maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tarina siitä, kun täytin kolmekymmentävuotta

En oikein tiedä mistä aloittaa. Takana on sellainen viikonloppu, että vieläkin pyörittelen epäuskoisena päätäni. Mainitsin täällä blogissakin, että täytän pyöreitä kun kolmekymmentä ikävuotta tulee täyteen. Virallinen synttäripäivä oli perjantai.

Puoli yhdeksältä aamulla ovikello soi. Oven takana odotti kukkalähetti, sylissään maailman kaunein kimppu. Valkoisia ruusuja, huumaavan tuoksuisia pioneja, ja suloisia neilikoita. Yhteensä kolmekymmentä kukkaa.

Sitten lähdimme juoksemaan. Askel rullasi. Intoilin että ihana synttärilahja, kun juoksu kulkee. Isä poikkesi onnittelemassa, äitikin pyörähti ovella. Kukkia tipahteli. Päivän salitreeni maistui makoisalta, ja illalla oli tarkoitus mennä syömään. Loppujen lopuksi monen mutkan kautta ilta päättyi aikuismaiseen kiukutteluun, ja kotiin haettuun pitsaan. Hyvää se oli, ja kyllä minä nopeasti sitten lepyinkin (ette usko miten raskasta se on. Täyttää pyöreitä. Vrsinkin kun muutamat läheisetkin oikein kiusasivat).

Lauantai-aamun valjetessa ystävä haki minut kampauksen tekoon. Siskonsa oli menossa naimisiin. Siellä me nostimme maljan moriamen kunniaksi, ja ajattelin siinä samalla kippistää vähän itsellenikin.

Päivällä poikettiin skumpalle ja leivokselle kesäiselle kaupungille. Laitoin instagramiin kuvan, tekstillä: vihdoin synttäriskumpat ja kakut, ja tärkein: auringonpaiste. Enpä silloin arvannut mitä päivä toisi tullessaan.


Istuin autoon. Kävi käsky, että silmät piti sitoa huivilla. Siinä minä sitten istuin, autossa silmät sidottuna, ja arvuuttelin missä päin mennään. Jännitti.

Lopulta auto pysähtyi. Näin mielessäni hiekkakentän, jota nurmikko kehystää, sekä keltaisen talon (meidän talo on muuten keltainen). Korot upposivat pehmoiseen santaan, sitten tuntuma vaihtui ruohomatoksi. Joku yskäisi jossain, muuten oli hiljaista. Jännitti taas.

Saat ottaa huivin pois, sanoi mieheni. Ja kas. Seisoin omalla pihallani. Edessäni iso lauma rakkaita sukulaisia ja kummeja. Ja sitten ne lauloivat niin että naapurusto raikasi. Minä vaan ihmettelin, ja ryntäsin halailemaan laulun loputtua.

Pöytä oli katettu  notkuvaksi. Oli lämmintä ruokaa, oli monenlaista keksiä ja kakkua. Raakaversiotakin kahdenlaista. Kaiken tämän lisäksi olivat mokomat muistaneet lahjoillakin, vaikka tässä oli valtavan suuri lahja jo itsessään. En kai osannut oikein sanoakkaan mitään järkevää. Ihmiset olivat nähneet aivan hirvittävän paljon vaivaa. Sydän lämpeni ja läikehti.


Terassilla kävi supina. Kurkistin ovenraosta. Lisää yllätyksiä! Terassi oli täyttynyt ystävistä. Taisin siinä kohtaa tirauttaa pienet kyyneleetkin. Olin vasta toipumassa yllätyksestä numero 1, joten menin varmasti pieneen sokkitilaan. Ihmettelin vain, ja toistelin itseäni.

Aika kului tärkeiden ihmisten parissa, joten kameraa ei tullut juuri kaivettua esiin. Muutama räpsy otettiin, mutta ei se pääasia ollutkaan. Aika kului huimaa vauhtia. Oli niin ihana nähdä kaikki rakkaat. Muutama murunen puuttui joukosta, mutta heillä olikin hyvä syy olla toisaalla. Siskon häät, ja lapsen jalkapalloturnaus.

Yöllä pohdiskelin miten ilta olisi hyvä päättää. Yökerhokin toisaalta houkutti, toisaalta taas ei. Niinpä aamuyöllä tilattiin taxi, ja lähdettiin uimaan! Vesi oli jäätävää, mutta fiilis ihana ja spontaani. Nukkumaan taisin könytä viiden aikaan.


Eilinen menikin sitten makuuasennossa. Fiilistelin mennyttä, aivan huikeaa päivää, toivuin skumppakrapulasta, ja välillä vollotin liikutuksesta. Ei sanat riitä kertomaan miten kiitollinen olen kaikesta vaivannäöstä, ja siitä että ihmiset olivat tulleet paikalle. Se olisi itsessään ollut jo paljon enemmän mitä uskalsin toivoa, mutta nuo kullanmurut olivat hankkineet kaikenlaisia lahjojakin.

Herranjesta, aivan hullua! Sain mielettömän kauniit Kalevala korun riipukset. Pääsen istuttamaan upean omenanpuun pihalleni. Six packin metsästykseen sain avukseni kolmen kuukauden personal training-lahjakortin. Kolmekymppisen korvia koristavat nyt suloiset pitsikorvakorut, ja urheilutarvikkeista saan lisätsemppiä ja liikunnan iloa. Skumppa ja kukat tuovat iloa elämään. Lisäksi äiti ilmoitti, että ovat keränneet "kolehdin" ja pääsen polkupyöräkaupoille. Olen edelleen ihan ällistynyt!

Kiitos. Kyllä kelpaa olla kolmekymppinen.


Ansku

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio: Nanna Karalahti

Kun Fitnesspäiväkirjat-sarja alkoi pyöriä tv:ssä, oli sporttinen personal trainer vielä melko tuntematon monelle. Pian tuo kaunis, positiivisuuden perikuva kietoi katsojat pikkusormensa ympärille, ja sai minut ja monet muut nauliutumaan tv:n ääreen sarjaa katsomaan.

Nanna Karalahti inspiroi pitämään huolta hyvinvoinnistaan, sekä liikkumaan ja syömään terveellisesti.

Siksi hän sopii Hyvinvointi-inspiraatiosarjaankin paremmin kuin hyvin.

Nannan sukunimi oli jutuntekohetkellä vielä Koivisto

Nanna vastasi 12:sta hyvinvointia käsittelevään kysymykseen:

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi tarkoittaa minulle kokonaisvaltaista hyvää oloa, jota optimoin tekemällä asioita mitä rakastan, ja mistä minulle tulee hyvä tunne ja positiivinen mieli. Haluan pitää itsestäni huolta monestakin syystä, kuten mm. siksi, että tunnen nauttivani elämästä ja sen tuomista mahdollisuuksista enemmän. Kun voin hyvin, se heijastuu lähipiiriini, ja koen että se on myös voimavara läheisilleni.

2. Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Paras motivaattori minulle liikunnan suhteen on mielen kirkastaminen ja negatiivisten asioiden nujertaminen. Terveellinen syöminen vaikuttaa myös paljon vireystasooni ja mieleeni.

3. Miten liikut ja kuinka usein?

Olen ryhmäliikuntaohjaaja, joten liikun viikottain useita kertoja, tunteja vetäessäni. Tarvitsen myös omia treenejä, että saan olla yksin musiikit korvilla, tai ystävän kanssa yhdessä, joten treenaan myös useita kertoja viikossa joko salilla tai muiden (oikeastaan minkä vain) urheilulajien parissa.

4. Vinkkisi urheilusta kiinnostuneelle sohvaperunalle? Entä miten aktiivisesti liikkuva pitää treeni-intoa yllä?

Sohvaperunalle pieni muistutus, että aloittamien vaatii vain sen yhden kerran, jonka jälkeen siitä tullut hyvä olo ruokkii jo seuraavaa. Eikä itseasiassa sitä seuraavaa kertaa tarvitse edes miettiä vielä. Tee vain se, mitä tällä hetkellä pystyt tekemään, eli ota ensimmäinen askel. Aktiivisesti liikkuvalle vinkkinä, että aseta tavoitteita ja haasta itseäsi. Pienikin tavoite lisää paljon motivaatiota!

5. Personal trainerin näkökulmasta katsottuna, mikä on kuntosalilla yleisin virhe, johon haluaisit ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota?

Ehkä yleisin virhe saleilla on edelleen se, ettei auteta ja korjata muiden tekniikoita jos selkeästi näkee jonkun tekevän liikettä väärin. En koe että se on virhe, jos jollain on tekniikka hakusessa. Se on, ettei auteta korjaamaan sitä.

6. Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua?

En haluaisi luopua mistään, enkä aiokkaan luopua mistään lopullisesti.

7. Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Syön päivässä kuusi ateriaa:
1. Puuro, kananmunia ja mustikoita
2. Riisiä ja kanaa sekä kasviksia
3. Proteiinismoothie ja omena
4. Lohisalaatti
5. Bataattia ja jauhelihaa sekä kasviksia
6. Munakas

8. Vätteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Välttelen gluteiinia, koska minulla on positiivinen reumageeni. Tämän avulla saan pidettyä sen kurissa. Myös terveydelliset syyt suoliston kannalta pakottavat minut välttelemään viljaa ja maitotuotteita.

9. Miten rentoudut?

Ystävien ja läheisten seurassa, rauhallisessa paikassa.

10. Mikä on paheesi?

Suklaa, vaikka yritän muuttaa sitä paremmksi tavaksi raaka-suklaan avulla. Silloin sitä ei enään lasketa paheeksi!
11. Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Nannalle?

Todella hyvä kysymys! :) Ehkä paras neuvo olisi, että nauti elämästä joka hetki, äläkä ikinä epäröi omia ajatuksia ja tunteitasi. Kulje kohti omia unelmia ja luota itseesi!

12. Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Nauttikaa kesästä. Tehkää hyviä valintoja, unelmoikaa ja tehkää jotain hullua. Urheilkaa, katsokaa peiliin ja sanokaa ääneen: hitto mä olen hyvä tyyppi! :)


Syksyisiin bikinifitnesskisoihin tähtäävä Nanna Karalahti kirjoittaa blogissaan treenaamisesta, ja vinkkaa kuinka rakentaa oikeanlainen ruokavalio. Pääset lukemaan Nannan blogia tästä linkistä.

Kivaa viikonloppua, voikaa hyvin!



Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran sekä Monan mietteitä hyvinvoinnista aikaisemmista Hyvinvointi-inspiraatiopostauksista!

torstai 25. kesäkuuta 2015

Nahkatakki ja boyfriendfarkut

Nilkkamittaiset mustat housut. Ihanan korkeat korot. Uusi suloinen, romanttinen kesäpaita. Siinä lista vaatteista, joihin eilen aamulla pukeuduin. Kunnes hoksasin vilkaista pihalle. Satoi vettä. Satoi kaatamalla. Mutta entä jospa Helsingissä ei sataisikaan, pohdin ja tutkin Forecan säätietoja. Sataa sielläkin, murahtelin, ja aloin lapsellisen kiukuttelun. Olisin polkenut jalkaakin jos olisin kehdannut. Joku roti sentään, nainenhan täyttää kolmekymmentä vuotta huomenna.

