sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Sisustusjuttu


Myöhäisiltaa ihmiset! Poikkesin tänään vihdoinkin yhdessä ihanimmassa sisustuskaupassa, jonka olen nähnyt. Ja mikä parasta, ihan tässä kotikulmilla. Kerroinkin jokin aika sitten, että pieni sisustuskärpäsen purema vaivaa. Haluaisin luopua mm. mustasta tv-tasosta sekä vihreästä suuresta nojatuolista, jotka valtaavat liikaa tilaa ympärilleen, ja luovat kurjaa, liian tummaa fiilistä. Nojatuolin rotiskon tilalle kaavailin alkuun jotain vaaleaa ja klassista, mutta sitten hoksasin, että mikäli mielin pitää vielä uudehkon sohvan paikallaan, on vaihdettava lähestymistapaa. Sohva on iso ja massiivinen ja siksi kaipaa samaan tilaan jotain kevyempää. 

Muutaman kuukauden ajan googlettelin erilaisia rottinkituoleja ja myin ideaani Janille. Ikeassa tuo jo lämpenikin yhdelle vaihtoehdolle, mutta valkoisesta väristä ei halunnut tinkiä. Hyvä niin. Ajeltiin nimittäin pikaisesti katsastamaan tänään Parolan Rottingin valikoimaa. Kaunis valkoinen Lumikenkätuoli sekä katosta roikkuva riippukeinu-tuoli ihastuttivat alunperin, mutta kun eteen tuli liikkeen yläkerrasta löytynyt kaunotar, se oli menoa se. 

Tuoli nimittäin vaati päästä meille. Huomasin hyvin nopeasti, että tästä ei tarvitse edes keskustella. Jani itseasiassa ensimmäisenä vetikin sen veronpalautus-kortin esiin. Tuoli on niin kaunis, että teen siitä ehdottomasti oman postauksen kunhan saamme sen kotiin. Mokoma kun ei mahtunut autoon. Mutta jos uteliaisuus heräsi, voit käydä kurkistamassa kuvan Instagramista. Löydät minut nimellä ansku_peaceandstyle. 


Kauniita unia!

lauantai 28. marraskuuta 2015

Mitä jos maailman johtajat olisivat naisia?



"Minäkin tahdon erota. Ihmisyydestä". Totesin äsken kun Jani luki uutisista, että Alexander Stubb on antanut väärää tietoa ja joutuu ehkä eroamaan. Alan olla aivan korviani myöden täynnä ihmisiä. Varsinkin heidän tekojaan ja kaikkea tätä pahuutta. Aamukahvin äärellä tänään aikaisemmin totesin, että tahdon olla taas se nuori mimmi joka osti joka kuukausi uudet kengät, ei koskaan katsonut uutisia - jollei kevennystä lasketa - ja jätti sanomalehdet niille, joita uutiset kiinnostivat. Tieto lisää tuskaa. Totesin jo vuosia sitten, että olen vähän liian herkkä tähän maailmaan. Nyt alkaa taas tuntua siltä. Mutta olisipa hauska nähdä mitä kävisi, jos kaikki maailman johtajat antaisivat nyt paikkansa naiselle. Kuinkahan maailma mahtaisi muuttua, ja minkälaisia päätöksiä tehtäisiin kun niitä ei tehtäisi testosteronin voimalla?


Onneksi eilinen ilta ja hyvät keskustelut ja kuulumisten vaihdot pienellä ystäväporukalla toivat iloa ja uskoakin. Maisteltiin tuhtia raakakakkua, suolaisia juustoja viikunahillolla ja ohuempaakin ohuempia piparkakkuja. Ystävä toi tuliaisiksi raikasta hedelmä-mansikka-juustosalaattia ja minä livautin glögiini vähän terästystäkin. 

Tästä päästäänkin aasinsiltaa siihen, että Hämeenlinnasta saa taas/vihdoin raakakakkuja! Kävin ostamassa tämän kuvassa näkyvän suklaisen, kymmenen hengen ihanuuden Linnan pyöräverstaan kahvilasta. Jeij! Muistakaas nyt ihmiset käydä siellä jotta homma pysyy kasassa, eikä lässähdä niinkuin Hämeenlinnan keskusta. 


Lauantai-illan jatkot!

perjantai 27. marraskuuta 2015

Viime päivinä



Jos ajattelusta saisi mitalin, saattaisin helposti voittaa kultaa ja mahtavan pokaalin. Olen nimittäin viime päivinä suorastaan kunnostautunut ajattelussa ja analysoinnissa. Lisäksi olen matkustanut junalla ahkerasti, ja todennut että on huomattavasti miellyttävämpää kuunnella äänekkäitä, mutta kuitenkin iloisia humalaisia, kuin pelottavia, haistattelevia änkyräkänniläisiä. Olen todennut, että muutamasta teinistä ja kuudesta eläkeläisnaisesta voi lähteä yhtä paljon ääntä. Toinen ryhmä vain hokee v****a vähemmän. 

Muitakin junamatkustamiseen liittyviä huomioita on tullut tehtyä. Esimerkiksi Abbaa laulavat tytöt eivät välttämättä ole ilo korville, vaikka tietysti äkkiseltään näin voisikin ajatella. Hollantia kailottava mies kuullostaa huomattavasti kovaäänisemmältä kuin kotimaista kieltä kailottava, ja saa miettimään, onko Hollantilaisten kuulossa vikaa. Sitten on tietysti nämä juoruilevat naiset. On ilmeisesti ihan ok sättiä kuuluvasti exäänsä - lastensa isää - ja maustaa tarinaa räikein esimerkein. Ei haittaa vaikka koko vaunu kuulee, ja vastapäätä istuva, mielenosoituksellisesti korvansa peittänyt nainen yrittää huokailulla sekä tuimalla tuijotuksella herättää puhujat lopettamaan. 

Ihmiset puhuvat myös melko paljon itsekseen. Tai nauravat. Paljon lähijunaa käyttävä näkee hienosti ihmisyyden monimuotoisuuden. Osalle meistä saattaisi tehdä ihan hyvääkin kokea se. 


Mutta siitä ajattelusta, josta alussa mainitsin. Päässäni on tosiaan kohissut siinä määrin, että olen joutunut tinkimään muusta. Kun normaalisti käyttäisin puolitoistatuntisesta tunnin ja vartin bloggaamiseen, ja jäljelle jääneen vartin syömiseen hotkimiseen ja lähtöön valmistautumiseen, nyt olen käyttänyt sen ajatteluun ja olemiseen. Sekä rauhalliseen ruokailuun. Vaihdoin myös kuntosalitreenin metsässä samoiluun, jotta saisin rauhoitettua ajatuksiani. Tämä onkin ollut yksi tämän viikon parhaista päätöksistäni. Raskaan kuntosalitreenin jälkeen olisi ollut mahdoton jaksaa se raskas iltavuoro, johon sitten päädyin. 

