansikka-vaahtokarkkivartaat. Näitä kuulemma tarjotaan juhannuksena, valmistujaisissa ja ties missä illanistujaisissa, uhkailivat vieraat. Kaikki muukin oli suussasulavan herkullista, ja vieläpä kauniin näköistä. En voisi olla tyytyväisempi. Todella taitava mies tuo Vesa.


Päivä oli kuuma, joten kylmät juomat kuten kuohuviini, olut, Foreverin Aloevera-juoma ja limonadit viilensivät meitä mukavasti.


Sisustusidolini Teuvo Loman on sisustanut yhden hotellin sviiteistä taidokkaalla ja veitikkamaisella ammattitaidollaan. Bloggaajat kävivät ihastelemassa leijuvia yöpöytiä, palapelimattoja ja Teuvon käsinmaalaamia lamppuja. Huoneessa on mielettömän komea Vanajavesi-näköala, ja kuohuviini kuuluu pakettiin, kuten myös Teuvon uusi sisustuskirja! Mutta näistä hiukan lisää toisessa postauksessa...

Päivään kuului sviittivisiitin ja coctailherkkujen lisäksi tietenkin sitä oleellista. Me bloggaajat pääsimme tutustumaan toinen toisiimme, ja jälleen kerran täytyy todeta, että ollaan me vaan aika huippuporukkaa. Kaikki tuntuivat niin lämminhenkisiltä, ystävällisiltä! Yhteinen sävel löytyi heti niidenkin kanssa, joita en ole aikaisemmin tavannut.

Niinhän se menee, että kiinnostuksenkohteet yhdistävät. Mutta tämänhän toki tiesin, jo silloin vuonna 2008. En voisi kuitenkaan olla kiitollisempi näille mimmeille, että he tulivat paikalle. Hey girls, you made my day! Olette huippuja.


Kuvissa minä, Noora, Katja, Nelliina, Reetta, Enni, Dahlia, Amanda.


Kuvassa Lila ja Suvi


Kuvassa LittleB, Janet ja Ilona.


Kuvassa Saara

Blogitilaisuus ei ole blogitilaisuus lainkaan, jollei paikalla ole yhteistyökumppaneita. Bloggaajat pääsivät tutustumaan mm. Foreverin pisteellä luonnonmukaisiin Aloevera-tuotteisiin, joihin minäkin olen ihastunut. Merkin kasvonaamio on käytössä, ja nyt haaveilen taas Aloe Berry Nectarista, jota olen yhden pullon verran testannutkin. Hyvä tuote stressivatsalle, vinkvink ainakin kaikille kesämorsiammille.

Huippulaadukkaiden tuotteiden edustaja Matexilta esitteli myös tuotteitaan. Matex on Suomalainen yritys, joka maahantuo myös Italialaista Navigare-mallistoa. Navigare-vaatteet sopivat loistavasti vapaa-ajanviettoon, ja jollei miehesi kesäjuhlalookki ole vielä valmis, kannattaa suunistaa Matexin komeiden solmioiden ja veikeän trendikkäiden rusettien perään. Näillä asusteilla piristyy puku kuin puku.


Kauneusvarikon Mari, ja Jaana joka tekee ripsienpidennyksiä NellaBella-nimisen yrityksen takana, huhkivat pikakampauksien parissa. Vieraat olivat tyytyväisä, ja niin olivat kampaajatkin. Oli kuulemma ilo tehdä näin kauniille ja mukaville mimmeille kampauksia. Kiitos Mari ja Jaana, että olitte mukana!


Kampaajan penkeissä istuivat Dahlia, Amanda, Lila, Ilona, LittleB, Anna ja Taru.


Tilaisuuden somistuksista ja kukista vastasi Kaisan Kukka. Ammattitaitoiset floristit taiteilivat muiden upeiden astelmien lisäksi mielettömän hienot kukkalaitteet, joista toinen sopi kampausta kaunistamaan, ja toinen kaulaan tuomaan asuun "sitä jotain". Kampaaja-Mari koristeli Anna-Marian näillä kauniilla taidonnäytteillä.