Ei siinä positiivisille ajatuksille riittänyt sijaa, kun riisuin kesäiset vaatteet ja vaihdoin tilalle löysät poikaystäväfarkut, tennarit ja neuleen. Koko komeuden koristelin vielä huivilla - ettei palelisi niin. Kesäkuussa, herranjesta.

Sitten lähdin. Vielä matkallakin käyttäydyin kakaramaisesti. Nakkelin niskojani tyhmälle kesälle, ihan niinkuin sitä kiinnostaisi. Tai ehkä kiinnostikin. Sen verran ainakin, että halusi oikein huolella kettuilla. Näyttää kenellä se mahti on. Sateenvarjohan siinä meinasi kääntyä nurinpäin, kun tallustin läpi tuulen ja tuiskun (ja sen sateen) merenrantaa kohti. Oltiin nääs kaiman kanssa ajateltu nappasta asukuvat siinä. Sen sijaan löysimme sateensuojan idyllisestä Sokerileipuri Aleniuksen kahvilasta, jota voin mielihyvin suositella - vaikkei siellä raakakakkuja myynnissä olekaan.

Loppujen lopuksi päivä oli oikein hyvä, vaikka tennarit olivatkin läpimärät. Tapasin kivoja typpejä, kuulin mielenkiintoista asiaa ja Anna-Marian kanssa nyt vaan aina on niin mukavaa, ettei ehdi edes negistellä. Sitäpaitsi, sain minä ne asukuvatkin.


Takki Ellos
Neule Only
Farkut ja Conversen tennarit saatu DefShopista
Laukku Aleksi13
Korvakorut Indiska

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Toivorikasta torstaita, ihmiset!

Ansku

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Terassin sisustus

Kun me mieheni kanssa joitakin vuosia sitten mietimme minkälaisessa kodissa me haluamme asua, tärkeimmäksi kriteeriksi avokeittiön lisäksi nousi aurinkoinen takapiha ja terassi. Me kumpikin nautimme valtavasti auringonpalvonnasta, ja halusimme että terassi olisi viihtyisä. Että illan viimeiset auringonsäteet ylettyisivät sinne. Että aamuteen voisi nauttia paisteesta nautiskellen, linnunlaulua kuunnellen.

Emmehän me silloin arvaneet, että aurinkoiset päivät tulevat olemaan näinkin harvassa, kuin nykyisin on. Kesän ensimmäinen grilli-ilta on vietetty - suojassa sateelta, sisätiloissa. Kesän ensimmäinen terassiaamiainen antaa vielä odottaa itseään, mutta yksi on varma. Terassi on nyt siihen valmiina.


Kaikenlaista pientä laittoa toki vielä vaadittaisiin. Terassinkaiteet pitäisi maalata, yksi kaislamatto puuttuu, ja haaveilen minä vaatimattomasti laajennuksestakin, mutta tässä kohtaa, juuri nyt terassi on valmis niille ihanille aamupaloille, päiväkahveille ja grilli-illoille.

Aurinkovuoteet eivät mahtuneet tänä vuonna terassille. Ne on sijoitettu terassin edustalle, laatoille joiden välistä ruoho yrittää kaikinvoimin tunkea ja valloittaa alueen itselleen. Jos jaksan, nostan laatat pois ja siivoan koko systeemin. Ehkä jonain kesänä terassi laajenee, ja saan aurinkovuoteetkin mahtumaan. Ja ihanan katetun keinun, jonka suojassa voin nukkua päiväunet suloisen pienen sateen ropistellessa, ja luodessa tunnelmaa.

Katsotaan nyt.

Ihanaa päivää teille! Sateesta huolimatta.

Ansku


Lue myös aikaisempi terassipostaukseni. Klikkaa tästä

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kevyemmäksi neljässä päivässä

Kuluneiden kuukausien aikana olen hionut ruokavaliotani terveellisempään suntaan. Tiedättekin jo, että olen ollut - itseasiassa taidan olla edelleen - pahimman luokan sokeriaddikti ja kärsinyt monenlaisista vaivoista, aina unettomuuteen ja rytmihäiriöihin asti. Kun jätin sokerin ja höttöhiilarit pois, aloin voida huomattavasti paremmin. Iho näyttää sileämmältä, inhottavat sydämmen poukkoilut jäivät pois, vatsakin voi hyvin ja nukunpa myös yöni.

Pois jätetyt hiilarit ja sokeri piti toki korvata jollain. Maitotuotteita ja punaista lihaa alkoi kulua melko runsaasti. Sitten tuli olo, että haluaisin kehoni voivan vielä paremmin, oikeastaan kaipasin keveyttä ja puhtaampaa fiilistä. Pari viikkoa sitten jätin punaisen lihan (yhtä poikkeusta lukuunottamatta) ja maitotuotteet ruokavaliostani neljän päivän ajaksi. Keskityin kasviksiin ja hedelmiin.

Noiden neljän päivän ajan olo oli vaihteleva. Ensin särki päätä, mutta sen helpotettua olo oli hyvä, vaikkakin ajoittain tosi nälkäinen. Raskaaseen kuntosalitreenin voimat eivät riittäneet, mutta kevyt liikunta sujui.

Otin kuvia muutamista aterioistani vähän niinkuin vinkiksi muille asiasta kiinnostuneille. Mikäli sinä koet kroppasi kaipaavan juhannusherkuttelujen jälkeen pientä puhdistuskuuria, ei muuta kuin kauppalistaa suunnittelemaan. Hyvin suunniteltu kun on puoliksi tehty. Ennakoida kannattaa, ja jääkaappiin on hyvä surauttaa vaikka smoothie aina valmiiksi odottamaan, joten nälän yllätettyä voit kumota sen kurkkuusi ennen aterian valmistusta.

Vaivaa tämä vaatii, mutta palkkiona on hyvä ja kevyt olo. Vaikka kyseessä ei ollut laihdutuskuuri, lähti vyötäröltäni näiden neljän päivän aikana puolitoista senttiä, ja lantioltakin yksi.


Jos joku nyt tiedustelisi suosikkidrinkkiäni, vastaisin oikopäätä vihermehu. Sitä tuli juotua litratolkulla. Oma tämän hetken lempparini koostuu luomuomenoista (voi käyttää kuorineen), kurkusta, pinaatista/lehtikaalista, sitruunasta ja pikkupalasta inkivääriä.

Käytännössä jokapäiväinen smoothieni sisältää puolukoita, tyrninmarjoja, mustikoita, avokadoa, spirulinaa, banaania, pinaattia/lehtikaalta, kookosöljyä ja inkivääriä. Joskus ripottelen sekaan Macaa tai MSM+C-jauhetta. Tämä pirtelö on saanut vakiintuneen aamupalajuoman aseman, lähtien noista neljästä päivästä. Rahkapurkkini on väistynyt tämän elinvoimaa tihkuvan herkun tieltä.


Toinen smoothie, jota tuon neljän päivän ajan maistelin useasti, koostui tuoreesta mangosta, kookosöljystä, banaanista sekä cashew-pähkinöistä.


Tarkoitukseni oli valmistaa helppo porkkana-inkiväärikeitto, jonka lisukkeena oli kanaa. Keksin kuitenkin heittää vihermehun oheistuotteena puristuneen vihannes- ja hedelmäkuidun keiton sekaan. Ei ehkä paras ideani. Maku oli outo, ja liian voimakas. Lorottelin runsaasti kookoskermaa sekaan makua pehmentämään, ja kas! Tykkäsinkin siitä sen jälkeen. Sitten vielä tuoretta korianteria koristeeksi sekä makua lisäämään, ja avot.


Iltapalaksi maistui usein chiapudding, jonka valmistin mantelimaitoon. Päälle heittelin kanelilla maustettuja raikkaita luomuomenan paloja, pähkinöitä ja kookoslastuja. Koko komeuden alla oli vielä kasa ihanan makeaa, tuoretta ananasta. Ihan herkkua.


Alkuperäinen tarkoitus oli jättää kaurapuurokin boikottiin, mutta erään salitreenin jälkeen tuntui siltä, ettei pelkkä kasvisraaste tai smoothie riitä palautukseen. Veteen keitetty kaurapuuro kunnon voisilmällä ja mantelimaidolla toi kaivatun helpotuksen, ja auttoi palautumaan.


Vaikka normaalisti syön porkkanaa vähänlaisesti, tuon neljän päivän aikana sitä kului. Joko sellaisenaan kuorittuna tai usein raasteena. Inkivääri ja porkkana käyvät hyvin yhteen, mutta varotuksen sana lienee paikallaan: inkivääri on hirmu vahvaa, joten allaolevassa kuvassa näkyvä määrä oli hiukan liikaa.


Tälläkin hetkellä suosikkiherkkuni paikkaa pitää chiapudding uuniomenalla. Mantelimaitoon tehty chiavanukas kelpuuttaa mielihyvin parikseen pehmenneitä omenanlohkoja, jotka ennen uuniin laittoa on sivelty voilla. Päälle ripaus kanelia, ja lautaselle. Kylkeen pikkukauhallinen kookoskermavaahtoa ja muutama pähkinä päälle, niin herkku on valmis. Kookoskermavaahto kannattaa valmistaa jääkaappikylmästä kookoskermasta ja sitä voi halutessaan makeuttaa stevialla.


Avokadoa kuluu meillä kilotolkulla. Niin myös noiden neljän päivän aikana. Avokado sopii äärettömän hyvin salaatteihin, ja lisää purutuntumaa löytyy lisäämällä salaattiin siemeniä. Iduista saat vitamiinien lisäksi myös kivennäis- ja hivenaineita. Lisärasvan toivossa lorottelin - lorotan edelleen - extraneitsytoliiviöljyä salaatin päälle.


Minusta kana on jotenkin tosi tylsän makuista, ellei sen päällä ole esimerkiksi sulatettua emmental- tai aurajuustoa ja sinappia. Juustoa meidän jääkaapissa pari viikkoa sitten ei ollut lainkaan, mutta aamupalapekonia oli jäänyt. Kieräytin sellaisen kananfileen ympärille makua tuomaan. Toimii.


Kuvissa esiintyvien keveiden annosten lisäksi maistui kala sekä höyrytetyt kukka- ja parsakaalit, mutta ne eivät ehtineet valokuvaan asti. Vihreää teetä tuli litkittyä litratolkulla, ja vedenjuontiinkin kiinnitin aiempaa enemmän huomiota.