Suosittelen teille muillekin tätä. Antakaa joskus ajatuksille aikaa. Suorittaja, valitse joskus se mieltä hellivä vaihtoehto. 

Hyvää viikonloppua!

tiistai 24. marraskuuta 2015

Ajattelen nyt



Aika usein toivoisin, että tulisi joku joka osoittaisi oikean valinnan. Sanoisi, että tässä tilanteessa valitset näin. Ja ratkaisu olisi oikea. Sellainen, että huomaisin viilettäväni - edes matelevani - oikeaan suuntaan, enkä päinvastoin löytäisi itseäni onnettomana ja täysin rahattomana konkurssiin kellahtaneesta keltaisesta talostani. 

Väsyneessä mielessäni pyörii tällä hetkellä oikeastaan vain muutama ajatus ja tusina kysymysmerkkejä. Ne saavat aikaan kovin erilaisia fiiliksiä. Yksi saa ahdistumaan ja ärsyyntymään, suuttumaankin. Toinen aiheuttaa jännityksen tunteen. Ei kuitenkaan vain positiivisessa merkityksessä. Joskus se tuntuu pehmeältä. Oikealta.

Nyt pitäisi tehdä valinta. Tuntuu, kuin seisoisin tien päässä. Edessä häämöttävään rotkoon on vain muutama metri, mutta kääntyminen takaisinkaan ei ole vaihtoehto. Pudotus on hurja, en näe mitä rotkon pohjalla on, eikä laskuvarjoakaan ole. Mitä tehdä? Tähänkään ei voi jäädä. 

Tuntuu, että pitäisi hypätä, mutta laskuvarjottomuus pelottaa. Pelottaa ihan pirusti. 

lauantai 21. marraskuuta 2015

Parhaat lisäravinteet ja superfoodit - Näitä minä käytän

Nykyajan ravinto ei ole enään niin ravinnepitoista, kuin sen ajatellaan olevan, olen lukenut. Siitä pitää huolen ruuan prosessointi sekä tehomaataloustuotanto, jalostamista unohtamatta. Siksi aika monen meistä olisi hyvä käyttää ravintolisiä ruokavalion tueksi.

Minä yritän syödä mahdollisimman ravinnerikasta ruokaa, mutta olen valinnut ruokavalioni tueksi myös muutamia lisäravinteita sekä superfoodeja.

Superfoodeiksi voisi hyvin laskea mukaan myös marjat - ja toisaalta myös vihreät vihannekset kuten nitriittipitoisen pinaatin, kalsiumpitoisen lehtikaalin ja vitamiinirikkaan parsakaalin, sekä tietysti hyvää rasvaa pullollaan olevan avokadon - mutta kirjoitan tässä postauksessa kuitenkin vain pusseissa ja purkeissa myytävistä tuotteista.


Sinkki

Sinkki huolehtii ihoni hyvinvoinnista. Kun lopetin e-pillereiden käytön muutama kuukausi sitten, suurin pelkoni oli akne. Muutamia vuosia sitten kokeilin eloa ilman hormonaalista ehkäisyä. Silloin ihoni oli todella, todella pahassa jamassa. Kasvoille poksahteli isoja, kipeitä finnejä ja söin monta antibioottikuuria. Kunpa olisin silloin ymmärtänyt ruokavalion sekä sinkin merkityksen (eikä niistä antibiooteista edes ollut hyötyä). Sinkillä on myös lukuisia muita, hyviä vaikutuksia mm. hormonitasapainoon, ja sen puute voi ilmentyä esimerkiksi infektioalttiutena. Minä olen valinnut sinkkivalmisteekseni sinkkipikolinaatin, koska sen pitäisi imeytyä hyvin. Minusta imeytyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se voi olla joka tapauksessa vähäistä. On kuin heittäisi rahaa hukkaan, mikäli hankkii huonosti imeytyvää valmistetta. Tietysti monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi vatsan kunto vaikuttavat. Tämän purkin ostin luontaistuotekaupasta.

D-vitamiini

Minusta kalsiumiakin tärkeämpää meille suomalaisille olisi käyttää hyvin imeytyvää D-vitamiinilisää luuterveyttä ajatellen. Näin luut voisivat hyödyntää myös saadun kalsiumin. Sopivasti lujien luiden lisäksi D-vitamiini auttaa mm. ehkäisemään flunssaa, ja vähentää riskiä sairastua erilaisiin syöpiin sekä masennukseen. D-vitamiinini on tilattu iHerbistä.

Spirulina

Käytän tätä mikrolevää melkein päivittäin, koska se on todellista superruokaa sisältäessään mm. proteiinia, vitamiineja, fosforia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, rautaa, jodia ja sinkkiä. Spirulina sisältää lehtivihreää ja välttämättömiä rasvahappoja, ja se toimii usean antioksidantin lähteenä. Tilaan spirulinani *Superlemonilta.


Kookosöljy

Käytän kookosöljyä hyvän lämmönsietokykynsä vuoksi mm. paistamisessa. Minusta on tärkeää ettei rasvan koostumus muutu paistolämpötilassa, niinkuin esimerkiksi oliiviöljyn. Käytän kookosöljyä myös ajoittain raakasuklaan teossa ja mainittava on, että sillä on myös antibakteerisia ominaisuuksia. Olen tarkka laadusta, ja valitsen aina luomukookosöljyn. Koska kookosöljy sisältää paljon kovaa rasvaa, monet ovat sitä mieltä ettei sitä kannata käyttää. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen ja mustavalkoinen, joten käytän kookosöljyä oliiviöljyn sekä voin rinnalla. Margariineihin en enään kajoa. Tämä öljy on saatu Voimaruualta.

Raakakaakao

Syön raakasuklaata melko paljon. Joskus napostelen kaupasta ostettua Lifefoodin luomuraakasuklaata, mutta teen suklaata itsekin. Raakakaakao sisältää hurjan paljon kaikkea hyvää. Mustikka on tunnettu antioksidanttien lähde, mutta raakakaakaossa on niitä vielä enemmän. Lisäksi raakakaakao sisältää magnesiumia, rautaa, kromia, sinkkiä, rikkiä ja kuparia. Tilaan raakakaakaojauheeni *Superlemonilta.