Loistava idea idea kesäjuliin! Hmm, löytyisköhän jokin ihana boheemi viritelmä vaikka Wanajafestareita ajatellen..?

Mikäli haluat nähdä Anna-Marian kampausta koristavan kukkalaitteen paremmassa kuvassa, suosittelen kurkistamaan hänen postauksensa.


Kumman kaa on sarja, joka ihastutti ensin tv:ssä, sitten teatterissa ja nyt jo toisen kirjan muodossa. Annen ja Ellun seikkailut ovat keränneet huiman fanijoukon. Oli aivan mahtavaa että mimmit lähtivät mukaan blogitilaisuuteen ilahduttamaan meitä faneja. Bloggaajat saivat uuden sarjakuvakirjan signeerattuna mukaansa kesälukemiseksi.

Tiedustelin naisilta tullaanko Kumman kaa:ta näkemään vielä televisiossa. Minna ja Heli olivat sitä mieltä, että haluavat jatkaa tarinaa, mutta kansien välissä, eli uusi kirja saattaa olla tiedossa. Jatkoa odotellessa, mutta nautitaan ensin tästä riemastuttavasta, Anne ja Ellu lomamatkalla-sarjakuvakirjasta, jossa nämä viehättävät pallopäät matkustavat Espanjaan. 


Kirjan lisäksi minä ja yhteistyökumppanimme halusimme ilahduttaa bloggaajia lahjakasseilla. Cabassi, yritys joka valmistaa Suomalaisia paperikasseja, lähti myös blogitilaisuuteen mukaan, ja sain pakata lahjatuotteet kierrätettäviin(iso plussa tästä) Cabassin paperikasseihin.

Kassi sisälsi Foreveriltä huulivoiteen ja tuotenäytteitä. Puhdistamo halusi muistaa bloggaajia öljyllä, raakasuklaalla ja MSM + C-tuotteella, joka on sidekudosten, nivelten, kynsien ja hiusten hyvinvoinnista huolehtiva yhdiste. Myös Matex muisti vieraita silkkiliinan ja lasinalusen sisältävällä tyylikkäällä pussukalla.


Kauneusvarikon Marikin pakkasi bloggaajille houkuttelevan tuotepussin. Barefacedin mineraalimeikit ja Four Reasonsin hiuslakka ilahduttavat nyt uusia omistajiaan heidän kampauspöydillään ja kaapeissaan.

Päivän päätteeksi suurin osa vieraista lähti kohti kotia, mutta me muutaman upean bloggaajan kanssa innostuimme vielä jäätelöjahtiin Hämeenlinnan keskustaan. Reetan, Janetin ja LittleB:n kanssa nautiskelimme kesän ensimmäiset irtojäätelöt Paviljonki Pietarin Pihalla hymyissä suin. Miten hauskoja ja mukavia mimmejä!

Reetta muuten kisaa Costumen Tähtistailaaja-skabassa. Peukut pystyyn hänelle, eiks niin?! Siinä on meinaan taitava nainen.


Valtavan suuri kiitos suoraan sydämeni pohjasta kaikille teille, jotka osallistuitte päivään, tätä oli ilo järjestää!

Minulla jo sormet syyhyävät uuden tilaisuuden järjestämiseksi. Tätähän voisi tehdä työkseen! 
Mutta mitä olette mieltä, olisiko tilaista uudelle blogitapahtumalle jossainvaiheessa?

Iloista viikonloppua, blogiblogi!

Ansku

Postauksen kuvat Pasi Vähänen ja Jani Kasanen.

P.s: lue tilaisuudesta Kaupunkiuutista

torstai 29. toukokuuta 2014

Kaunis kukkanen, parempi mieli

Siinä se nyt muikistelee. Onnellisena kauniin kukkasen vierellä. Vain hetkeä aikaisemmin olisi kuva näyttänyt jokseenkin erilaiselta. Siinä olisi ollut kiukusta punehtuneet kasvot, vähän tuskanhikeä ja pään yläpuolella kelluvassa puhekuplassa jokunen ärräpää.