Ostolistalta löytyi siis:

Ituja, salaattia, pinaattia, paprikaa, korianteria, tomaattia, avokadoa, kukka- ja parsakaalia, persiljaa, porkkanaa, kurkkua, inkivääriä, omenaa, ananasta, mangoa, banaania, sitruunaa, mustikoita, puolukoita, tyrninmarjoja, spirulinaa, kookosöljyä, extraneitsytoliiviöljyä, erilaisia pähkinöitä, kookoskermaa, mantelimaitoa, vihreää teetä, kanaa, kalaa sekä kananmunia.

Sitten ei muuta kuin keveämpää ja puhtaampaa oloa etsimään!

Ansku

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannuksena

Juhannuskokko. Kesän ekat ja tokat grilliherkut. Sukulaiset. Ystävät. Nelijalkaiset karvakorvat. Sadepisaroita ja ajoittaisia auringonsäteitä. Hyvää seuraa. Naurua. Suunnittelua ja Haaveilua. Treeniä. Herkkuja, skumppaa ja valkkaria. Vihermehua. Aamupala ystävien kanssa. Niittykukkia ja villasukkia.

Ainakin näistä palasista koostui meidän juhannuksemme.


Otin vain muutaman hassun kuvan koko juhannuksen aikana, mutta toisaalta, kivahan se on joskus vain rentoutua ja keskittyä ympäröiviin ihmisiin. Juhannusaattona vietimme iltaa veljeni perheen luona. Ekat grilliherkut maistuivat äärimmäisen hyvältä. Kokko löytyi kävelymatkan päästä, ja ilta sujui äärimmäisen rattoisasti.

Juhannuspäivä alkoi tehokkaalla salitreenillä, ja iltapäivällä saapui Anna-Maria miehensä kanssa meille grillailemaan. Tänään katoimme aamupalapöydän täyteen herkkuja - vatsa pullottaa vieläkin vaikka olen tässä jo hetken aikaa sulatellut. Aurinko ei meille eilen juurikaan näyttäytynyt, mutta nyt se pilkistelee tuolla sen verran houkuttelevasti, että taidan kammeta kirjan kanssa terassin rottinkisohvalle pötköttelemään.

Ihanaa sunnuntain jatkoa!

Ansku

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio: Mona Nieminen

Tänään on juhannusaatto, mutta Peace&Style blogissa inspiroidutaan tuttuun perjantaiseen tapaan hyvinvoinnista, innostavan tyypin johdatuksella. Monella starttaa kesäloma, ja ainakin osa karkaa ulkomaille. Tällä hetkellä Malesiassa vielä hetken aikaa vaikuttava Mona Nieminen - aurinkoinen ja urheilullinen bloggaaja - kertoo vinkkinsä, miten pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta myös ulkomailla.


Mona vastasi 12:sta hyvinvointia käsittelevään kysymykseen:

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi merkitsee minulle sekä fyysistä että henkistä tasapainoa elämässä. Kehon hyvinvoinnin määrittelen fyysisenä terveytenä ja henkisen hyvinvoinnin mielenrauhana. Mielestäni meidän jokaisen syntymäoikeus on olla onnellinen, ja hyvinvointi on onnellisuuden punainen lanka.

2. Onko liikunta- ja ravitsemustottumksesi muuttuneet ulkomailla asumisen vuoksi?

Suurin muutos ulkomailla asumisen myötä on ollut ravitsemustottumuksissa. Suomessa asuessani teen suuriman osan aterioistani kotona, mutta täällä Malesiassa käymme vähintään kerran päivässä ulkona syömässä. Ruokavalion pääpiirteet ovat pysyneet hyvin samanlaisina kuin Suomessakin, mutta herkutteluille on ollut täällä enemmän tilaa.

3. Miten liikut ja kuinka usein?

Liikunta on aina ollut osa hyvinvointiani, ja liikun aina kehoa kuunnellen ja fiiliksen mukaan. Treenaan yleensä noin 3-5 kertaa viikossa. Rakastan erityisesti rauhallista, mutta kehoa ja mieltä haastavaa joogaa. Super hypetyksen saaneet Kayla Itsines-treenit ovat mahtava tapa saada keho kunnolla töihin. Liikunta monessa eri muodossa on aina ollut osa elämääni. Liikun voidakseni hyvin, ja olen kiitollinen että saan ylipäänsä liikkua.

4. Miten matkustaessa voi pitää omasta hyvinvoinnistaan parhaan mahdollisen huolen liikunnan sekä ravitsemuksen näkökulmasta?

Oma ruokavalioni on rajoittunutta ruokayliherkkyyksien takia, mikä aiheuttaa ajoittain haasteellisuutta matkustaessa. Mukana kannattaa aina olla omia eväitä. Itse kannan kassissa mm. manteleita ja hedelmiä. Näin vältyn verensokerin liialliselta laskulta, joka aiheuttaa omalla kohdallani ei toivottuja kiukkupuuskia ;) Herkkävatsaiselle suosittelen maitohappobakteereja, lglutamiinia ja magnesiumia reissuun mukaan. Ulkomaille muuttaessa kannattaa kärsivällisesti etsiä parhaimmat ruokakaupat, jotka tarjoavat myös luomuruokaa. Reissussa on järkevää nauttia erityisesti paikallisista antimista. Täällä Malesiassa otan esimerkiksi kaiken irti edullisista vihermehuista ja huikean hyvistä hedelmistä! Lomallakin voi syödä terveellisesti, kunhan malttaa hetken vertailla vaihtoehtoja.

Liikunta on hyvä pitää mukana reissussa. Ei sen takia että pitäisi polttaa kaloreita, vaan sen vuoksi, että voi paremmin! Vatsa toimii reissussakin, kun aamun aloittaa kevyellä kävelyllä tai joogalla. Keho rakastaa rutiineja ja matkalla niistä on vaikea pitää kiinni, joten ruokavaliolla ja liikunnalla on suuri merkitys siihen, että hyvä olo on mukana reissussakin. Jo kymmenen minuutin reippailulla voi olla suuri merkitys päivän hyvään oloon. Reissussa kuntosalia ei aina ole lähettyvillä, mutta esimerkiksi hyppynaru ei vie matkalaukussa tilaa juri lainkaan, ja sillä saa hien pintaan nopeasti hotellihuoneessakin! :)

5. Miten tsemppaisit juustonaksupussilta itsensä usein löytävää, hyvistä elämäntavoista haaveilevaa sohvaperunaa?

Kannustan yleensä ihmisiä tekemään pieniä elämäntapamuutoksia kerrallaan. Kaikkea ei kannata muutta samantien. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että elämäntapamuutokset kannattaa aloittaa ruokavaliosta sekä omasta ajattelumallista. Opettele tekemään uusia terveellisiä ruokia ja nauti ruuanlaitosta. Tee terveellistä ruokaa rakkaimmillesi ja nauttikaa siitä yhdessä. Eikä niistä juustonaksuista tarvitse luopua kokonaan. Mikäli niitä syö monta kertaa viikossa, kannattaa alkuun karsia määrä pienempään, vaikka kerta viikkoon.

Tärkeintä on mielestäni tiedostaa se, MITÄ haluaa muuttaa omissa elämäntavoissa ja ennen kaikkea, MIKSI niitä haluaa muuttaa. Seuraavalla heikolla hetkellä tiedosta oma tunteesi ja hyväksy se. Monella on tapana syödä tylsyyteen tai jonkin negatiivisen (tai myös positiivisen) tunteen varjolla epäterveellisesti. Rasvaisen tai sokeripitoisen ruuan kautta saa hetkellisen hyvän olon, ja sen avulla pääsee helposti pakenemaan tunteita. Opettele pikkuhiljaa kohtaamaan nämä tunteet ja pohdi miten voit korvata epäterveellisen syömisen jollain muulla toiminnalla, jolla saat paremman lopputuloksen. Ruokavalion korjaantuessa terveellisempään suuntaan myös mieli muuttuu paremmaksi ja olo on energisempi. Sen kautta liikunta astuu kuvioihin melkein itsestään.

Aktiivinen elämäntapa kannattaa myös aloittaa pienin askelin. Kun löytää itselleen ne mieluisimmat muodot liikkua, kuuluvat ne automaattisesti osaksi elämään. Kaikkien ei tarvitse rakastaa pitkiä juoksulenkkejä tai salitreeniä. Uskalla mennä epämukavuusalueesi ulkopuolelle ja tehdä uusia juttuja. Tanssi, hypi trampoliinilla, opettele seisomaan päälläsi - ihan mitä vain, kunhan kokeilet. Löydät varmasti itsestäsi uusia puolia ja opit pian arvostamaan liikunnan tuomaa hyvää oloa, sekä löydät takuulla liikuntamuodon joka sopii juuri sinulle.

6. Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

Olen joutunut luopumaan niin monista ruuista ruokayliherkkyyksien vuoksi, että voisin latoa tähän hyvin pitkän listan... Onneksi rajoitukset ovat olleet pääosin väliaikaisia. Banaanista luopuminen oli aluksi kuitenkin ehkä kaikkein vaikeinta aikoinaan. Olisi myös ihan hirveää jos joutuisin luopumaan kaikesta vihreästä, kuten lehtikaalista, selleristä ja kurkusta. Saan viherjuomista niin hyvän ja puhtaan tunteen, että siitä en ihan hevillä halua luopua.

7. Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Aamupala:
Banaanipannarit (3 valkuaista, proteiinijauho, ½ banaani, 1rkl nestettä esim. mantelimaito, kaneli, paistoon kookosöljy ja päälle mustikoita)

Välipala:
Kahvia 1-2 kuppia
1 hedelmä ja pähkinöitä
TAI riisikakku + pestoa

Lounas:
Kalaa/kanaa/tempeä ja paljon vihreitä kasviksia
Pähkinöitä tai avokadoa
Joskus lisänä myös hirssiä tai qvinoaa

Välipala:
Hedelmiä + pähkinöitä
Kananmunia (yleensä keitettyjä, joskus munakas)
Vihermehu /rakastan erityisesti selleriä ja kurkkua!) Täällä Malesiassa on ihana mehubaari nimeltä LaJuiceria
Kahvia tai vihreää teetä

Illallinen:
Kanaa/kalaa/tempeä
Paljon vihreitä kasviksia
Pähkinöitä
Vihreää teetä

8. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Vatsani on hyvin herkkä, jonka vuoksi pyrin välttämään arkiruuassani viljatuotteita. Ruokayliherkkyydet rajoittavat ruokavaliotani erityisesti vatsani ollessa ärtynyt. En voi syödä esimerkiksi vesimelonia juuri lainkaan. Ruokavalioni on kuitenkin pääpiirteittäin hyvin monipuolinen ja silloin tällöin voin syödä mitä huvittaa ilman ongelmia vatsan kanssa, mutta liian pitkäksi venähtäneen herkuttelujakson huomaan hyvin nopeasti olossani. Maitotuotteet eivät myöskään kuulu jokapäiväiseen ruokavaliooni, ne saavat oloni tukkoiseksi. En myöskään käytä lainkaan alkoholia. Olen aina ollut alkoholille todella herkkä, ja reilu vuosi sitten lopetin vähäisenkin käytön kokonaan.