Chiansiemenet

Runsaasti Omega-3-rasvahappoja, magnesiumia, antioksidantteja, rautaa, kuitua, sinkkiä sekä kalsiumia sisältäviä chiansiemeniä käyttivät jo muinaiset intiaanit ruokanaan. Chian kuitu on geeliytyvää, ja sen sanotaan toimivan detox-tyyppisesti sitoessaan itseensä kuona-aineita. Siemenet lisäävät myös kylläisyyden tunnetta, ja tämän allekirjoitan minäkin. Käytän chiansiemeniä pienen määrän antamaan rakennetta smoothiessa tai sitten syön niitä runsaammin vanukkaana. Tilaan chiansiemenet *Superlemonilta.

Glutamiini

Tutustuin l-glutamiinjauheeseen ensimmäisen kerran muutamia vuosia sitten, kun etsin apua treenin jälkeisiin lihaskipuihin. Halusin tuotteen, joka nopeuttaisi palautumista. L-glutamiinilla on muitakin hyviä ominaisuuksia. Tämä aminohappo voi lisätä lihasvoimaa sekä parantaa sarjakestävyyttä ja siitä saattaa olla apua myös sairauksista toipumisessa -  varsinkin suolistollisten, koska se auttaa vahvistamaan sekä eheyttämään suoliston limakalvoja. Glutamiin on havaittu myös stimuloivan vasta-aineiden tuotantoa, joten se parantaa vastustuskykyä. Tämän glutamiinin tilasin *Superlemonilta.


Magnesium

Nappaan magnesiumlisää melkein joka ilta, riippuen hiukan siitä mitä olen syönyt. Magnesiumilla on paljon tärkeitä ominaisuuksia, ja sen saantiin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Moni suomalainen elää luultavasti magnesiumin puutoksessa. Aina puhutaan kalsiumin tärkeydestä, ja näin ollen me suomalaiset saamme sitä ehkä jopa liikaa. Magnesiumista ei juurikaan kohista, vaikka se on oleellinen osa kalsiumin imetymisessä D-vitamiinin ohella. Lisäksi magnesium puhdistaa stressihormonia kehosta, osallistuu lihasten, sydämen ja verisuonten toimintaan sekä energiantuotantoon ja auttaa ehkäisyssä kakkostyypin diabetesta vastaan. Magnesiumia valitessa on tärkeää kiinnitää huomiota imeytyvyyteen. Minä olen valinnut sitraattimuotoisen. Kuvan purkki on peräisin Life-myymälästä, mutta olen sittemmin vaihtanut valmisteen Thorne Researchiin, koska se on kapselimuotoisena helpompi niellä. Tilasin sen iHerbistä.

Proteiinilisä

Käytän proteiinilisää aina treenipäivinä tehostamaan treenin vaikutusta. Käytän heraa, koska sen on tutkittu imeytyän tehokkaammin kuin kasviproteiinien. Laatueroja on, ja olen yrittänyt etsiä mahdollisimman puhdasta (maustamatonta!) joka todella tukisi terveyttäni. Haluan, että hera on peräisin lehmästä joka on syönyt ruohoa, enkä luultavasti osta enään markettiheraa. Toisaalta, olen yrittänyt vähentää maidon käyttöä, joten heraproteiinin käyttö sotii sen kanssa. Siksi pohdin asiaa vielä, ja nyt mielen päällä on kysymys, isolaatti vai konsentraatti. Dr. Mercolan purkki on peräisin iHerbistä.

Kreatiini

Käytän kreatiinilisää satunnaisesti. Kreatiinia saadaan myös lihasta, mutta tuskin kuitenkaan tarpeeksi, lisäksi käsittääkseni kuumennus tuhoaa sitä. Hyöty näkyy lihasmassana ja voimana tehostuneen harjoittelun kautta, mutta kreatiini saattaa vaikuttaa myös aivotoimintaan, esimerkiksi parempana muistina. Olen lukenut siitä olevan hyötyä myös joidenkin sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin pitkän vuodelevon aikana kreatiinilisästä on hyötyä. Kreatiinilisää valitessa on tärkeää miettiä puhtautta. Minä käytän monohydraatti-valmistetta, ja kiinnitän huomiota merkintään creapure. Tilasin kreatiinilisäni iHerbista.

MSM-jauhe

Metyylisulfonyylimetaani on luonnossa esiintyvä orgaaninen rikkiyhdiste, ja se on käytössäni päivittäin. Lisään sitä smoothien sekaan. MSM-jauhe takaa terveemmät sidekudokset ja nivelet, turvaa enstyymitoimintaa sekä varmistaa hormonitasapainoa ja immuunijärjestelmää. Hiusten, kynsien, nivelten ja luiden on todettu vahvistuvan käytön yhteydessä. Itse olen huomannut vaikutuksen mm. hiusten kasvun nopeutumisena.Tilaan MSM-jauhetta *Superlemonilta.


*Merkityt ovat mainoslinkkejä

torstai 19. marraskuuta 2015

Sortsit ja pitsitoppi



Aika pitkään sitä kestikin. Jaksamista näinä pimeinä päivinä. Nyt ajelehditaan kuitenkin jo marraskuun loppupuoliskolla, ja vasta eilen iski fiilis, että sain tarpeekseni tästä pimeästä ja märästä. Jo monena aamuna olen herännyt liian väsyneenä. Minä, joka en koskaan torkuta, painelen lisäaikaa herätyskelloon, enkä tiistaina ehtinyt kuntosalille ennen iltavuoroa. Eilen sama juttu. Torkkua torkun perään. Aamulla on liian pimeää, ja vesisateen ropinaa on paljon miellyttävämpää kuunnella peiton alta. Sitä paitsi silmät ei vaan kertakaikkiaan aukene. Olisihan se vähän vaarallistakin lähteä hoipertelemaan simmut ummessa. Kompastuisi vielä koiranluuhun - tai mikä pahinta, itse koiraan (on tapahtunut). 

Ärsytyksen huipentumana eilen toimi sadehousut. Tai siis niiden puute. Ja vedenkestävien kenkien. Oli ällöttävää lompsia sateessa koirien kanssa lenkillä, ja astua pimeässä suoraan vesilätäkköön. Lenkkareilla. Lasken jo päiviä Panaman matkaan. Niitä on 49. 


