perjantai 5. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio-Taru

Vaatii aikamoista itsekuria, tiukkaa dieettiä ja valtavasti liikuntaa pudottaa painoaan peräti 43kg, alle vuodessa. Vai vaatiiko? Tänään Hyvinvointi-inspiraatiosarjassa kysymyksiin vastaa upea HOME AT LAST-blogin Taru. Nainen, joka päätti kahden peräkkäisen synnytyksen jälkeen laittaa kroppansa kuntoon, hyvinvoinnistaan tinkimättä. Alla olevista kuvista vasemman puoleinen on otettu viime juhannuksen aikaan, oikeanpuoleinen kuva on tältä keväältä.

Erinomaiseen kuntoon itsensä treenannut ja syönyt kaunotar vastasi kahteentoista hyvinvointiin liittyvään kysymykseen:

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää hyvinvoinnistasi huolta?

Sitä fiilistä, kun tuntee ja tietää voivansa hyvin sisäisesti ja ulkoisesti. Itsellä koko homman perusta on just mulle passeli ruokavalio, josta saan tarvittavat rakennuspalikat tiukassa ja hektisessä lapsiarjessa jaksamiseen. Hyvän ruokavalion sivutuotteena saa kätevästi myös hyvinvoivan ihon, kynnet ja hiukset. Ja kyllä se näkyy selkeästi ulospäin jos vointi on kohdallaan; askelkin on kepeämpi eivätkä turhat turvotukset vaivaa.

2. Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Ulkonäkö oli ennen mulle se ykkösmotivaattori, mutta luulen siinä olleen syy siihen, miksi kaikki aiemmat laihisprokkikset kopsahtivat kuuseen. Nykyään parhaat kiksit saa siitä hyvästä olosta, ja siitä, että tietää tekevänsä vihdoin omalle kropalleen hyvää. Edellisessä vastauksessa tulikin jo ilmi se, että kokonaisvaltainen hyvinvointi näkyy selkeästi myös ulospäin, ja nostaa itsetuntoa hurjasti.

3. Laihdutit juuri menestyksekkäästi useita kiloja. Miten se onnistui, kauanko aikaa projekti vei ja paljonko lähti?

Tahdoin panostaa viimein itseeni ja kroppaani kohdeltuani sitä vuosikaudet kaltoin. Ahmimisen ja liikkumattomuuden tuloksena painoin jo ennen lapsia pahimmillaan 110 kiloa, ja viime kesän alussa synnärillä vaaka näytti kuopuksen raskauden viime metreillä lukemaa 109 kg. Olin päättänyt jo raskauden aikana tehdä kropparemontin, ja odotin malttamattomana synnytystä ja sitä, että saisin ihan luvan kanssa keskittyä taas itseeni kahden peräkkäisen raskauden jälkeen. Suurin osa työstä oli siis tehty jo pään sisällä päätettyäni onnistua projektissa, tuli mitä tuli. Homma rullasi käyntiin jussina 2014, ja sieltä laskien läskiä on sulanut reippaat 43 kg. Matkan varrelle on mahtunut joitakin surkeampia viikkoja, kun syöminen on suoraan sanottuna mennyt ihan ketuilleen, mutta noita muutamia viikkoja lukuunottamatta homma on puuskuttanut menemään kuin veturi, vahvasti ja vakaasti. Olen ehkä vähän sitä sorttia, että kun jotain päätän, niin sitten se pitää, prkl.

4. Mistä ruoka-aineesta tai ruoasta et luopuisi? Miksi?

Apua, tää on paha. Tosi suurta osaa mun arkiruokavaliossa näyttelevät kasvisten ja pakastemarjojen lisäksi maitorahka ja liha, joten ehkä siis joku näistä? Jokainen edellämainituista on mainio osa näpsää ruokavaliota, joten juuri siksi.

5. Esimerkkipäivän ruokavaliosi?

Syön yleensä 4-5 ateriaa päivässä, eli aamiaisen lisäksi lounaan, mahdollisesti välipalan, illallisen ja iltapalan. Aamupala on useasti smoothie, joku puurohässäkkä tai jotain rahkapohjaista. Lounaaksi on vakiintunut ruokaisa salaatti leivällä tai ilman, illalliseksi syön mitä tahansa koko perheelle valmistamaani lämmintä arkiruokaa. Iltapala on usein joku rahkapohjainen mössä hedelmillä, marjoilla tai vaikka makurahkalla maustettuna. Jos syön välipalan, on se usein aamiaisen tai iltapalan tyyppinen setti. Vettä juon vanhasta tottumuksesta reilusti.

6. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Turhaa höttöpaskaa eli tyhjiä hiilareita, sokeria ja näitä muita trendipahiksia jotka eivät loista ravintosisällöllään. Herkkupäivä kerran viikkoon ja juhlat on sitten asia erikseen. Heh!