9. Miten rentoudut?

Ehdottomasti meditoimalla Se on iso osa jokaista päivääni, enkä voisi kuvitella eläväni ilman sitä. Myös lukeminen on äärimmäisen tehokas tapa rentoutua, samoin jooga.

10. Mikä on paheesi?

Olen supertempperamenttinen. Saatan tulistua nollasta sataan sekunnissa, mutta onneksi yleensä lepyn myös yhtä nopeasti. Mikäli kyse on ruuasta, niin paheeni on ehdottomasti jäätelö. Ja vielä tarkemmin, isot puolen litran jäätelöpönikät.

11. Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Monalle?

Meditointi ei ole hihhulihommaa, vaan tulet saamaan siitä isomman avun mitä koskaan osaat edes kuvitella. Uskalla pysähtyä ja hengittää! Aina ei tarvitse kiirehtiä, hetkessä on hyvä olla.

12. Vielä lopuksi, hyvinvointiterveiset lukijoille? 

Muistakaa nauttia joka hetkestä ja olla armollisia itsellenne. Hyvinvointi lähtee hetkessä elämisestä. Kuuntele mitä juuri sinä haluat, ja mitä juuri sinun kehosi tarvitsee. Opettele jokin sinua koskettava hyvinvointiin liittyvä mantra ja toista sitä päivittäin muistuttaaksesi itseäsi asioista, joista saat olla kiitollinen. Itse muistutan itseäni ihanan Louis Hayn lainauksilla päivittäin. Yksi suosikkini on seuraava: I feel glorious, dynamic energy. I am active and alive.


Positiivista energiaa huokuva Mona kirjoittaa blogia, jossa aiheet risteilevät matkustamisesta kauneus- ja muotijuttuihin sekä hyvinvointiin ja sisustamiseen. Tästä pääset Monan blogiin.

Näillä eväin juhannuksen viettoon! Voikaa hyvin!

Ansku


Lue myös Saran, Martinan, Tarun sekä Noran mietteitä hyvinvoinnista aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista. 

torstai 18. kesäkuuta 2015

Malja lomalle

"Meinasitkos ottaa vähän skumppaa loman kunniaksi?" Tiedusteli työkaveri tänään, kun ihan ohimennen saatoin mainita kolmen viikon vapauden alkavan tämän päivän jälkeen. Aika useinkin on tullut poksautettua kuohuviinipullo auki loman alkajaisiksi - edes se pikkuinen - mutta ei tällä kertaa. Ei, koska ei tee mieli. Sen sijaan kaivoin heti kotiin päästyäni kauneimmat astiamme esiin, ja keitin vihreää teetä, mitäs muutakaan. Voi sitä loman alkua näinkin juhlia.

Juhannusaatonkin aion olla vesilinjalla, täytyy nimittäin lähteä etsimään kokkoa monen vuoden jälkeen, oikein autolla. Kiva myös päästä kuntosalille vielä juhannuspäivänä, sinne kun ei viitsi skumppaillan jälkeen mennäkkään.

Mutta etten nyt aivan väärää kuvaa anna itsestäni, täytyy myöntää, että kyllä minä tällä viikolla aion vähän viintä maistaa. Juhannuspäivänä sitten, sen kuntosalin jälkeen. Vähän kuin palautusjuomaksi.


Ihanaa torstaita, ja juhannusta teille jotka häippäsette nettiyhteyksien kuulumattomiin jussia viettämään! Te jotka ette niin tee, muistakaa tulla tsekkaamaan uusin hyvinvointi-inspiraatiopostaus heti huomenna aamupäivällä. Juttusarjassa kysymyksiin vastaa eräs hersyvän suloinen neitokainen, joka ei juuri myrtsiä ilmettä näytä.

Ansku

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Seitkytluvun fiilistä mokkahameessa

Tämän hetken kaunein vaatekappaleeni on ruskea - materiaaliltaan suloista mokkaa. Se on vaate, jonka luulin voivani unohtaa kauppaan säästääkseni vähäiset roponi ensi talven reissuun. Miten hölmö olinkaan. Eihän vaatetta, joka kuuluu kategoriaan "niin hieno että henki salpautuu" tai "aivan minun näköiseni", voi kertakaikkiaan jättää kaupan henkariin yksinäisenä roikkumaan.

Jo aikaisin keväällä ruskea mokkahame oli ollut mielessäni, olin sitä hypistellytkin, mutta sisuuntuneena kääntänyt pään pois ja jatkanut matkaa. Eräänä kertana en pystynytkään laskemaan sitä käsistäni. Mokkahame muutti meille, ja hyvä niin. Emme me erottamattomat ole, mutta äärimmäisen hyvät ystävät kuitenkin. Taidan olla läheisempi collegehousujeni kanssa, koska työputki.

Olen laiskistunut siinä määrin, että harvoin jaksan enään sutia edes ripsiini väriä töihin lähtiessäni. Matkan ajaksi puen virttyneet Puman housut, ja kaveriksi sille tankkitopin, joka jää työvaatteiden alle piiloon. Ja siinä se panostus sitten onkin.

Mutta onneksi joskus on niitäkin päiviä kun saa hiukan laittautua. Muistatteko kun kerroin teille uuden upean matkailusivusto Take me theren avajaisista? Silloin oli syytä kääntää hiuksia laineille, ja vetää uusi ihana hame päälle.


Pusero Mexx(second hand)
Hame Zara
Carvelan kengät saatu Footwaylta


Onko siellä ruudun takana muita, joita tämän hetken trendit vetävät puoleensa kuin kukka mehiläistä, vai haaveiletteko jo uusista muotituulista?

Kivaa tiistaita!

Ansku

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kolmekymppisyydestä, saavutuksista, menneisyydestä ja haaveista

Yksitoista kokonaista päivää, laskin tänään aamulla. Niin monta päivää ikäni alkaa vielä numerolla kaksi. Sen jälkeen paluuta ei enään ole kaksikymppisyyteen millään tavalla. Eipä sillä, en ole oikeasti kokenut olevani kaksikymppinen pitkiin aikoihin, vaikka leikilläni kauhistelenkin kuinka yhdeksäntoistavuotiaasta voi yht`äkkiä muuttua kolmekymppinen.

Vaativan laskutoimituksen jälkeen alkoi perinteinen kauhistelu, valitus ja kitinä. "Mitä oiken olen saavuttanut", kyselin ja yritin vältellä hengityksen muuttumista hypervantilaatioksi. Aloinpa sitten oikein miettiä mitä minulla on. Listasin ne siinä järjestyksessä, kuin ne mieleeni tulivat. Tärkeysjärjestyksestä viis.

- Hyvä ammatti (siitäkin huolimatta, että haluan vaihtaa alaa. Oppimastani ja tekemästäni ei ole kuin hyötyä tulevaisuudessa).
- Aviomies, joka tukee, rohkaisee ja seisoo rinnalla kun on vaikeaa. Kun on ihanaa ja helppoa, hän on siinä nauttimassa kanssani.
- Kaksi rakasta koiraa. Lapsuudenhaaveeni oli saada oma koira. Nyt niitä on kaksi.
- Omakotitalo
- Olen päässyt matkustamaan mitä jännittävämpiin maihin ja paikkoihin, ja uusi reissu on varattuna.
- Miehen ehdotukset listalle: kokemus monenlaisesta ja suuri tietous tietyistä asioista.
- Upeita ystäviä ja tärkeä perhe.
- Terveys


Siinä on hienoja asioita. Niistä huolimatta suurimmat huolenaiheeni kalvavat mieltäni. Nimittäin perheenlisäys ja tulevaisuuden ammattini. Siis että saavutanko näitä. Me emme tiedä mieheni kanssa, haluammeko lapsia. Joskus tuntuu vahvasti siltä, että kyllä. Ehdottomasti. Joskus tuntuu siltä, etten ole valmis äidiksi, enkä tiedä tulenko olemaankaan. Jokin aika sitten analysoin vihdoin mistä tunne omalla kohdallani pulppuaa.

Olen itsenäistynyt kovin varhain. Muutin kotoa pois teini-ikäisenä, yhteen silloisen poikaystäväni kanssa. Tyyppi ei ollut kunnollisen poikaystävän perikuva, ei lainkaan. Sen lisäksi että kärsin pettämisestä ja ajoittaisesta väkivallasta, ja hänen narsistisesta käytöksestään, yritin pitää kotia yllä, ja huolehtia omalta osaltani maksuista. Teini-ikäisenä. Kun sitten viiden vuoden jälkeen sain vahvuutta erota, löysin uuden miehen vain puolen vuoden kuluttua. Muutimme pian yhteen. Minusta tuli äitipuoli hänen kolmelle ihanalle lapselleen. Suhteemme kesti joitakin vuosia, ja päätyi eroon.

Päättelin, että koska en ole ehtinyt viettää normaalia, vapaata nuoruutta niin vahvasti kuin olisin selvästi tarvinnut, koen etten ole valmis huolehtimaan lapsesta vielä. Olen vasta päässyt tutustumaan itseeni. Tiedän suunilleen mitä haluan tehdä tulevaisuudessa työkseni.


Tähän asiaan minulla ei ole ratkaisua, ja asia pyörii mielessäni usein. Haluan kuitenkin omistaa tämän sunnuntain kolmenkympinkriiseilyn sijaan haaveille. Listasin unelmiani siinä järjestyksessä kun ne tulivat mieleeni.

1. Haaveilen että tulevaisuudessa voisin työskennellä itselleni tärkeiden asioiden parissa. Haluaisin kirjoittaa. Haluaisin järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia. Haluaisin työskennellä ravitsemuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin sekä kauneuden parissa. Haluaisin vaikuttaa. Haaveilen lukevani journalistiikkaa, ravitsemusta ja markkinointia. Lisäksi haaveilen opiskelevani personal traineriksi sekä maskeeraajaksi.

2. Haaveilen että voisin nähdä lisää mielenkiintoisia maita ja kulttuureja. Haluaisin matkustaa kahdesti vuodessa. Syksyisin tutustuisin Italiaan, Ranskaan tai Espanjaan, ja talvella kiertelisin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

3. Haaveilen terveydestä ja hyvinvoinnista. Haluaisin olla tulevaisuudessakin energinen ja voida hyvin. Haaveilen, että kaikki läheiseni pysyisivät terveinä.