Illalla särki päätä ja kiukutti. Tiuskin Janille ja ihmettelin käytöstäni. Sitten se kirkastui. Nämähän ovat vieroitusoireita! Siitä on jo niin pitkä aika kun olen kärsinyt näitä tuntemuksia viimeksi, etten tullut ajatelleeksi aiemmin. Tänään on neljäs päivä sokerista vieroittumista. Nämä ovat juuri niitä pahimpia aikoja. Muistaakseni viimeksi olin viidentenä päivänä aivan valmis lopettamaan leikin. Kyseenalaistin koko homman, ja hyppäsin barrikaadeille vaatimaan Dominokeksejä. En saanut, ja pikkuhiljaa homma helpottui. Luotan että niin käy tälläkin kertaa. 

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Tähän asuun sain inspiraation ensikevään mallistoista, joissa näkyy yllättäen dramaattista pitsiä. Yleensähän se mielletään syksyn ja talven materiaaliksi, mutta mikäs siinä. Vaihtelu virkistää. Katsohan vaikka tämä(klik) Oscar de la Rentan mieletön luomus! Kuvan pitsitoppi on Objectin*. 


Tsemppiä loppuviikkoon!


*Saatu blogin kautta

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Joululahjavinkki

Annoin viime vuonna läheisilleni hyvää tekeviä joululahjoja. Sujatin lasikippoihin superfoodeja ja pähkinöitä, kirjoitin pahviseen lappuseen purkin sisällön ja toivoin heille mielessäni kaikkea hyvää. Varsinkin terveyttä. Tänä vuonna täytynee keksiä jotain muuta, mutta nappaa sinä ihmeessä tästä vinkki mikäli pohdiskelet joululahjaideoita. 


Vaikkei budjetti olisikaan kovin suuri, minusta tärkeintä joululahjaa miettiessä on pohtia hiukan lahjan saajaa. Turha krääsä on ehdoton nounou - minä suorastaan ahdistun liiasta, turhasta tavarasta. 

Hyvä kikka on kuunnella toista. Mistä hän puhuu, mikä häntä kiinnostaa ja sanooko hän jopa ihan suoraan mitä toivoisi. Vaikka lahjakortteja pidetään persoonattomina, minusta ne ovat täysin toimivia ja kertovat myös siitä, että antaja haluaa muistaa jollain, mistä saaja oikeasti hyötyy. Kukkien rakastajalle lahjakortti kukkakauppaan ilahduttaa varmasti! 

Nykyään tavarapaljous hämmästyttää, mutta toisaalta rahat voivat olla tiukassakin. Perheen kesken voisi miettiä, antaisiko yhdessä veljelle hänen pitkään himoitsemansa laitesukelluskurssin, pikkusiskolle liput elämykselliseen Apassionata-näytökseen, isälle himoitun partatrimmerin tai mitä ikinä he ovatkaan toivoneet, mutta saattavat olla yhdelle liian kalliit hankkia. Miksei sama pätisi ystäväpiiriinkiin, mikäli on tapana lahjoa toisiaan.

Minun suurin toiveeni olisi viettää ystävieni kanssa isommalla porukalla aikaa. Nykyisin on niin vaikea saada ystäviä kokoon, ja se on suuri harmi. Mutta onneksi saanen juhlia joulua perheen parissa! Se on ihanaa. 

Mukavaa viikon jatkoa!

tiistai 17. marraskuuta 2015

Taas koukussa

Tästä blogista voisi aivan hyvin tehdä jonkinlaisen addiktin päiväkirjat-tyyppisen ratkaisun. Jälleen kerran on todettava, että se on saanut otteen. Olen ollut käyttäjä taas jo kolmisen viikkoa. Fiilis on aika ahdistunut, mielialat vaihtelevat ja ottaa päähän. Syyllistän itseäni, mietin että olen huono. Raivostuttavaa kuinka tuo valkoinen jauhe ei päästä otteestaan. 

Raivostuttavinta on, että tiesin sen kyllä. Olenhan käynyt tämän läpi jo monta kertaa. On tiedossa etten voi leikkiä asian kanssa, eikä sille voi antaa pikkusormen kynttäkään. Riippuvuuteni sokeriin on sitä tasoa, että jo muutama poikkeus suistaa koko homman raiteiltaan. Minusta ei ole kohtuukäyttäjäksi. 

Sokerinsyönnin lisäksi treenit takkuavat. Taannoisen flunssan jälkeen on ollut todella vaikea päästä treenimoodiin - vaikka jo hetken niin luulinkin -  ja sekös ketuttaa. Myönsin eilen PT:lle nämä fiilikseni. Yllätyksekseni vastaus ei ollutkaan odottamani, vaan että nyt on tärkeintä etten vaadi itseltäni liikaa. Ruokapuoli laitetaan kuulemma kuntoon nyt, ja treeneihin palataan pikkuhiljaa. Olen syyllistänyt itseäni niin kovaa, että odotin automaattisesti myös personal trainerini tekevän niin. Odotin, että kuulisin kunniani laiskottelusta ja sokerinsyönnistä. 

Olen kirjoittanut joskus siitä, kuinka pitäisi osata antaa armoa itselleen. Olen tainnut unohtaa asian tärkeyden, mutta nyt painan sen taas mieleeni. Annan itselleni vähän armoa ja päästän taas sokeristakin irti. Ensi hätään lääkitsen vieroitusoireitani mulperinmarjoilla, kookoslastuilla ja ehkä uuniomenalla kera kanelin. 


Mukavaa päivää ihmiset!

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Harmaan ja pinkin yhdistelmä

Olen puhunut tänä viikonloppuna ihanan paljon. Haaveillut matkoista Japaniin, Havaijille, Vietnamiin ja junalla läpi Venäjän. Olen syönyt Thaimaalaisessa ravintolassa. Olen juonut lasillisen skumppaa liian nopeasti liian hälyisessä viinibaarissa, ja vaihtanut paikkaa astetta tunnelmallisempaan olutravintolaan. Olen nauranut. Olen itkenyt. Olen tuntenut lohduttomuutta sekä onnea. Ihmisen pahuus ja viha on järkyttänyt, toisten sydämellisyys taas lohduttanut. Olen valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. Olen kärsinyt päänsärystä ja nauttinut krapulaa helpottavasta aamupalasta. Kuvia en ole ottanut, koska joskus on hyvä vain nauttia hetkestä ja olla läsnä ystävien kanssa. 