Yritin eilen valmistella postausta viime lauantaisesta blogitapaamisesta. Kuitenkin joko Blogger tai Dropbox kiukutteli siinä määrin, ettei valmista tullut. Dropbox on kyllä oikutellut viime aikoina turhan usein, ja suhteemme on ollut koetuksella. Nyt myös Bloggerin ja aiemmin mainitun pilvipalvelun välit ovat jokseenkin kireät, yhteydet kun eivät tunnu pelaavan.

Eilen en siis saanut postausta valmiiksi, mutta pyyhin kuitenkin kiukun kyyneleet nähdessäni etupihalle ilmestyneen kukkakaunottaren. Äiti ja mummu olivat olleet asialla, kiitos siis siitä! Ei harmita enään yhtään niin paljon, vaikka kukkanen varsinaisesti Janille, eilisen syntymäpäiväsankarille olikin.


Tänään tiedossa on työpäivä, pentutapaaminen Hertan kasvattajan luona ja illalla, perhana soikoon, se postauksen teko. Sain kuin sainkin nimittäin kuvat ajettua Dropboxin kautta Bloggeriin, tosin lyhentämällä linkkiä. Yksi ylimäärinen vaihe ei oikein miellytä, ja pohdinkin nyt mikä pilvipalvelu tms. olisi parempi.

Ehdotuksia? Mitä te muut bloggaajat käytätte?

Rentouttavaa helatorstaita!

Ansku

maanantai 26. toukokuuta 2014

Kaislikossa mulahtaa

Vietin eilen vapaapäivää. Heräsin vasta, kun tuntui siltä että aurinko kiinnosti enemmän kuin pehmoinen peitto. Pukeuduin rennosti lököhousuihin, ja herkuttelin (viimeistä kertaa muutamaan päivään, koska nysseloppuu. Näin maanantain kunnaksi alkaa terveellinen elämä taas). Iltapäivällä keksimme lähteä Aulangon joutsenlammelle jätskille koirien kanssa.


Päivä oli kuuma, eikä meidän autoa ole varusteltu sellaisilla hienouksilla kuin ilmastointi. Siksi pysähdyimme jo ennen joutsenlampea, jotta karvaturrit voisivat vilvoitella vähän vedentuntumassa. Vaan eihän me ehditty edes rantaan saakka, kun jo alkoi sataa. Jossain salamoi, ja ajoittain jyrisikin. Kipitimme juoksujalkaa autoon, ja manaillen otimme suunnan kohti kotia. Ei niitä joutsenia viitsi vesisateessa katsella.


Turengissa sijaitseva Suviranta on siitä kiva terassikahvila, että sen lisäksi että sielä on mahdollisuus päästä katon alle suojaan, on terdelle tervetulleita myös koirat. Heillä on haukuille jopa omat ruokalistat!

Perille päästyämme sadekin jo lakkasi, ja jäde maistui herkulliselta. Illan suussa poikkesimme vielä rannalla, ja Hertta meni ekaa kertaa uimaan, tosin vahingossa. Koirat juoksivat kilpaa kaislikossa, ja sitten tuo nuorempi mulasi. Säntäsin jo pelastusasemiin, kun pieni pääsikin rämpimään rantaan. Saa nähdä uskaltaako vielä uimaan. Vaikka onhan tuo aika rohkea tapaus kyllä.

Ihan vielä en ole saanut kuvia kokoon lauantain blogitilaisuudesta, mutta jahka kerkiä, kerron teille päivästä. Oli kivaa, ja minä olen jo ihan täpinöissäni suunittelemassa uutta juttua!

