torstai 6. elokuuta 2015

Kas näin homma sujuu. Tai sitten ei.

Ai että se syö naista, kun haluaisi ajatella positiivisesti. Miten ihanaa olisi luopua kell` onni on, se onnen kätkeköön-ajatuksesta ja heittää se huitsin nevadaan. Niin, lupasin kertoa kuinka ratkaisen lonkkaongelmani, joten tässä siihen liittyen asiaa.

Soitin perjantaina fysiatrian polille ja tiedustelin milloin vastaanotolle olisi mahdollista päästä. Ehkä lokakuussa, kuului vastaus. Magneettikuvaan pääsisi siis vasta ties milloin, ja minulle oli annettu ohjeeksi olla tekemättä kuntosalitreeniä ennen kuvan ottoa. Ai terve. Pillahdin itkuun.

Kolmen viikon jalkatreenitauon jälkeen varasin sitten yksityisesti ajan ortopedille, toivoen Pohjolan tapaturmavakuutukseni kattavan lääkärikäynnin. Kävin vastaanotolla maanantaina, ja sain lähetteen magneettiin jonka hinnaksi piti jäädä Kelavähennysten jälkeen noin 140€. Kävin Cityterveydessä magneetissa heti samana päivänä, ja iltapäivällä juhlin putkeen mennyttä suunnitelmaani kesän ensimmäisellä ulkojädellä - tosin piti tyytyä perusjäätelöön Turengin ainoan irtojätskikioskin jo suljettua luukkunsa. Mutta hyvää oli, ja mieli iloinen.

Ortopedi nimittäin antoi ohjeeksi liikkua kivun sallimissa rajoissa. Siitä ilahtuneena en jaksanut isommin hermostua, vaikka magneetissa kävikin ilmi, etteivät he voi antaa Kelavähennystä suoraan. Kas kun lääkäri oli unohtanut antaa jonkin oleellisen paperin. Maksoin sen siis itse, ja sain ohjeeksi hakea tarvittavan lomakkeen Kelasta.


Maanantaina Kelan jono oli päätähuimaavan pitkä. Ihmiset vilvoittelivat viraston ulkopuolella, osa poltteli tupakkaa. Parkkiaika loppui (samoin kolikot) ennen kuin pääsin tapaamaan virkailijaa. Yritin uutta käyntiä tänää. Onnistuinkin! Mutta en minä sitä tarvittavaa lomaketta sieltä saanut. Se pitää kuulemma hakea Mehiläisestä - sieltä yksityiseltä lääkäriasemalta jossa kävin.

Melkein lähdin ajamaan takaisin kaupunkiin. Onneksi en, vaan soitin. Kovasti luurin päässä ihmeteltiin, kuinka kummassa koko kuva on otettu, kun se oleellinen paperi puuttui, ja että kuinka se nyt sillä tavalla uupui, kun se kuuluu aina kirjoittaa. Lääkäriä ei paikalla ollut, tulee kuulemma seuraavan kerran maanantaina. Sottopyyntö jätettiin.

Jännäilen tässä nyt sitten kuinka käy. Rahat on ainakin loppu, kas kun osa-aikaista hoitajan työtä tekee, ei lompakko oikein kestä moisia yllätyksiä. Mutta saanpahan kyykätä.

Mukavampaa päivää teille, toivottaa eräs pettynyt, joka pohtii voisiko lohduttaa mieltään samanlaisella laku-suklaajädellä, jolla juhli maanantaina.

Ansku

10 kommenttia:

  1. Äääh, voi ei! :( Onpas harmillinen tarina! Mä soisin sulle anakin kaksi annosta laku-suklaajäätelöä. Oot ne ansainnut! <3

    VastaaPoista
  2. Apua minkälaista juoksuttamista taas eri firmojen puolelta! :( Toivottavasti selviää nopeasti ja korvaukset napsahtaa tilille.

    Ja koska kyykkäyslupa on annettu, niin saa ottaa vielä toisenkin jätskin. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ihan pehvasta :/

      ...tieks, mä söinkin peräti pitsan ja kismetin. Mutta sitten olikin huono olo kaksi päivää :D

      Poista
  3. Hmm, eikös suurin osa kelan lomakkeista ole ihan netissäkin nykyään? Outoa toimintaa kyllä, toivottavasti asiat selviää (ja toivottavasti saat jatkossakin kyykätä ;)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmaan, mutta ei sitä lomaketta sieltä kelasta saanut ylipäätään,vaan sen lääkärin olisi pitänyt antaa se mulle :/

      Mutta juu, kyykkylupa onmyönnetty!

      Poista
  4. Että noiden laitoksien kanssa! Mää en käsitä miten kaikki on aina nii vaikiaa. Murr. Ota jäde!! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä! Raivostuttavaa. ...niin otinkin! Tai siis en jädeä, vaan pitsaa ja kismettiä :D

      Poista
  5. No voi ei! Onneksi kuitenkin soitit, etkä lähtenyt ajelemaan minnekään. Inhottavaa tuollainen pompottelu :(.

    <3 Hannele
    http://www.rakkaudellahannele.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sit oliskin mennyt ihan hermo kun olisi mennyt turhaksi ajeluksikin vielä :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!