Kuvien asuun sain inspiraation Sannilta. Nainen yhdisti kauniisti harmaan ja roosan. Omasta kaapistani ei vanhaa roosaa löytynyt, joten vein homman astetta pidemmälle ja mätsäsin harmaan, pinkin ja räväkän vihreän. Asu on aika pitkälti entistä Anskua. Sitä, kun pukeuduin värikkäästi ja yhdistelin iloisia sävyjä. Nyt elän harmaata kautta - sekä pukeutumisessa että sisustuksessa. Haluan pukeutua koko ajan enemmän rauhallisempiin sävyihin ja yksinkertaisuus kiehtoo. Harmaa näkyy kotonakin enemmän. 


Takki: H&M. Neule: *House of Brandon. Hame: äidin tekemä. 


Tämän illan ohjelma on... Itseasiassa ohjelmaa ei ole. Aika ihanaa. Koulujuttuja en jaksa tehdä, enkä paljon muutakaan. Ehkä vähän pussailen.

Ihanaa iltaa teillekin!


*Mainoslinkki

perjantai 13. marraskuuta 2015

Hyviä uutisia ruokalehtien ystäville


Eilen lanseerattiin upouusi ruokalehti Liedellä. Se takana on Lidl, Saksalainen kauppaketju joka kertoo halunneensa vastata asiakkaiden palautteeseen lehden avulla. Jatkossa voit napata ilmaisen, kansainvälisistä julkaisuista inspiroituneen lehden mukaasi helposti kauppareissullasi, koska jakelukanavana toimii Lidl-myymälät. Lehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa.


Sisällöstä vastaavien pitkän linjan toimittajien Marita Joutjärven ja Helena Saine-Laitisen mukaan netin reseptitulva saattaa aiheuttaa tietoähkyn, ja helmiä voi olla vaikea löytää. Liedellä-lehteen on jo valmiiksi seulottu hyvät, ajankohtaiset reseptit joten se helpottaa kotikokin työtä. Reseptien lisäksi lehdestä löytää tuunauksia, sesongin herkkuja sekä haastatteluja. Viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikosen mukaan inspiraation lisäksi tarkoitus on tarjota ajankohtaisia kuulumisia, esitellä yhteistyökumppaneita sekä tietoa tuotteiden vastuullisuudesta ja matkasta kaupan hyllylle.


Uusimmasta lehdestä löydät mm. Meri-Tuuli Lindströmin kehittelemiä, vaikka pikkujoulupöytään sopivia reseptejä. Miltä kuulostaisi piparinen karkkijäädyke? Tai tattifocaccia ja glögi-viikunakakku? Maistoin eilen jännittävää sinihomejuustokakkua, joka on saanut pohjaansa inspiraation raakaruokamaailmasta. Myös tämän reseptin löydät uudesta lehdestä. 


Lehteä hypistellessäni täytyy sanoa, että pidän sen fiiliksestä. Kansi on houkutteleva ja paperi mukavan paksua. Ihan erityisesti pidän ruokakuvista sekä Tiedonmuruja-palstasta jossa aiheena on nyt pähkinät. Tiesitkö että pistaasi onkin oikeastaan manteli? 


Löydät lehden piakkoin Lidlistä. 

Kivaa viikonloppua! Minä vietän omani osittain töissä ja osittain emännöin ihania vieraitamme jotka saapuvat iloksemme lauantaina. 


P.s: Mikäli kaipaat lisää inspiraatiota vaikka leivontaan, käy kurkkaamassa tämä herkullinen blogi(klik), jonka takana on Koko Suomi leipoo-kilpailusta tuttu Sanna. 

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Mokkahame ja kolme isoa kysymystä


Ajoittain sähköpostiini tupsahtaa haasteita - luojan kiitos bloggaajilta, eikä oikeudenkäynnillisessä merkityksessä. Kyse on useinmiten blogeissa kiertävistä palkinnoista tai/ja kysymyksistä, joihin toivotaan tietysti vastausta. Viime aikoina olen tullut unohtaneeksi valitettavan monta, mutta nyt mielessäni on peräti kaksi joihin aion ottaa osaa. Tämän toisen minulle lähettivät Sara S sekä Henna. Kiitos kaunis teille. Nyt puhutaan Starlight blogger haasteesta, ja vastaan siis kolmeen mielenkiintoiseen kysymykseen ja nakkaan haasteen eteenpäin. 


Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

Koska harjoittelen jatkuvasti kiitollisuutta, listasta voisi tulla toooodella pitkä. Kas kun aika monesta jutusta voi olla kiitollinen. Mutta yritän nyt kuitenkin typistää. 

Juuri nyt olen kiitollinen siitä, että vaikka eilen ja tänään töissä oli raskasta, oli siellä myös mukavaa. Satuin samaan vuoroon hyvien tyyppien kanssa, joten hommat sujuivat enkä kokenut epäreiluutta tai ärsyttävää juoksuttamista. Muutenkin tähdet taisivat olla kohdillaan, koska työn määrä oli hallittavissa ja työt toteutettavissa. 

Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?

Olen miettinyt paljon erästä suhdettani. Olisin mitä luultavimmin aivan eri ihminen jos en olisi aloittanut seurustelusuhdetta juuri tämän tietyn ihmisen kanssa. Olen kärsinyt paljon, enkä ole vieläkään päässyt asiasta kokonaan yli. Toisaalta, olen nyt onnellinen. En ehkä olisi nyt tässä jos kaikki olisi mennyt toisin. 

Toinen valinta liittyy koulutukseeni. Mitä jos olisinkin valinnut toisin? Olisinko onnellisempi? Olen kärsinyt myös työni vuoksi melko paljon, mutta en osaa sanoa mitä tekisin nyt, jollen olisi mennyt silloin juuri siihen kouluun johon menin. 18 vuotiaana kuvittelin ryhtyväni erityislastentarhanopettajaksi. En ryhtynyt, vaikka ensimmäisen askeleen siihen suuntaan otinkin. Toisaalta, en usko että haluaisin nyt tehdä sitä työtä. Ehkä se vain vaati yli kymmenen vuotta harkintaa, että tietää mitä suunilleen haluaa työkseen tehdä? Kuka tietää. 

En siis taida osata vastata tähän. Ainakaan isoja valintoja en vaihtaisi. Ehkä jokin tietty hiostava ja pistelevä akryylineule olisi saanut jäädä kauppaan...

Mikä on sinun mielestäsi elämän tarkoitus?

Elää. Minusta elämän tarkoitus on elää mahdollisimman hyvin, mutta se, mitä se lopulta tarkoittaa, on jokaisen itsensä päätettävä. Minä haluan elää niin, että olisin mahdollisimman onnellinen joka päivä. Että voisin sitten vanhana kuolinvuoteellani miettiä kuinka huippu elämä minulla on ollut. Tietenkin olisi hienoa tehdä jotain merkittävää, mutta ehkäpä olenkin jo tehnyt. Esimerkiksi tänään töissä kun tein parhaani potilaiden eteen.