Mukavaa päivää!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Keltaista ja hopeaa asussa

Tungen tässä juuri vaahtokarkkia suuhuni, ja makaan sohvalla lepuuttamassa kipeitä jalkojani tässä bloggailun lomassa. Ne ovatkin leponsa ansainneet. Olen seissyt niiden parkojen päällä suuren osan päivästä. Mutta huhhei, nyt se on jo ohi. Nimittäin blogitilaisuus, jota olen puuhannut. Palataan siihen vähän myöhemmin, sitten kun jaksan kaivaa kameran esiin ja ladata valtavan kuvamäärän koneelle.

Sen verran täytyy kuitenkin jo heti kättelyssä sanoa, että olipa ihanaa! Olen superkiitollinen kaikille paikalla olijoille. Kiitos, teitte päivästä superhyperkivan. Jäi todella hyvä mieli. Mitä ihania ihmisiä!

Ennen kuin käydään kiinni blogitilaisuuden antiin, haluan näyttää teille asun jossa juhlin torstaina 25-vuotiasta Magnumia. Sitä jäätelöä.

Hiukseni mageelle kampaukselle väkersi Kauneusvarikon Mari, ja asukuvat otti taitava kaimani Anna-Maria. Magnumin juhlakutsussa toivottiin vieraiden pukeutuvan muodikkaasti, myös hopeaa käyttäen. Itse lähdin rakentamaan asua keltaisen housuhameen ympärille. Iloisen värinen vaate on ajankohtaista, pliseerattua kangasta. Sen pariksi yhdistin vaalean puseron, jonka hihat kimmeltävät hopeaa. Solmut sekä vatsan paljastaminen on in ja pop, eli vallan trendikästä, siksi sutaisin muuten niin leveähelmaisen puseroni solmulle vyötäröltä. Lisää toivottua hopeanhohtoa lisäsin asuuni asusteiden muodossa.


Magnumin 25-vuotiasta jäätelöpuikkoa juhlittiin kauniissa puitteissa Vanhalla Ylioppilastalolla. Champpanja virtasi, ja herkullista jäätelöäkin oli tietenkin tarjolla. Ohjelmasta oli huolehdittu, ja seura mitä parhain. Mikäs siinä siis juhliessa! Jäimme Anna-Marian kanssa kaipaamaan vain lähinnä alkoholitonta juomatarjoilua, minäkin kun olin autolla liikenteessä, ja menin perjantaina aamuvuoroon.

Herkuttelimme, fiilistelimme ja kuuntelimme hetken Redramaa, ja siirryimme sitten alkoholittomalle viinilasilliselle Vin Vin-viinibaariin Kalevankadulle. Sitten lähdimme metsästämään autoani, jonka olin jättänyt ehkä Annankadulle.

Kaara löytyi, sekä myös oikea suunta. Pian jo hoilasinkin, meitä odotellaan mullan alla-biisiä huristellessani moottoritiellä, kohti auringonlaskua ja kotikylää. Seuraavia juhlia odotellessa!


Rentouttavaa sunnuntaita!

Ansku

torstai 22. toukokuuta 2014

Asukollaasi

Jokin aika sitten lueskelin Nooran hyväntuulista blogia. Vastaan tuli asukollaasi, ja hoksasin etten olekkaan tehnyt moista taas vähään aikaan. Nautin asukollaasien katselemisesta, niistä kun näkee heti monta inspiroivaa tyyliä vierivieressä.

Tässä siis minun tyylejäni joulusta tähän päivään. Onko joku suosikkisi? Miksi näin?


Meikäläinen alkaa nyt lappaa kaurapuuroa ääntä kohden, ja rientää sitten ystävän penkkiin. Kampausta varten nääs, illalla on nimittäin bileet(kaikki sileeks, sanoisi yksi räppäri. Minä sen sijaan tyydyn autoilemaan, huomena pukkaa työvuoroa).

Aurinkoista päivää teille!

Ansku

P.s jos aiempi asukollaasi kiinnostaa, tästä pääset kurkkimaan.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Pidemmät päivät

Päivät, joina mukavaa tekemistä riittää aamusta iltaan, ovat vallan hauska keksintö. Ne ovat siksi niin mukavia, että silloin päivä tuntuu pidemmältä. Järkeenkäypää.