3. Haaveilen että oppisin vain olemaan. Oppisin hengittämään, rentoutumaan ja nauttimaan hetkestä.

4. Haaveilen, että löytäisin vastauksen isoimpaan kysymykseen, joka mielessäni on.

5. Haaveilen unelmien kesästä. Auringonpaisteesta, ystävien kanssa yhdessä tekemisestä, tutustumisesta johonkin uuteen kaupunkiin, festareista, grillailusta, uimaretkistä ja piknikeistä. Omalla terasilla lököilystä.

6. Paremmsta valokuvausvälineistöstä, lähinnä objektiivista tähän hätään.

7. Blogini menestymisestä. Haaveilen, että tienaisin blogillani.

8. Haaveilen kauniista pihasta jossa pionit kukkisivat. Haavelen terassin laajennuksesta ja vaaleista rottinkikalusteista sekä riippukeinusta.

9. Haaveilen tunnelmallisesta kelomökistä lapissa. Laskettelusta, hiihtoretkistä koirien kanssa ja takkatulesta illalla.

10. Kesämökki on kuulunut haavelistalleni aina. Mökki sijaitsisi korkeintaan kahden tunnin ajomatkan päässä, rauhallisessa paikassa kauniin veden äärellä.

11. Haaveilen saaristojuhannuksesta ystävien ja koirien kanssa.

12. Haaveilen kauniista, meidän näköisestä sisustuksesta(toisin sanoen lottovoitosta tai reilusta palkankorotuksesta).

13. Haaveilen konserteista ja muista kultturielämyksistä.

14. Haaveilen vielä paremmasta kunnosta ja erottuvista lihaksista.


Viimeisimmän haaveen kimppuun hyppään nyt, ja lähden salille. Kivaa sunnuntaita!

Ansku

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Uusi matkailusivusto Take me there!

Kun kaksi kolmekymppistä matkailua syvästi rakastavaa naista niputtaa haaveensa ja ideansa yhteen, voi syntyä mitä vain. Pitkän linjan bloggaajat Anna-Maria sekä Anna-Katri ovat vierailleet yhteensä 92:ssa maassa. Nähtynä ja koettuna on niin Euroopan, lähi-idän, Balkanin, Afrikan, Aasian kuin Oseaniankin maita. He ovat tutkineet Belizeä, Kiinaa, Jordaniaa, Ranskaa, Albaniaa, Costa Ricaa ja Norjaa, näin muutaman mainitakseni. Nyt he ovat koonneet yhteen upean ja kattavan matkailusivuston, jonka avulla sinäkin pääset ihastuttavalle ja jännittävälle nojatuolimatkalle tutkimaan maailmaa, inspiroitumaan ja innostumaan. Sivustolta löydät myös hyödyllisiä käytännönvinkkejä sekä tarinoita matkailuun liittyen.

Uuden edustavan matkailusivusto Take me theren avajaisia juhlittiin torstaina boheemissa VirgoFlow galleriassa Helsingin Bulevardilla. Hyppää mukaan avajaistunnelmaan, ja tutustu sitten Anna-Marian ja Anna-Katrin inspiroivaan sivustoon!


Ilta alkoi galleristin tervetuliaispuheella. Myös illan sankarit pääsivät ääneen, kun he kertoivat sivuston syntymiseen johtaneista tekijöistä. Selväksi kävi, että naiset haluavat seurata unelmiaan, ja tehdä sitä mitä eniten rakastavat.

Illan aikana kuulimme livemusiikkia, kun Tom Morgan lauloi ja soitti akustisesti. Galleriassa oli myös mahdollisuus ihastella taidetta sekä tutustua ILO by Dakini vaatemallistoon. Vaatteet ovat eettisesti tuotettuja. Nämä hyvän mielen asut valmistetaan pienessä kyläyhteisössä Nepalissa. Osa on täysin uniikkeja, osa piensarjatuotantoa.


Tietenkin onnistuneeseen iltaan kuuluu hyvää seuraa! Bongaa kuvista ainakin Enni, Minna, Camilla, Marjukka, Noora, ReettaSatu sekä Saara.


Mutta nyt, hopihopi imemään inspiraatiota Take me there-sivustolta. Pääset sinne tästä linkistä.


Inspiroivaa lauantaita!

Ansku

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio: Nora Vuorio

Neljäs hyvinvointi-inspiraatioviikko on nyt käynnissä! Toivottavasti olette pitäneet sarjasta. Jatkoa nimittäin seuraa nyt, kun personal trainerina työskentelevä bikini fitness kilpailija Nora Vuorio pääsee ääneen. Vuorio on huippukunnossa oleva yhden lapsen äiti, joka fitnesskisaamisen lisäksi myös valmentaa. Selviytyjistäkin tuttu energinen nainen voitti Martina ja hengenpelastajat-kilpailun ensimmäisen kauden.
Esitin loistavaa elämänohjetta "asioilla on tapana järjestyä" - noudattavalle Noralle 12 hyvinvointia käsittelevää kysymystä:

1 Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää hyvinvoinnistasi huolta?

Hyvinvointi on suuri intohimoni. Hyvinvointi merkitee minulle fyysistä, mutta varsinkin henkistä hyvää oloa. Tiedän kuinka paremmat valinnat ravinnon, treenin ja levon puitteissa vaikuttavat jaksamiseen arjessa. Myös itsetunto ja varmuus näkyy jos ihminen voi hyvin henkisesti ja fyysisesti. Haluan olla terve ja voida hyvin. Haluan myös olla läsnä hetkessä ja nauttia arjen ja elämän tarjoamasta suuresta seikkailusta. Huonovointisena näitä hetkiä ei huomaa.

2. Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Hyvinvointi/fitness on elämäntapani. En kyseenalaista sitä. Urheilu on pienestä asti ollut osa elämääni. Lajini kautta ravinnosta on tullut entistä merkityksellisempää. En jaksa treenata ja pyörittää arkeani jos söisin huonosti. Treeni, ravinto, lepo ja onnellisuus kulkevat kaikki käsi kädessä. Jos jokin osa-alue "falskaa", se näkyy ja tuntuu. Tavoitteeni kilpaurheilijana on korkealla ja se on paras motivaattorini. Kilpaurheilijana ei voi olla vain kisadieetillä, vaan kehitys tehdään peruskuntokaudella. Terveyden merkitys on minulle erittäin suuri. Voisi sanoa, että tieto lisää tuskaa. Kun opiskelleena tietää mitä huono ravinto, stressi ja uni voi oikeasti aiheuttaa, ei tee mieli ehdoin tahdoin antaa niille sijaa.

3. Personal trainerin näkökulmasta katsottuna, mikä on kuntosalilla yleisin virhe, johon haluaisit ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota?

Liiketekniikat ja painojen käyttö. Painoja ei tarvitse pelätä, mikäli halutaan kehitystä. Liiketekniikan kustannuksella niitä ei ole kuitenkaan järkevää ladata. Ongelmana on monella joko liian isot painot, tai varsinkin naisilla usein liian pienet painot. Haluaisin myös muistuttaa, että näkyvistä tuloksista 80% tehdään yhteistyössä oikean ravinnon kanssa. Jos haluat kehitystä, uskalla syödä riittävästi puhdasta ravintoa.

Pieni, mutta ajoittain kurja asia salilla on salihygieenisyys. Salilla kuuluu ja pitää hikoilla - mitä enemmän, sen parempi - mutta varusteet olisi hyvä pestä jokaisen treenin jälkeen.

4. Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? 

Marjoista ja värikkäistä kasviksista. Myös kaurapuuro ja kananmunat ovat top vitosessani :)

5. Minkälainen on esimerkkipäivän ruokavaliosi kisakauden ulkopuolella?

Aamupala: 60g kaurahiutaleita, 2-3 kananmunaa/valkuaista, kookosöljyä, omega 3, marjoja, c-vitamiini, kalsium citrate, d-vitamiini, Puhdistamon vihersmoothie-jauhe, ja MSM-jauhe, maca, glutaminea.

Lounaus: n. 300g perunaa/porkkanaa/bataattia, 250g kasviksia, 100g lihaa/kalaa/kanaa, kookos- tai oliiviöljyä.

Välipala: 3 isoa riisikakkua, 50g kalkkunaleikettä, hedelmiä/marjoja, kurkkua, paprikaa ja tomaattia.

Treenin jälkeinen ruoka: 70g riisiä/qvinoa, 100g kanaa/kalaa/lihaa, 250g kasviksia.

Iltapala: Kananmunia, kookosöljyä, omega3, magnesium, Puhdistamon vihersmoothiejauhe, MSM+c vitamiini, glutaminea.

Treenin aikana juon BCAA aminohappoja. Treenin jälkeen syön banaanin ja juon EAA aminohappoja. Syön mahdollisimman pian treenin jälkeen, jo salilla. Näin palautuminen pääsee heti käyntiin.

Kisadieetti ei salli poikkeuksia ruokavalioon, mutta peruskuntokaudella voin viikonloppuna syödä myös ulkona, ostaa jäätelön silloin tällöin ja juoda juhlissa lasin kuohuvaa. Haluan säilyttää terveen suhteen ruokailuun, se on minulle tärkeää. Jos ihminen kontrolloi 365 päivää vuodessa ruokavaliota, minusta sitä voi kutsua myös syömishäiriöksi. Oikealla suhteellisuudentajulla, määrällä ja ajoituksella huomioiden on tärkeää myös välillä irrottautua ruokavaliosta. Tämä myös buustaa aineenvaihduntaa ja lisää onnellisuutta, sekä motivoi normaaliarjessa syömään puhtaasti.

6. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Maitoa. En käytä kisadieetillä maitoproteiinia. Olen huomannut sen tekevän minulle hyvää. Maito kerää nestettä ja turvottaa vatsaani. En ole tässä kuitenkaan aivan ehdoton, jotta en tee itseäni allergiseksi. Kahvissa ja smoothiessa käytän tarvittaessa kookos- tai mantelimaitoa. En kaipaa maitotuotteita. Huolehdin kalsiumin ja d-vitamiinin saannista lisäravintein aamuisin.

7. Miten liikut ja kuinka usein?

4-5 salitreeniä viikossa ja mäki/porras tai loikkatreeni kerran viikossa. Kisadieetillä mahdollisimman pieni määrä HIIT:iä (high intensity interval training=kovatehoinen intervallitreeni). Uin myös epäsäännöllisen säännöllisesti, sekä harrastan balettia kerran viikossa lajivalintani tueksi. Baletti vahvistaa ryhtiä ja syviä vatsalihaksia. Nämä ovat erittäin tärkeässä osassa lavaesiintymisessä.