Minä haastan tähän


maanantai 9. marraskuuta 2015

Paloja eiliseltä



Vaihteeksi jotain arjestani. Sellaista kuten eilinen isänpäivä ja sänkyyn kannettu kahvimukillinen. Ja aamupuuro voinokareella, rakkaan istuessa siinä vastapäätä päivän lehteen syventyneenä. Se turvallisuuden tunne... Sitä ei voi oikein sanoin kuvata. Se pitää tuntea. Mutta se saa sydämen läikehtimään ja rakastumaan taas vähän lujemmin. 


Orkideat uitetaan viikon, kahden välein niin että imevät itsensä kylläiseksi. Jotkut lajit eivät kai välitä uimisesta, haluavat että kastellaan vain vähän, mutta sillä metodilla omat kukkani kuolivat. Yksitellen, toinen toisensa jälkeen. Tajusin vaihtaa metodia. Näistä kaunottarista putosi kukat viikko sitten, mutta toinen kasvattaa uutta kukkavartta niin että kohina käy. 


En ole nähnyt isää taas aikoihin. Mikä siinä onkin, että ajankulu on niin hurjaa että yhtäkkiä on kulunut kaksi kuukautta viime tapaamisesta. Varmaan pidempäänkin. Koen, että vaikka emme näe isän kanssa usein, me olemme kuitenkin läheisempiä kuin koskaan aikaisemmin. En osaa sanoa mistä se johtuu. Minä olen varmaan aikuistunut, isäni taas jostain syystä muuttunut vähän lämpöisemmäksi. 


Anoppilassa on kissa. Komea Kille-kissa joka huvittelee syömällä rusinoita ja iskemällä kepillään... Ei, se olikin Känkkäränkkä. Kille-kissa huvittelee kiusaamalla meidän koiria. Se ei pelkää niitä, vaikka ovatkin valtavia kissaan verrattuna. Kille tietää arvonsa. Siksi koirat jäivät eilen kotiin. Ja siksi, että on kurakelit. 


Jääkiekko ei ole jaksanut vielä kiinnostaa. Siis minua. Jani katseli peliä kyllä. Minä en tiedä edes lopputulosta. Mutta tiedän sen, että postauksen teko sai aikaan puuronhimon. Kohta on puolipäivä enkä ole syönyt aamupalaa. Ehkä olisi aika keittää puurot? 

Ihanaa uutta viikkoa!

lauantai 7. marraskuuta 2015

Air jooga - Hauskin joogamuoto




Niin erilaista, aika jännittävääkin ja hauskaa -varsinkin hauskaa - sekä yllättävää kyllä, erittäin virkistävää. Nyt puhutaan siis ilmajoogasta. Lajista, jossa harjoitukset eli asanat tehdään ainakin osittain ilmassa silkkitrapetsilla. Kyseessä ei silti ole sirkuspelleily tai varsinainen akrobatia. 

Helsingin Unioninkadulla sijaitseva Yoga Nordic tarjoaa mitä parhaimmat puitteet tälle joogamuodolle. - Mikä valo ja harmonia, ajattelin ensimmäisenä, kun astuin sisään raikkaaseen joogasaliin jonka katosta roikkui harmaita pusseja. Pian pötköttelin yllättävän suuren säkin sisällä kuin perhosentoukka. Vilkuilin varovasti muita kanssajoogaajia, Anna-Mariaa, Jonnaa, Niinaa ja tämän miestä Sakua ja virnistelin hölmistyneenä. Vaikka alkuun toukkamainen mielikuva hiukan huvittikin, oli siinä kuitenkin hetkisen kuluttua oikein rento olla. Liinan kanssa tottui tunnin kuluessa toimimaan ja mikä tärkeintä, siihen pystyi luottamaan. 

Olen harrastanut joogaa joskus hiukan aktiivisemminkin, mutta juuri ilmajoogaan en ole aikaisemmin tutustunut. Tällä tunnilla haettiin lähinnä tuntumaa lajin saloihin sekä liinan käyttöön, ja näin aloittelijan näkökulmasta voin vinkata, että tunnille uskaltaa kyllä mennä vaikkei olisi joogannut koskaan aikaisemmin. Ohjaaja opastaa hengityksen sekä liikkeet, joten joogaaja voi keskittyä rauhassa olennaiseen. Sen sijaan jos huimauksen kanssa on ongelmia, voi ilmajooga olla epämiellyttävää, eikä sitä välttämättä suositella. Itsekin huomasin myöhemmin kotona, että olo oli lievästi samankaltainen kuin vesillä olon jälkeen. 


Mutta miksi juuri ilmajooga? 

Kokemukseni mukaan perinteisemmän hathajoogan jälkeen olo on hyvin rentoutunut, jopa väsynyt ja olen ihan valmis nukkumaan. Ilmajoogatunnin jälkeen olin täynnä virtaa ja fiilis oli iloinen. Ehkä ylösalaisin roikkuminen laittoi adrenaliinin virtaamaan? Lisäksi liina mahdollistaa liikkeet eri tavalla ja meikäläinenkin - ihminen joka ei eläessään ole päässyt spagaattiin, taipui aika mukavasti eri asanoihin. Ei varmaan tarvitsisi erikseen mainita, että fiilis oli aika vetreä tunnin jälkeen. Erityisesti pidin rintaa avaavasta ja kylkiä pidentävistä liikkeistä, sekä siitä, kun makasin vatsallani pussissa ja leikin delffiiniä meressä. Ja olihan se aika siistiä huomata, että pääsee kiipeämään pelkkiä käsilihaksia käyttämällä liinaa ylös. Voisin ehdottomasti mennä uudelleen ja syventää pikkuhiljaa osaamista. 


Joko air jooga on sinulle tuttu?



Testitunnin tarjosi Yoga Nordic. Kuvista kiitos Anna-Maria/Secret Wardrobe

perjantai 6. marraskuuta 2015

Hyvinvointi-inspiraatio: Steffi

- Hei olisi kiva jos Steffi tulisi mukaan tähän postaussarjaan. Hän on mielenkiintoinen tyyppi, vinkkasi lukijani. Ja tosiaan, Steffit-bloggaajana tunnettu personal trainer ja tuleva liikunnanohjaaja on varsin kiinnostava tapaus. Hän tähtää CrossFit-kilpailuihin, joka taitaa olla monelle vielä aika vieras laji. 


