lauantai 6. kesäkuuta 2015

Alkukesän kukkaloistoa

Toukokuu oli, ja sitten se jo meni. Se suorastaan katosi, en oikein ehtinyt sitä huomaamaankaan. Toukokuun puolella istutin hätäpäissäni takapihan terassille yhden marketan, sekä sille kaveriksi pari pikkuruista murattia. Kaksi jälkimmäistä eivät oikeastaan ole nauttineet olostaan. Ne eivät ole kasvaneet lainkaan, mutta lehtensä ne ovat värjänneet. Hallaöiden syytä, epäilen.

Olen katsellut terassin söpöä pientä istutustani ihaillen, toisaalta harmitellen, ettei kukkasille ollut luvassa seuraa. Haaveeni on täyttää terassi kauttaaltaan upealla kukkaloistolla, mutta tämän unelmani vesittää puolikas työaika (jonka tosin venytän kesän ajaksi hiukan pidemmäksi, koska ei ole kursseja käytävänä).

Suunnitelmani oli, että pihan perällä kasvavat luutnantin sydämet saisivat seurakseen pioneja, kauneimpia kukkia joita tiedän. Niihin käyttäisin vähäiset rahani, ja se siitä sitten, ajattelin. Tehtiin äidin kanssa treffit. Lähdettiin yhdessä etsimään kauneimmat pionintaimet, mutta kas! Valkoisen farmariautomme takaosa täyttyikin kauttaaltaan, eikä vain pioneista. Suurimman osan vei kirsikkapuun taimi. Kaunis haaveideni puu, jonka hankintaa suunnittelin ehkä ensi keväälle. Kirsikkapuuta ympäröivät takarontissa lukuisat kukkien taimet, kaksi pallotuijaa ja tietenkin pioni.


Äiti ymmärtää kukkien päälle, häneltähän minä olen kukkahullun ominaisuuteni perinytkin. Oma terassinsa alkaa olla pikkuhiljaa täytetty, joten ihana äitinipä ajatteli, että tytärkin tarvitsee kauneutta ympärilleen. En voi kyllin kiittää tästä lahjasta.

Viime päivät olen viettänyt pihalla. Olen istuttanut kukkia ja puun, ja tehnyt vanhasta kukkapenkistä nurmikkoa. Eilen maahan päätyivät viimeiset pionit, sekä lilja, ja nuupahtaneet muratit saivat seurakseen yhden virkeämmän lajitoverin. Jospa se innostaisi kahta muutakin kasvamaan.

Loppuillan hymyilin. katselin kukkaloistoa, ja hymyilin lisää.


Tälle kesälle on tiedossa vielä kaikenlaista pihahommaa. Uuden nurmikon kyljessä on iso kivikasa. Ehkä kannan ne toisaalle, ja ujutan kivikkokasveja niiden koloihin. Etupihaa yrittävät voikukat valloittaa. Sekä yksi orvokki, joka on niin suloinen etten raaski sitä nypätä pois. Uusi kukkapenkki kaipaa reunukset, ja terassikin pitäisi öljytä. Kyllä tässä kaikenlaista hommaa riittää. Valitettavasti tämä päivä ei ole pihatöille omistettu. Ajelen kohta työpaikalle, ja palaan kotiin vasta illalla.

Nauttikaa te muut auringosta ja kesästä. Olkaa ulkona minunkin puolestani. Ihanaa päivää!

Ansku


P.s: Tietääkö joku, mistä voisi löytää laadukkaan mutta toki järkevän hintaisen juutti- tai kaislamaton terassikäyttöön?

4 kommenttia:

  1. oi sielä näyttää kauniilta! ihania kukkasia! :) mulla olis myös yhden pienen säälittävän etupihan operaatio, mutta inspiraatio on kadoksissa! ja vesisade ei houkuttele repimään rikkaruohoja yhyy ! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei aina huvitakaan :) Mulla on ihmeesti nyt intoa, mutta kun muutetiin kolme-neljä vuotta sitten, ei ollut :D

      Poista
  2. Kivan näköistä teidän pihassa ja ihania kukkia :). Me saimme tuparilahjaksi kirsikkapuun ja nyt sieltä löytyy jo muutamat kukatkin vaikka muuten pieni onkin :). Pihan suunnittelu on kyllä ihanaa, mutta siihen saa kyllä viimeisetkin hilunsa tuhlattua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin :D Kunpa olis varaa oikeaan pihasuunnittelijaan! Kun ei tiedä kaikkia vaihtoehtojakaan, niin on vaikea suunnitella kun aikaa ja rahaa on rajallisesti.

      Poista

Kiitos kommentistasi!