Saan valmantajaltani kausisuunnitelman aina noin kuukaudeksi. Se koostuu erilaisista treeneistä, mutta myös treenien intensiteetti on määritelty (kevyt, kova keskiraskas, lepo). Noudatan sitä. Pidän joka viikko 1-2 täyslepopäivää. En treenaa koskaan tyhjällä vatsalla, edes kisadieetillä. Enemmän, ei aina ole parempi fitneksessä, päinvastoin. Olen erittäin tarkka palautumis- ja uniasioissa. Sanonta "lihas kasvaa levossa" pitää paikkansa :)

8. Miten sovitat yhteen liikunnan ja perhe-elämän?

En ole koskaan kokenut sitä haasteeksi. Tyttäreni on 12 vuotias. Hän oli ensimmäisen kerran mukanani salilla 3 viikon ikäisenä. Pienempänä piti valita sali lapsiparkkimahdollisuuden mukaan. Nykyisin hoidan treenit aamulla tai iltapäivällä, kun olen saanut valmennustyöt valmiiksi salilla. Liikumme myös yhdessä tytön kanssa. Omat treenit sovitan aina lapsen treenien mukaan, jotta pääsen viemään lapsen harrastuksiin.

9. Miten rentoudut?

Olemalla rauhassa kotona, saunoen ja lukien. Tai tapaan ystäviä extempore, ja teemme yhdessä hauskoja juttuja. Pyrin elämään hetkessä ja nauttimaan. Olen huono sopimaan vapaapäiville tarkkoja aikatauluja. Haluan antaa sijaa fiilikselle, ja ohjailla sen mukaan tapahtumia. Se on vapauttavaa ja rentouttaa. Lomilla tykkään matkustella. Matkalla ei tarvitse hoitaa arjen töitä, pyykkejä ja ruuanlaittoa jne. Saan olla vain läsnä perheelle.

10. Mikä on paheesi?

Irtokarkit. Sokeri on mielestäni pahin ravintoon liittyvä asia. Haluaisin päästä siitä kokonaan eroon. Tämä ei onneksi ole minulle suuri ongelma, mutta lasken sen kuitenkin paheeksi. Puhtaassa muodossa hiilihydraatit tosin ovat elinehto ja ehdottomasti hyvä asia, mutta puhdas sokeri ei ole.

11. Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Noralle?

Kanna vastuu kaikesta mitä sanot ja teet. Kaunis käytös ja persoonallisuus huomataan paremmin kuin massan mukana meneminen.

Elä tänään, älä eilen, äläkä mieti liikaa huomista.

Uskalla olla oma itsesi, usko omiin unelmiin ja ole valmis tekemään paljon töitä niiden eteen. Kaikki unelmat on tehty toteutettaviksi. Uskalla olla rohkea, älä ohjaile elämääsi liika. Liika kontrolli ei ole koskaan hyväksi. Mikä on tullakseen, tapahtuu kyllä ilman räpiköintiä ja liikasuorittamista.

Muista olla armollinen itsellesi. Kukaan ei ole täydellinen.

12. Lopuksi vielä hyvinvointiterveiset lukijoille?

Kun oikein tarkasti kuuntelee kehoa ja sielua, ne kertovat aina jotain. Uskalla kuunnella niitä. Tee omat, juuri sinulle sopivat valinnat niitä kunnioittaen niin ravintoon, treeniin, ihmissuhteisiin, työhön rahaan ja onnellisuuteen  liittyvissä asioissa. Jokainen on ainutlaatuinen. Löydä oma hyvä olo. Luonnollisuus ja aitous on aina paras.


Nora kirjoittaa Team Nora-sivustollaan omaa blogiaan, ja samaiselta sivustolta löydät myös monipuolisia palveluita niin yksilö- ja ryhmävalmennukseen, kuin tyky-päiväänkin. Tästä linkistä pääset Noran sivuille.

Energiaa viikonloppuusi!


Ansku


Lue myös Saran, Martinan sekä Tarun mietteitä hyvinvoinnista aikaisemmista Hyvinvointi-inspiraatiopostauksista.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Ruokakassin sisältö

Viimeisimmästä ruokakassipostauksesta onkin jo aikaa. Ruokaa on toki tullut ostettua, ja onpa mielessä käynyt postauksen tekokin, mutta tiedättekö, olen ollut aina kaupasta tullessani niin nälkäinen, ettei ostoksien kuvaamiselle ole ollut mahdollisuutta. Olen vain sullonut kaiken hätäpäissäni jääkaappiin ja alkanut sitten ruuanlaittoon. Mutta toissapäivänä tilanne oli eri, joten kamera pääsi laulamaan kun ostokset oli kannettu kotiin.


Detox-kuuri mielessämme paineltiin miehen kanssa kauppaan, ja rohmuttiin vihannesosastolta mm. vihreitä kasviksia reilusti. Suunnittelin neljän päivän detox-kuurin sunnuntaina puolivalmiiksi, ja hankimme ostoksia sen mukaisesti. Vihermehuja varten kärryyn lastattiin pinaattia, sitruunaa, inkivääriä, omenoita ja kurkkua sekä kesäkurpitsaa. Maanantain iltapalasmoothieen sisältyi salaatin, banaanin ja avokadon lisäksi myös marjoja ja spirulinaa, sekä muita superfoodeja joita meillä kotona jo olikin. Smoothien lisäksi suunnittelin iltapalalle pienet annokset veteen tehtyä kaurapuuroa, mustikoilla ja soijamaidolla.


Lisäksi kauppakassista löytyi chiliä, porkkanoita, parsakaalia, kukkakaalia, ituja, kananmunia, öljyä, persiljaa, kanaa, chiansiemenia sekä pähkinöitä.

Tänään on menossa detox-kuurin toinen päivä. Päätä särkee vähän, ja huomaan olevani hiukan väsynyt, mutta mieli on iloinen. Toivottavasti huominen tuo tullessaan taas energiaa. Mies taas kertoo, että aamupäivät ovat sujuneet hyvin, iltapäivällä on vähän voimaton olo. Aamuherääminen töihin sujui kuulemma kivuttommammin kuin aikaisemmin, ja kahvia tekee hurjan paljon mieli. Porkkana-salaatti-itu-avokado-persilja-cashew-salaatti oliiviöljyllä oli miehen mukaan "huikea". Omani odottaa vielä syöjäänsä, sulattelen tässä juuri porkkana-inkivääri-avokado-kookos-kanakeittoa.

Kivaa päivän jatkoa!

Ansku


Haluatko kurkistaa aikasempaan ruokakassinsisältöpostaukseen? Löydät sen tästä linkistä. 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Hapsulaukku ja kynähame

"Niin te asutte niissä uusissa rivitaloissa, eiks niin?" Kysymys oli osoitettu tänään työkaverilleni lounastauolla. "Niin, no ne on rakennettu kymmenen vuotta sitten, " kuului vastaus. Itsensä toistamiseksihan tämä menee, mutta pakko se on silti sanoa: aika rientää.  Tämänkin postauksen kuvat on otettu muutama viikko sitten, Tukholman laivalla. Reissuun liittyen kuvia on muistikortti pullollaan, en vain ole ehtinyt käydä niitä vielä läpi.

Mietin tänään ajankulun lisäksi ajankäyttöäni. Se on äärimmäisen vaihtelevaa, mutta on aina riippuvainen sen hetkisestä kiinnostuksen kohteestani. Tällä hetkellä aikaa valtaavat työt, pihahommat, salitreenit sekä terveellisten elämäntapojen hiominen entistäkin parempaan suuntaan.

Keittiössä tulee vietettyä aiempaa enemmän aikaa. Siis oikeasti, en ole koskaan elämässäni viihtynyt siellä niin hyvin kuin nykyisin.  Emme me mitään Michelin-tason ruokia puuhaa - paitsi ehkä terveydeltään - mutta iltapäivisin kokkailmme miehen kanssa selkein työjärjestyksin. Jani valmistaa pääruuan (juuri nyt tekeillä on kalaa ja vihanneksia), ja minä hoidan salaatti/smoothiepuolen, ja testailen kaikenlaisia hauskoja jälkkäreitä chiansiemenistä, marjoista, rahkasta, kookoksesta, kermasta...


Kerroin aikaisemmin että olen pohtinyt maidon jättämistä ruokavaliostani ainakin joksikin aikaa. Sillon aika ei ollut vielä kypsä, opettelin nimittäin elämään ilman sokeria ja turhia hiilareita. Elo ilman maitorahkaa ja turkkilaista jogurttia siinä kohtaa olisi ollut kauhistus.

No, nyt aika on kypsä. Päätimme miehen kanssa heittää detox-vaihteen silmään, ja jatkaa muutaman päivän kevennyskuurin jälkeen paleotyyppisesti, siis mm. ilman maitotuotteita. Olemme eläneet hyvin terveellisesti viime ajat muutenkin, mutta koska lihaa kuluu reilusti, samoin maitotuotteita (kermaa, punaista maitoa, rahkaa, juustoa ja raejuustoa), tekee mieli pientä kehon puhdistusta.

Seuraavat muutamat päivät popsimme siis hyvin niukalti lihaa - sekin kalaa tai kalkkunaa - reilusti vihanneksia, jonkin verran hedelmiä, litrakaupalla vihreää teetä (ei tuota ongelmaa allekirjoittaneella, Janin kahvihampaan kolotus jännittää kyllä), chian siemenia, jonkin verran pähkinöitä ja niin edelleen. Olen ihan superinnoissani!

Pakko muuten mainita, että vaikka olen syönyt tässä reilun parin kuukauden aikana vatsani aina täyteen, ja vaihtanut vähärasvaiset keinotuotteet aitoihin täysrasvaisiin (mutta hylännyt sokerin ja hiilarit), on painoni laskenut pari kiloa. Enkä siis todellakaan ole laihduttanut. Kookoskermavaahdolla on tullut herkuteltua vähän liiankin kanssa, heh!

Ihanaa sunnuntai-illan jatkoa!

Ansku


P.s: Blogger toimii todella huonosti nykyisin, ja sen kautta on mahdotonta enään seurata reaaliaikaisesti blogiani. Päivitykset saattavat tulla kolmenkin päivän viiveellä. Suosittelen siis seuraamaan blogiani Facebookin tai Bloglovinin kautta.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Alkukesän kukkaloistoa

Toukokuu oli, ja sitten se jo meni. Se suorastaan katosi, en oikein ehtinyt sitä huomaamaankaan. Toukokuun puolella istutin hätäpäissäni takapihan terassille yhden marketan, sekä sille kaveriksi pari pikkuruista murattia. Kaksi jälkimmäistä eivät oikeastaan ole nauttineet olostaan. Ne eivät ole kasvaneet lainkaan, mutta lehtensä ne ovat värjänneet. Hallaöiden syytä, epäilen.

Olen katsellut terassin söpöä pientä istutustani ihaillen, toisaalta harmitellen, ettei kukkasille ollut luvassa seuraa. Haaveeni on täyttää terassi kauttaaltaan upealla kukkaloistolla, mutta tämän unelmani vesittää puolikas työaika (jonka tosin venytän kesän ajaksi hiukan pidemmäksi, koska ei ole kursseja käytävänä).