Kysyin Steffiltä tuttuun tapaan kysymyksiä hyvinvointiin liittyen:

1 Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi tarkoittaa minulle lähinnä henkistä hyvinvointia, jonka jatkeena fyysinen hyvinvointikin ilmenee. Fyysistä hyvinvointia voi olla ilman henkistä hyvinvointia, mutta silloin se ei ole kokonaisvaltaista. Hyvinvointi tarkoittaa minulle siis tietynlaista tasapainoa. Haluan pitää itsestäni huolta, jotta voisin toimia hyvänä ystävänä, siskona, tätina ja kumppanina. Jos voit hyvin itse, olet myös muita kohtaan hyvä. Jos et voi, on olemassa riski että muutkin jäävät pienempään huomioon elämässäsi.

2 Miten liikut ja kuinka usein?

Liikun 6-9 kertaa viikossa koska tähtään CrossFit-kisoihin. Liikun monipuolisesti ja lajinomaisesti – painonnostoa, uintia, voimistelua, intervalliharjoituksia pyörällä, peruskuntoharjoituksia soutamalla ja voimaharjoitteita tulee tehtyä viikon aikana.

3 Personal trainerin näkökulmasta katsottuna, mikä on kuntosalilla yleisin virhe, johon haluaisit ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota?

Liikeiden tekniikoihin lähinnä.

4 Mistä ammentaa tarvittava teho ja miten syrjäyttää mukavuudenhalu viimeisissä toistossa itsenäisessä treenissä?

Tämän taidon voi oppia. Voi visualisoida itsensä johonkin toiseen paikkaan sinä hetkenä kun treeneissä pitää laittaa kaikki peliin. Kokeile laittaa silmät kiinni ja kuvittele itsesi vaikka johonkin rannalle ottamassa aurinkoa ja nauttimassa, samalla kun pusket viimeiset toistot/sekunnit läpi.

5 Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Olen jo jonkun aikaa kärsinyt hieman huonosta ruokahalusta, joten olen antanut itseni syödä hyvin kalorpitoista ruokaa. Pekonia ja suklaata meni yhdessä vaiheessa joka päivä jotten laihtuisi ja jotta jaksaisin treenata. Hyvänä päivänä syön ruisleipää aamiaiseksi, lounaaksi sushia, välipalaksi esim. rahkajuomaa, hedelmiä ja leipä, illalliseksi kermaista kanapastaa ja jälkkäriksi hieman suklaata. Treenin yhteydessä juon palautumisjuoman.

6 Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

En ole luopunut mistään. Kaikkea voi syödä kohtuudella.

7 Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Välttelen keinotekoisia makeutusaineita. Olen pitkään vältellyt niitä koska en pidä niiden mausta enkä muutenkaan usko, että niissä on mitään hyvää.

8 Vinkkiäsi perushyvään ruokavalioon?

Säännöllisyys! Se on mielestäni ensimmäinen lähtökohta. Tämän jälkeen ruoka-aineita voi katsoa ja pikkuhiljaa muokkailla parempaan päin. Liikunnan kautta voi yleensä ymmärtää millaista ruokaa kannattaa syödä.

9 Miten rentoudut?

Spa-hoidoissa, nukkumalla pitkään, saunomalla yksin tai ystävän kanssa tai hengailemalla koirien kanssa.

10 Mikä on paheesi?

Se on salaisuus…

11 Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Steffille?

Että olen ylpeä hänen sinnikkyydestään löytää onnea arjen keskellä, vaikka siihen menee paljon aikaa.

12 Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Toivottavasti lukijat eivät ota liikaa ressiä ruoasta tai reenistä. Niillä voi parantaa elämänlaatuaan, mutta niiden ei tule olla ahdistavia tai vaikeita asioita. Pari kertaa viikossa jonkinnäköistä mukavaa liikuntaa ja terveellinen ruokailu useimpina päivinä on jo hyvä saavutus. Tärkeintä on oppia elämään onnellista elämää ja olla hyvä muille!


Steffi kirjoittaa Steffit-blogia josta pääset lukemaan lisää tämän fiksun mimmin ajatuksia liikunnasta ja hänen omista treeneistään sekä tietenkin siitä CrossFittistä. Blogista löydät lisäksi myös ruokavinkkejä.


Hyvää viikonloppua, muistakaa pitää itsestänne huolta!


Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman, Tuijan, Petrin, Kaisan, Marian, Jarin, Sadun, Ainon, Brädin, Jukan sekä Maijun mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista! Klikkaa nimen kohdalta.

torstai 5. marraskuuta 2015

Hoitajasta toimittajaksi - ensimmäinen lehtijuttuni

Nyt on kuulkaa fiilis aiika korkealla. Melkein tekisi mieli korkata skumppa, koska tänään on sellainen päivä jollaista ei tule enään. Sain käsiini uunituoreen JouluKoti-lehden johon minä olen kirjoittanut jutun. Ensimmäisen lehtijuttuni. Ja onpa siellä minun ottama kuvakin. Sanoinko jo että fiilis on hyvä? 

- Haluatko lasin valkkaria, kysyi Jani äsken. Ehkä kippistän sittenkin, en vain kuohuvalla tällä kertaa. 


Mukavaa iltaa. Minä siirryn sohvalle siemailemaan ja fiilistelemään JouluKoti-lehteä. Muistakaakin hankkia tämä sitten! (Hymiö)

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Parhaat keinot flunssan hoitoon

Tällä kertaa inkiväärin pureskelu ja tyrninmarjojen sekä sinkkitablettien napostelu ei tuottanut haluttua tulosta. Meikäläinen on flunssassa. Just sellaisessa ärsyttävässä nenä valuu ja öisin ei saa nukutuksi mutta kuume ei nouse - flunssassa. Tänään heräsin ihan tukkoisena ja jopa hengittäminen oli vähän vaikeaa. Ja juuri kun minä eilen skippasin kuntosalitreenit että paranen nopeasti. 

Noh, katsotaan mihin olo kehittyy mutta eiköhän salitreenit ole nyt jäädytettynä toistaiseksi. Koirien kanssa on mentävä kävelylle, mutta ehkä odottelen tässä blogia kirjoittaessa jos keuhkot antaisivat kohta paremmin periksi. Ehkä ne nukkuvat vielä... 

Syytän tästä viime aikaisia hiilariherkkuja. En  ole pitkään aikaan syönyt niin useana päivänä hiilaripitoista ruokaa ja sokeria, kuin kuluneen reilun viikon aikana. Kiinalaista riisillä, maitosuklaata, lasagnea, kakkua töissä... Murr. Nyt ruotuun taas ja sassiin. 


