lauantai 10. lokakuuta 2015

Bloggaajan vapaapäivä



...ei tarkoita vapaata blogista, huomasin eilen. Toissapäivänä olo oli nuutunut, selvästikin levon tarpeessa. Empiirisen tutkimustyön jälkeen päätin pitää perjantain vapaana. Ei koulujuttuja, ei edes treeniä. Paljon sohvaa ja vaakatasoa, kirjoja sekä lehtiä. Päätin jättää välistä myös erään vaateliikkeen juhlat. Kekkerit olisivat periaatteessa kyllä kiinnostaneet, mutta junamatkat tuntuivat siihen hätään hukkaan heitetyltä ajalta. Sitä paitsi jos jotain olen viime vuosista oppinut, niin sen, että kun kroppa antaa ensimerkkejä väsymyksestä, sitä kannattaa tottavie kuunnella. Heti, eikä vasta sitten kun tämä ja tuo tehtävä on tehty. Se on nimittäin aivan loputon suo ja rajan vetäminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. 


Niin siinä kuitenkin kävi, että aamun ensimmäiset tunnin vierähtivät läppärin kansi avoimena, nenä ruudussa kiinni. Oli nimittäin taas Hyvinvointi-inspiraatiopostauksen aika. Mutta kirjoitin jutun mielelläni. On ihanaa päästä lukemaan ihmisten ajatuksia hyvinvoinnista ja saada itsekin käyttökelposia vinkkejä. 

Puolen päivän jälkeen kasasin peiton syliini kiikuttaakseni sen sohvalle. Sitten keitin pannullisen vihreää teetä. Nappasin käsittelyyn Jutan voimakirjan, tiedotin tästä Instagramissa - ja chattasin samalla työvoimatoimiston kanssa. Ei ehkä paras mahdollinen tapa rentoutua, myönnän. 


Kun illalla oli jo pimeää, pujotin koirien kaulaan nahkapannat. Tuntui hyvältä haukata vähän happea. Tuntui hyvältä kävellä rauhallinen lenkki miehen kanssa pitkästä aikaa yhdessä. Mietittiin, että tänään tehdään kiitollisuusharjoituksia. Nukkumaan mennessäni kiitin niistä muutamista hetkistä jolloin tavoitin rentouden. 

Rentoa viikonloppua, ihmiset!

7 kommenttia:

  1. Itsekin sorrun aina tekemään eka sitä tätä ja tuota vaikka tarkoitus olisikin vaan olla ja nauttia olosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Siis mikä siinä on niin vaikeaa, rentoutumisessa :D Ollaan me aika hassuja :D

      Poista
  2. Se on kyllä harvinaisen vaikeaa välillä rentoutua, vaikka elimistö sanoisi mitä - itse pakkorentoudun sitten flunssaisena, kuten nyt. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsi! Hei pikaista paranemista sulle!

      Poista
  3. Voi kun kaunis laukku. Välitä on vaan hyvä maatakin vaakatasossa. Aina ei vaan jaksa. Lepo on myös tärkeää.

    VastaaPoista
  4. Eikö ole jännä, miten ennen halusi kaikkiin tapahtumiin, mutta nykyään ei sitten jaksakaan lähteä? :( Mulla ihan sama fiilis täällä kotona, vaikka matka vähän lyhempi...

    VastaaPoista
  5. On se kyllä hassua, miten voi välillä olla niin vaikeata vaan olla. Ja bloggaajana tämä on entistäkin vaikeampaa :-) Ihana laukku muuten! <3

    Ps. I love organic

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!