Suunnitelmani oli, että pihan perällä kasvavat luutnantin sydämet saisivat seurakseen pioneja, kauneimpia kukkia joita tiedän. Niihin käyttäisin vähäiset rahani, ja se siitä sitten, ajattelin. Tehtiin äidin kanssa treffit. Lähdettiin yhdessä etsimään kauneimmat pionintaimet, mutta kas! Valkoisen farmariautomme takaosa täyttyikin kauttaaltaan, eikä vain pioneista. Suurimman osan vei kirsikkapuun taimi. Kaunis haaveideni puu, jonka hankintaa suunnittelin ehkä ensi keväälle. Kirsikkapuuta ympäröivät takarontissa lukuisat kukkien taimet, kaksi pallotuijaa ja tietenkin pioni.


Äiti ymmärtää kukkien päälle, häneltähän minä olen kukkahullun ominaisuuteni perinytkin. Oma terassinsa alkaa olla pikkuhiljaa täytetty, joten ihana äitinipä ajatteli, että tytärkin tarvitsee kauneutta ympärilleen. En voi kyllin kiittää tästä lahjasta.

Viime päivät olen viettänyt pihalla. Olen istuttanut kukkia ja puun, ja tehnyt vanhasta kukkapenkistä nurmikkoa. Eilen maahan päätyivät viimeiset pionit, sekä lilja, ja nuupahtaneet muratit saivat seurakseen yhden virkeämmän lajitoverin. Jospa se innostaisi kahta muutakin kasvamaan.

Loppuillan hymyilin. katselin kukkaloistoa, ja hymyilin lisää.


Tälle kesälle on tiedossa vielä kaikenlaista pihahommaa. Uuden nurmikon kyljessä on iso kivikasa. Ehkä kannan ne toisaalle, ja ujutan kivikkokasveja niiden koloihin. Etupihaa yrittävät voikukat valloittaa. Sekä yksi orvokki, joka on niin suloinen etten raaski sitä nypätä pois. Uusi kukkapenkki kaipaa reunukset, ja terassikin pitäisi öljytä. Kyllä tässä kaikenlaista hommaa riittää. Valitettavasti tämä päivä ei ole pihatöille omistettu. Ajelen kohta työpaikalle, ja palaan kotiin vasta illalla.

Nauttikaa te muut auringosta ja kesästä. Olkaa ulkona minunkin puolestani. Ihanaa päivää!

Ansku


P.s: Tietääkö joku, mistä voisi löytää laadukkaan mutta toki järkevän hintaisen juutti- tai kaislamaton terassikäyttöön?

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio-Taru

Vaatii aikamoista itsekuria, tiukkaa dieettiä ja valtavasti liikuntaa pudottaa painoaan peräti 43kg, alle vuodessa. Vai vaatiiko? Tänään Hyvinvointi-inspiraatiosarjassa kysymyksiin vastaa upea HOME AT LAST-blogin Taru. Nainen, joka päätti kahden peräkkäisen synnytyksen jälkeen laittaa kroppansa kuntoon, hyvinvoinnistaan tinkimättä. Alla olevista kuvista vasemman puoleinen on otettu viime juhannuksen aikaan, oikeanpuoleinen kuva on tältä keväältä.

Erinomaiseen kuntoon itsensä treenannut ja syönyt kaunotar vastasi kahteentoista hyvinvointiin liittyvään kysymykseen:

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää hyvinvoinnistasi huolta?

Sitä fiilistä, kun tuntee ja tietää voivansa hyvin sisäisesti ja ulkoisesti. Itsellä koko homman perusta on just mulle passeli ruokavalio, josta saan tarvittavat rakennuspalikat tiukassa ja hektisessä lapsiarjessa jaksamiseen. Hyvän ruokavalion sivutuotteena saa kätevästi myös hyvinvoivan ihon, kynnet ja hiukset. Ja kyllä se näkyy selkeästi ulospäin jos vointi on kohdallaan; askelkin on kepeämpi eivätkä turhat turvotukset vaivaa.

2. Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Ulkonäkö oli ennen mulle se ykkösmotivaattori, mutta luulen siinä olleen syy siihen, miksi kaikki aiemmat laihisprokkikset kopsahtivat kuuseen. Nykyään parhaat kiksit saa siitä hyvästä olosta, ja siitä, että tietää tekevänsä vihdoin omalle kropalleen hyvää. Edellisessä vastauksessa tulikin jo ilmi se, että kokonaisvaltainen hyvinvointi näkyy selkeästi myös ulospäin, ja nostaa itsetuntoa hurjasti.

3. Laihdutit juuri menestyksekkäästi useita kiloja. Miten se onnistui, kauanko aikaa projekti vei ja paljonko lähti?

Tahdoin panostaa viimein itseeni ja kroppaani kohdeltuani sitä vuosikaudet kaltoin. Ahmimisen ja liikkumattomuuden tuloksena painoin jo ennen lapsia pahimmillaan 110 kiloa, ja viime kesän alussa synnärillä vaaka näytti kuopuksen raskauden viime metreillä lukemaa 109 kg. Olin päättänyt jo raskauden aikana tehdä kropparemontin, ja odotin malttamattomana synnytystä ja sitä, että saisin ihan luvan kanssa keskittyä taas itseeni kahden peräkkäisen raskauden jälkeen. Suurin osa työstä oli siis tehty jo pään sisällä päätettyäni onnistua projektissa, tuli mitä tuli. Homma rullasi käyntiin jussina 2014, ja sieltä laskien läskiä on sulanut reippaat 43 kg. Matkan varrelle on mahtunut joitakin surkeampia viikkoja, kun syöminen on suoraan sanottuna mennyt ihan ketuilleen, mutta noita muutamia viikkoja lukuunottamatta homma on puuskuttanut menemään kuin veturi, vahvasti ja vakaasti. Olen ehkä vähän sitä sorttia, että kun jotain päätän, niin sitten se pitää, prkl.

4. Mistä ruoka-aineesta tai ruoasta et luopuisi? Miksi?

Apua, tää on paha. Tosi suurta osaa mun arkiruokavaliossa näyttelevät kasvisten ja pakastemarjojen lisäksi maitorahka ja liha, joten ehkä siis joku näistä? Jokainen edellämainituista on mainio osa näpsää ruokavaliota, joten juuri siksi.

5. Esimerkkipäivän ruokavaliosi?

Syön yleensä 4-5 ateriaa päivässä, eli aamiaisen lisäksi lounaan, mahdollisesti välipalan, illallisen ja iltapalan. Aamupala on useasti smoothie, joku puurohässäkkä tai jotain rahkapohjaista. Lounaaksi on vakiintunut ruokaisa salaatti leivällä tai ilman, illalliseksi syön mitä tahansa koko perheelle valmistamaani lämmintä arkiruokaa. Iltapala on usein joku rahkapohjainen mössä hedelmillä, marjoilla tai vaikka makurahkalla maustettuna. Jos syön välipalan, on se usein aamiaisen tai iltapalan tyyppinen setti. Vettä juon vanhasta tottumuksesta reilusti.

6. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Turhaa höttöpaskaa eli tyhjiä hiilareita, sokeria ja näitä muita trendipahiksia jotka eivät loista ravintosisällöllään. Herkkupäivä kerran viikkoon ja juhlat on sitten asia erikseen. Heh!

7. Miten liikut ja kuinka usein?

Liikunta on rankan kevään vuoksi jäänyt hävettävän vähälle sairastettuani vielä lasten kanssa pari ärhäkkää flunssaa, mutta normisetti hyvinä viikkoina on 2-3 salikertaa, mihin päälle kaikki hyötyliikunta ja 40kg tuplarattaiden ympäriinsä roudailua. Kippanoiden perässä tulee muutenkin oltua jalkojen päällä lähes koko päivä, ja kun ovat vielä sen verran pieniä, tulee etenkin vauvaa kannettua tosi paljon, eli hyötyliikunnan määrä on kyllä aika kohdillaan. Onnekseni kroppani on sellaista sorttia että lihakset tulevat näkyviin äärimmäisen vähällä duunilla, joten saankin usein kyselyjä treenimääristäni, joihin joudun sitten häpeillen vastaamaan näin...

8. Miten sovitat yhteen liikunnan ja perhe-elämän?

Ks. edellinen, eli kevään aikana huonosti. Hipsin salille usein vasta lasten mentyä nukkumaan tai viikonloppuisin päivällä, lähinnä lähteminen on itsestä kiinni. Joskus on äärimmäisen vaikea lähteä liikkeelle henkisesti ja fyysisesti rasittavan päivän jälkeen, saatuani lapset viimein nukkumaan, ja noina hetkinä onkin lyötävä päälle autopilotti, ja oltava miettimättä liikoja. Kun salille asti kerran on päässyt, on siellä yleensä niin kivaa, ettei pois malttaisi lähteä.

9. Miten rentoudut?

Omien mielenkiinnonkohteideni parissa. Lähellä sydäntä on kaikki hömppä, joka tulee ilmi blogistakin. Tuntuu, että tämän hetkinen elämänvaihe imee ihmisestä mehut niin tehokkaasti että välillä parasta mitä tiedän, on istua miehen kanssa sohvalla lauantai-iltana karkkipussi kädessä, ja katsoa hyvää leffaa. Toki viihteellä käyminen silloin tällöin piristää mieltä myös hurjasti, ja lasten ollessa hoidossa osaan todellakin ottaa kaiken ilon irti omasta ajastani, oli kyse sitten blogihommien hoitamisesta, korujen tekemisestä tai vaikka hyvään kirjaan uppoutumisesta. Myös treenaaminen on rentouttavaa, ja siitä saa vielä kaupan päälle uskomattoman hyvän fiiliksen.

10. Mikä on paheesi?

Makuunin irtokarkit, laukut ja kaikki muotiin liittyvä.

11. Mitä teemaan liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Tarulle?

Jos pääsisin kuiskuttelemaan kaksikymppisen itseni korvaan viisauksia, niin kehottaisin keskittymään ulkonäön kautta itsensä motivoimisen sijaan hyvän olon tavoitteluun ruoan ja urheilun avulla. Se tuntuu ainakin mun kohdalla olleen se avain, jolla onnistuin vapauttamaan itseni vuosia kestäneestä huonosta syömisen ja liikkumattomuuden kierteestä. Kun tavoittelee parhainta mahdollista oloa sisäisesti, saa sen lopulta ulkoisesti kuin huomaamatta.