Flunssakausi lienee nyt muutenkin pahimmillaan ja varmaan aika moni muukin tuskailee tukkoisen nenänsä kanssa. Keinoja taudin selättämiseen on monenlaisia. Listaan tähän ne, joita itse hyödynnän ja joiden tehoon uskon (katsotaan vannonko jatkossakin).

Flunssan karkoituskeinoja: 

1. Kurkun kurlaus esim. suolavedellä, tai vähintäänkin vedellä (joskus käytän myös Corsodyliä). Nielussa pesivät virukset ja bakteerit aiheuttavat lisääntyessään kurkun kipeytymistä, joka on yleensä se ensimmäinen merkki alkavasta lenssusta. Moiset kannattaa siis huuhtoa pois muutaman kerran päivässä. 

2. Lepo. Flunssa on kropalle raskas ja stressaava tilanne. Levon avulla annan kropan rauhassa parannella flunssaa eikä voimavarat kulu muihin työstettäviin asioihin ja stressitekijöihin. 

3. C- vitamiini. Muistan lukeneeni joskus ettei c-vitamiini estä flunssan tuloa, mutta voi lyhentää taudin kestoa ratkaisevasti. C-vitamiini on vesiliukoinen, eli et helpostikaan saa yliannosta lyhytaikaisella suuremmalla annoksella. Pitkään kestävällä "yliannostuksella" voi sen sijaan aiheuttaa itselleen virtsakiviä. 

4. D-vitamiini. Tauti ei välttämättä pääse jyllämään.

5. Sinkki lyhentää flunssataudin kestoa. 

6. Inkiväärillä on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia ja sitä voi käyttää myös kivunlievitykseen. Auttaa myös tukkoiseen oloon.

7. Se sokerittomuus. Sokeri heikentää immuniteettia. 



Pari koulutehtävää odottelee tekijäänsä, mutta nyt taidan alkaa aamupalan laittoon. Palataan taas! Paranemisia kaikille nuhanenille!

tiistai 3. marraskuuta 2015

Tämän vuoden ihanin kirjauutuus


Ihan selvä peli. Juuri julkaistu Lautasellinen kauneutta-kirja on mitä luultavimmin tämän vuoden kaunein ja inspiroivin opus. Kun selailen kovakantista kirjaa huomaan, että se on toteutettu rakkaudella. Karita Tykän kolmas kirja on tällä kertaa enemmän kuin pelkkä reseptikirja. Nyt ote on henkilökohtaisempi kun tuleva hyvinvointivalmentaja antaa itsestään enemmän. 

- Lukemalla johdannon sekä kirjan lopusta kiitoskirjoituksen, selviää kuka minä olen, Tykkä kertoi tänään uuden kirjan pressitilaisuudessa. Lisäksi lempeä hyvinvoinnin lähettiläs avaa kirjassaan omia kauneusvinkkejään paljastamalla esimerkiksi mitä ravintoaineita iho kaipaa pysyäkseen kauniina. Toki kirjassa on niitä reseptejäkin, myös kypsennettyjä ihanien raakaruokareseptien rinnalle. - Tässä on niitä ruokia joita itsekin syön, Karita avasi reseptien taustaa. 


Miltä kuulostaisi täytetyt kesäkurpitsarullat tai lohi-rapu-ceviche? Entä bataattipasta mausteisella mantelikastikkeella? Erityisesti ilahduin smoothieiden peruskaavasta lisukevinkkeineen sekä jälkiruokaohjeista joista yhtä pääsin tänään jo maistamaan. Tomi Björkin inspiroimana kehitelty raakatiramisu maistui syntisen hyvältä. Pehmeältä, suklaiselta ja täyteläiseltä... Jännästi samaan aikaan myös raikkaalta. Tänään en enään viitsi testata omaa tiramisun taikomistaitoani, mutta viherpirtelön laitan blenderiin tekeytymään. Karitan kirjasta löydät syyn miksi. Huomenna teen ehkä norirullia...


Mukavaa viikon jatkoa!


P.s: Voit tilata kirjan ainakin Karitan oman Superlemon-yrityksen nettisivuilta hintaan 29€

maanantai 2. marraskuuta 2015

Erehdyttävän paljon jouluisen näköinen kynttiläasetelma



No niin, vuoden kurjin kuukausi on sitten startannut. Paitsi ettei tämä tunnu nyt yhtään niin ikävältä kuin viime vuonna. Silloin hajoilin, synkistelin ja kyseenalaistin mielenterveyteni muutamaankin kertaan. Enhän toki varmuudella voi sanoa että kuun lopulla mieli olisi iloinen ja niin edelleen, mutta ainakin nyt tuntuu ihan hyvältä. 

Asiaan vaikuttaa varmasti se, että tämä syksy on ollut aurinkoisempi sekä se, että Panaman lentoliput polttelevat taskussa. Kas kun viime vuonnahan reissua ei vielä ollut tiedossa tähän aikaan. Kyllähän se vetää mielen matalaksi, kun tietää ettei näe valoa ennen maaliskuuta. Toki tilanne sittemmin korjattiin ja reissuunkin päästiin. Samalla päätettiin ettei enään edes yritetä pitää moisia välivuosia. Sitäpaitsi, reissuista voi kätevästi laskea meidän yhteiset vuotemme miehen kanssa. Yksi reissu vastaa aina yhtä vuotta. 

En muista mitä ajattelin joulusta viime vuonna, mutta tänä vuonna ajattelen, että ihan kiva. Viikko sitten tein keittiön pöydälle vahingossa kynttiläasetelman, joka on kyllä erehdyttävän paljon jouluinen. Haaveilen myös punaisesta keittiön verhosta, mikä on ennenkuulumatonta. Tuo sama kappa - missä neljä seepraa seisoo savannilla - on nimittäin koristanut keittiön ikkunaa jo neljä vuotta. Kärsin muutenkin pahanlaatuisesta sisustuskuumeesta. Tiedän vihdoin, mitä fiilistä haluaisin kotiin tuoda ja minkälaiset sisustusratkaisut tänne voisivat sopia, mutta näin puolikasta työaikaa tekevänä haaveilun tasolle taitavat jäädäkin. Ainakin toistaiseksi. Toivottavasti ideat pysyvät päässä, tai jopa jalostuvat aiempaa paremmaksi sillä aikaa kun odottelen lottovoittoa. 


Sitä odotellessa taidan kuluttaa aikaa iltavuorossa. Mukavaa viikkoa!