7. Miten liikut ja kuinka usein?

Liikunta on rankan kevään vuoksi jäänyt hävettävän vähälle sairastettuani vielä lasten kanssa pari ärhäkkää flunssaa, mutta normisetti hyvinä viikkoina on 2-3 salikertaa, mihin päälle kaikki hyötyliikunta ja 40kg tuplarattaiden ympäriinsä roudailua. Kippanoiden perässä tulee muutenkin oltua jalkojen päällä lähes koko päivä, ja kun ovat vielä sen verran pieniä, tulee etenkin vauvaa kannettua tosi paljon, eli hyötyliikunnan määrä on kyllä aika kohdillaan. Onnekseni kroppani on sellaista sorttia että lihakset tulevat näkyviin äärimmäisen vähällä duunilla, joten saankin usein kyselyjä treenimääristäni, joihin joudun sitten häpeillen vastaamaan näin...

8. Miten sovitat yhteen liikunnan ja perhe-elämän?

Ks. edellinen, eli kevään aikana huonosti. Hipsin salille usein vasta lasten mentyä nukkumaan tai viikonloppuisin päivällä, lähinnä lähteminen on itsestä kiinni. Joskus on äärimmäisen vaikea lähteä liikkeelle henkisesti ja fyysisesti rasittavan päivän jälkeen, saatuani lapset viimein nukkumaan, ja noina hetkinä onkin lyötävä päälle autopilotti, ja oltava miettimättä liikoja. Kun salille asti kerran on päässyt, on siellä yleensä niin kivaa, ettei pois malttaisi lähteä.

9. Miten rentoudut?

Omien mielenkiinnonkohteideni parissa. Lähellä sydäntä on kaikki hömppä, joka tulee ilmi blogistakin. Tuntuu, että tämän hetkinen elämänvaihe imee ihmisestä mehut niin tehokkaasti että välillä parasta mitä tiedän, on istua miehen kanssa sohvalla lauantai-iltana karkkipussi kädessä, ja katsoa hyvää leffaa. Toki viihteellä käyminen silloin tällöin piristää mieltä myös hurjasti, ja lasten ollessa hoidossa osaan todellakin ottaa kaiken ilon irti omasta ajastani, oli kyse sitten blogihommien hoitamisesta, korujen tekemisestä tai vaikka hyvään kirjaan uppoutumisesta. Myös treenaaminen on rentouttavaa, ja siitä saa vielä kaupan päälle uskomattoman hyvän fiiliksen.

10. Mikä on paheesi?

Makuunin irtokarkit, laukut ja kaikki muotiin liittyvä.

11. Mitä teemaan liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Tarulle?

Jos pääsisin kuiskuttelemaan kaksikymppisen itseni korvaan viisauksia, niin kehottaisin keskittymään ulkonäön kautta itsensä motivoimisen sijaan hyvän olon tavoitteluun ruoan ja urheilun avulla. Se tuntuu ainakin mun kohdalla olleen se avain, jolla onnistuin vapauttamaan itseni vuosia kestäneestä huonosta syömisen ja liikkumattomuuden kierteestä. Kun tavoittelee parhainta mahdollista oloa sisäisesti, saa sen lopulta ulkoisesti kuin huomaamatta.

12. Hyvinvointiterveiset lukijoille?

Koskaan ei saa luovuttaa hyvinvointiin liittyvien tavoitteidensa suhteen! Kaikilla on huonoja päiviä, jotka venyvät joskus viikoiksi, tai jopa kuukausiksi, mutta jokainen päivä on silti aina uusi alku, ja vain sä voit päättää sen kulusta. Kannustan myös unohtamaan, tai ainakin sysäämään sivummalle kaikki ulkonäköön liittyvät tavoitteet, sillä ne eivät välttämättä motivoi tsemppaamaan pitkällä aikavälillä, ja jos repsahduksia tai pidempiä huonoja kausia tulee, voivat mutokset huonompaan lannistaa liikaa. Kun tarkkailee omaa oloaan projektin rullatessa hyvin, addiktoituu hyvään oloon pikkuhiljaa niin vahvasti, että repsahdukset kestävä joka kerralla vähemmän aikaa, sillä kaipuu takaisin tuohon hyvään oloon on niin kova.


Taru ylläpitää omaa blogiaan, jossa aiheina risteilevät niin muoti, kosmetiikka, DIY-projektit sekä ruuanlaitto, ja tietenkin voit seurata Tarun Fit mama-projektia! Blogiin pääset tästä linkistä.

Viikonloppuja, voikaa hyvin!

Ansku

12 kommenttia:

  1. Kiitos, Anskuli, loistoseuraan pääsystä! Muiscunen, ja ihanaa viikkaria. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kun lähdit messiin! Sulle siis KIITOS <3

      Poista
  2. Aikamoinen muutos, vau!
    Tosin täytyy myöntää, että upean näköinen myös before kuvassa :)

    VastaaPoista
  3. Aivan mieletän saavutus! Nostan hattua :) Pitääpä käydä kurkkimassa Tarun omassa blogissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain olekkin!

      Juu, sinne vain! Tarulla on hieno blogi :)

      Poista
  4. Upea saavutus - ja erityisesti tykkään tuosta Tarun ohjeesta keskittyä siihen hyvän olon etsimiseen kuin ulkonäkökysymyksiin!

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus Tarusta! <3
    Aurinkoista viikonloppua Ansku!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!