Vähän niinkuin lapsuuden kesät. Ne tuntuivat loooputtoma pitkiltä, kun taas nykyisin herää siihen, että kas, onkin jo elokuu. Pitikö tässä johonkin rannalle mennä? Sitten se kesä muuttuu syksyksi, enkä olekkaan kuluttanut tuntikausia aikaa rannalla, joko makoillen pitkin pituuttani veden rajassa, tai sitten vesipolttopalloa pelaten ystävien kanssa. Teiniajankin kesät olivat pidempiä kuin nykyään. Silloin päivät kuluivat rannalla, ja illat istuttiin tekosaaressa makkaraa paistellen.

Unelmieni kesään kuuluisi juhannuksesta alkava loma. Joka toinen aamu heräisin aikaisin juoksemaan. Joka toisena aamuna nukkuisin pidempään, ja nauttisin kiireettömän aamupalan terassilla. Tietenkin auringon paisteessa. Ajelisimme mieheni ja ehkä ystäviemme kanssa pitkin Etelä-Suomen rannikkoa, nauttisimme kimmeltävstä merestä. Istuisimme laiturin nokassa, ja söisimme jäätelöä.

Kävisimme festareilla, mutta olisimme vain yhden päivän. Olen tullut liian vanhaksi monipäiväisiin festareihin. Grillaisimme, ystävät ja sukulaiset yksissä tuumin. Kävisimme piknikillä. Viettäisimme aikaa mökillä. Soutelisimme, kuuntelisimme linnun laulua ja hyttysten ininää, joka on ärsyttävää, mutta kuuluu kesään. Niinkuin sadekuurotkin. Sateen kuunteleminen on äärimmäisen rauhoittavaa.

Kesään kuuluisi naurua ja joutenoloa, toisaalta taas paljon kivaa tekemistä. Kesästä jäisi valtavasti ihania muistoja. Se tuntuisi kestäneen loputtoman pitkään.
     

Viime sunnuntaihin kuului paljon tekemistä. Kello pärähti soimaan vähän liian aikaisin. Sujautin lenkkarit jalkaan, ja kävelimme koirien kanssa pienen lenkin. Aurinko paistoi, mieli oli hyvä.

Sitten poikkesimme uuden Länsiauton avajaisissa Helsingissä, koeajoimme paria autoa. Olivat ihania, ja toinen niistä löysi uuden omistajan sillä aikaa kun me koeajoimme toista. Sitten juoksin Jumbon kaikki naistenvaateliikkeet läpi, kun etsin jotain hopeista torstaisiin juhliin. En löytänyt, mutta kierros kävi urheilusta. Nilkutin autoon, heitin korkkarit väsyneistä jaloistani, ja vaihdoin tilalle Converset. Hurautimme moottoritietä pitkin kotiin, nappasimme kaksi berninpaimenkoiraa autoon, ja jatkoimme veljentyttöjen nimipäiville.

Vain puolitoista tuntia myöhässä saavuimme perille uuupuneina, mutta iloisina siitä että näimme taas sukulaisia.

Pienet nimipäiväsankarit olivat valmistelleet hienon kulttuurielämyksen meille vieraille. Näytökseen kuului potkulaudat, ja sitten mentiin! Me saimme Janin kanssa liputkin, muut eivät kuulemma tarvinneet. Veljenvaimo taas oli valmistellut oman näytöksensä kahvipöydän merkeissä. Mustikkakakku oli suussasulava! Suosittelen testaamaan, kuulemma ohje löytyy Kinuskikissalta, ja siihen tulee ainakin liivatetta. Muuta en sitten tiedäkkään. Vaikka venäytinkin selkäni päivän päätteeksi, kokonais-saldo oli kuitenkin oikein mukava. Ehkä jään henkiin.


Mahtavaa viikon jatkoa! Joko on kesäsuunitelmat tehty?

Ansku