12. Hyvinvointiterveiset lukijoille?

Koskaan ei saa luovuttaa hyvinvointiin liittyvien tavoitteidensa suhteen! Kaikilla on huonoja päiviä, jotka venyvät joskus viikoiksi, tai jopa kuukausiksi, mutta jokainen päivä on silti aina uusi alku, ja vain sä voit päättää sen kulusta. Kannustan myös unohtamaan, tai ainakin sysäämään sivummalle kaikki ulkonäköön liittyvät tavoitteet, sillä ne eivät välttämättä motivoi tsemppaamaan pitkällä aikavälillä, ja jos repsahduksia tai pidempiä huonoja kausia tulee, voivat mutokset huonompaan lannistaa liikaa. Kun tarkkailee omaa oloaan projektin rullatessa hyvin, addiktoituu hyvään oloon pikkuhiljaa niin vahvasti, että repsahdukset kestävä joka kerralla vähemmän aikaa, sillä kaipuu takaisin tuohon hyvään oloon on niin kova.


Taru ylläpitää omaa blogiaan, jossa aiheina risteilevät niin muoti, kosmetiikka, DIY-projektit sekä ruuanlaitto, ja tietenkin voit seurata Tarun Fit mama-projektia! Blogiin pääset tästä linkistä.

Viikonloppuja, voikaa hyvin!

Ansku

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Jatkossa maksat antibioottisi itse, ja muita terveysuutisia

Lääkekorvauksia heikennetään ensi vuonna, luin viime viikonlopun Ilta-Sanomista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että satunnaiset antibioottikuurien napostelijat maksavat kuurinsa itse, sillä käyttöön otetaan 45 euron alkuomavastuu vuonna 2016.

Tässäpä oivallinen syy kiinnittää hyvinvointiinsa enemmän huomiota. Nimittäin mitä terveellisemmin elät, sitä vähemmän moisia kuureja tarvitset, ja sitä enemmän rahaakin säästyy. Nimimerkillä; Kokemusta on. Viimeisimmän antibioottikuurin nieleskelin vuosia sitten. Samoihin aikoihin kun yritin päästä eroon tupakasta, ajoittain siihen kuitenkin edelleen sortuen. Nikotiininhimoani laannutin suklaan avulla, eivätkä pastat, leipä ja muut hiilaripitoiset höttöruuat olleet harvinainen näky lautasellani. Sittemmin olen voinut äärimmäisen hyvin. Flunssat eivät ole vaivanneet, kiitos terveellisten elämäntapojen.

Jutussa kerrottiin myös, että jatkossa 45 euron omavastuun ylittäviltä perusmääräisesti korvattavien lääkkeiden osalta Kela maksaa 40, 65 tai 100 prosentin korvauksen, mutta hallitus esittää alkuomavastuun merkittävää korotusta. Toinen vaihtoehto olisi laskea korvausprosentteja. Ei kuulosta hyvältä, esimerkiksi sydänsairauksista kärsivien näkökulmasta.

Sydänsairauksista puheenollen, toinen uutinen samasta lehdestä, viereiseltä sivulta: Ilta-Sanomien haastattelema ylikääkäri ja professori Timo Strandberg suosittelee kolesterolilääkkeiden käyttöä aiempaa nuoremmille. Hän haluaisi laskea myös yleisesti haitallisena pidettävän LDL- kolesteroliarvon viitearvoa nykyisestä 2-2,5 alle 1,5 millimooliin litrassa.

On omituista, että lääkkeiden mutustelua suositellaan aiempaa suuremmalle joukolle. Ihmisryhmälle, joka voisi terveiden elämäntapojen avulla pitää huolta itsestään, eikä lääkkeitä näin ollen tarvittaisi. Tosin, jutussa terveelliset elämäntavat niputetaan tarkoittamaan tiukkaa kasvisruokavaliota ja runsasta liikuntaa. Heti perään kerrotaan, ettei se länsimaisessa yhteiskunnassa ole helppoa.


Länsimaisessa yhteiskunnassa ei ole helppoa elää terveellisesti, mutta se ei suinkaan johdu siitä, että meidän olisi syytä kituuttaa vain kasvisruokavaliolla ja liikkua kuin ammattiurheilijat. Meidän yhteiskunnassassamme on vaikea pitää terveydestään huolta niin kauan, kuin vallitsevat, vanhanaikaiset käsitykset ohjaavat ruokailutottumuksiamme, edellämainitun tiukan kasvisruokavalion tapaan.

Timo Strandberg kertoo jutussa, kuinka sadan vuoden aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kolesterolin ja etenkin LDL-kolesterolin olevan valtimokovettajataudin keskeinen tekijä, ja osoittaa kolesterolilääkityksen olevan avaintekijä sen laskemisessa. Olen lukenut viime aikoina runsaasti kirjallisuutta liittyen kolesteroliin sekä sydänsairauksiin (kokemusta asiaan löytyy myös ammattini sekä työni puolesta).

Kirjoittavat ovat käyneet läpi lukuisia tutkimuksia, mutta eivät ole löytäneet näyttöä siitä, että tyydyttyneet rasvat aiheuttaisivat sydänsairauksia, ja että vain tiukka kasvisruokavalio pelastaisi niiltä. Lisäksi LDL-kolesterolihiukkasiakin on kahdenlaisia. Tästä ei yhteiskunnassamme puhuta, vaan koko LDL-kolesterolikeskustelu niputetaan tarkoittamaan vain pahaa kolesterolia.

Biokemian tohtori Ann Fernholm kirjoittaa kirjassaan Totuus hiilihydraateista, että tärkeintä on LDL-hiukkasten koko. Samasta asiasta kirjoitti myös lääkäri Andreas Eenfeldt Ruokavallankumous-opuksessaan. Haitallista on, jos verenkierrossa on paljon soluille kelpaamattomia, pieniä LDL-hiukkasia, jotka tarttuvat helpommin verisuonten seinämiin, ja muodostat kasvualustan kalkkeutumiselle. Suuret, "huokoiset" LDL-hiukkaset eivät ole vahingollisia, vaan niitä tarvitaan, selvittävät Fernholm sekä Eenfeldt kirjoissaan.

Runsashiilihydraattisen ruokavalion myötä pienien LDL-hiukkasten määrä verenkierrossa lisääntyy. Ja mikäpä onkaan Suomalaisten tärkein elintarvikeryhmä, kun katsoo vaikkapa ruokaympyrää? Hiilihydraateille on varattu suurimmat lohkot. Uskon että pastalla ja leivällä halutaan ruokkia yhteiskuntaamme, koska ne ovat halpaa ravintoa. Samalla pidetään huoli siitä, että kolesterolilääkkeille riittää kysyntää. Kolesterolilääkkeet toki laskevat tehokkaasti kolesterolia, mutta valitettavan kokonaisvaltaisesti. Tämä voi vaikuttaa mm. aivojen toimintaan haitallisesti.

Mietitäänpä järjellä: Mitä ihmiset söivät ennen teollistumista, silloin kun ruoka vielä etsittiin, kerättiin ja metsästettiin itse? Emme me ainakaan pastaa ja leipää pistelleet poskeemme. Ruokavaliomme koostui mm. munista, lihasta, vihanneksista ja juureksista, sienistä, kalasta, pähkinöistä ja niin edelleen. Entä mikä on vauvojen ravintoa? Jos tyydyttyneet rasvat olisivat ongelma, tarkoittaisi se sitä, että äidit myrkyttäisivät vauvojaan kovaa rasvaa sisältävällä rintamaidollaan.

Kehoittaisin teitä ottamaan asioista selvää. Tutkikaa, kyseenalaistakaa, älkääkä luottako suorilta käsin siihen, että yhteiskuntamme kyllä määrittelee terveellisen ruokavalion puolestamme.

Ansku

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Terveellisempi synttäriherkku ja raikas vihermehu

Ei syntymäpäivillä tarvitse mättää kilokaupalla sokeria. Silti voi kuitenkin herkutella. Halusin todistaa tämän viime viikolla, kun mieheni täytti vuosia. Katoimme pöydän, kun anoppi ja appiukko tulivat onnittelemaan poikaansa.

Olen viime aikoina pyristellyt irti sokerin aiheuttamasta ikävästä riippuvuudesta, ja kokenut siinä sivussa kaikenlaisia ihania tuntemuksia. Makuaisti on parantunut, enkä enään kaipaa niin makeita makuja, kun sokeri ei pidä valtaa. Unenlaatukin on parantunut, ja ailahtelevaisuus helpottanut. Kasvojen iho on kirkkaampi, selluliitti vähentynyt. Olo on energinen. Aika monta hyvää syytä jättää valkoinen, kidemäinen myrkky vähemmälle, vai mitä (terveysvaikutuksista nyt puhumattakaan)?

Kehittelin tarjolle kauniin, ja ahh niin ihanan, kermaisen kerrosherkun. Makeutensa herkku saa granaattiomenasta sekä mansikasta. Palanpainikkeeksi puristin SSJ:n mehulingolla raikkaan vihermehun. Iso kannullinen katosi hetkessä, kun appivanhemmatkin pitivät terveellisen mehun raikkaudesta. Ja tiedättekös, varmuuden vuoksi hankkimamme korvapuustit päätyivätkin pakkaseen, kun niitä ei kukaan kaivannut.


Herkullinen n. neljän hengen synttärikerrosherkku valmistuu näin:

5-6 rkl chian siemeniä
4 dl mantelimaitoa (makeuttamaton)
3 rkl raakakaakaojauhetta
½ granaattiomenan siemenet
3 rkl kookoshiutaleita
Kermaa haluamasi määrä
Viipaloituja mansikoita
Kookoslastuja koristeeksi

Sekoita vispilän avulla chian siemenet mantelimaitoon, ja lisää raakakaakaojauhe hyvin sekoittamalla. Anna hyytyä jääkaapissa, ja irrota tällä aikaa granaattiomenan siemenet. Vispaa kerma vaahdoksi, ja lisää loppuvaiheessa kookoshiutaleet sekaan. Sekoita jääkaapissa hyytynyttä chia-vanukasta vispilällä. Koostumusta voit muuttaa helposti joko lisäämällä chian siemeniä tai mantelimaitoa. Anna tarvittaessa hyytyä vielä hetki.

Lusikoi chia-vanukasta tarjoiluastioiden pohjalle. Ripottele seuraavaksi granaattiomenan siemenet chia-vanukkaan päälle. Seuraava kerros koostuu kermavaahdosta, jonka päälle asettele viipaloidut mansikat. Lisää kookoslastuja koristeeksi ja tuomaan lisämakua. Nautiskele!

Raikas vihermehu

1½ kurkku
4 luomuomenaa (ei tarvitse kuoria)
1 sitruuna
Paketillinen tai pussillinen tuoretta pinaattia
Sormenpään kokoinen pala inkivääriä

Heitä vihannekset ja hedelmät mehulinkoon, pistä pyörimään ja nauti!

Suosittelen testaamaan näitä. Anoppi ja appiukko tykkäsivät, mieheni suorastaan hullaantui, pyysi lisää ja joi mehunkin loppuun.

Ihanaa kesäkuuta, ihmiset!

Ansku


SSJ:n mehulinko saatu blogin kautta.