keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hei. Olen Anna-Maria. Olen sokeriaddikti

Viime vuoden keväällä ryhdyin vieroittamaan itseäni sokerista. Ehkä eniten siksi, että sain tarpeekseni ailahtelevaisesti mielialastani. Ärsytti kyllä sekin tosiasia, että tiesin olevani tolkuttoman koukussa.

Ensimmäisellä viikolla tiputin vain valkoisen sokerin pois, mutta sallin itselleni esimerkiksi pitsan. Toisella viikolla jätin valkoisen jauhonkin. 12 päivän kohdalla olin kuin raivohärkä. Korjaan, finninaamainen raivohärkä. Ihoni kun alkoi puhdistua oikein urakalla. 

Muistan, miten istua tönötin keittiön pöydän ääressä ja vaadin saada Dominokeksejä. Olin oikeasti ihan naurettavan vihainen siitä, että olin päättänyt kieltää itseltäni sokerin, kun kerran niin sitä tarvitsin.

En kuitenkaan luovuttanut. 

Taisin pysyä tuolloin kahdeksan viikon ajan erossa sokerista. Muistaako joku mitä sitten kävi? Kirjoitin silloin tämän (klik) postauksen

No, miten nyt sitten menee? 

Voin ylpeänä kertoa, että olen ollut nyt sokerittomalla reilun viikon ajan. 

Hah! Naurettavaa, saattoi siellä ruudun takana joku naurahtaa. Myönnän. Olen samaa mieltä. Onhan tämä taistelu melkoista räpeltämista. 

Toisaalta tästä on nauru kaukana. Sokeri on jäätävän hurja aine. Se aiheuttaa pelottavan suuren riippuvuuden. Niin suuren, että vieroitusoireiden aikaisten raivonpuuskien lisäksi olen kokenut myös masennuksen kaltaisia tunteita. 


MITÄ HAITTAA SOKERISTA ON?

Olen lukenut aiheesta paljon tällä sokerista vieroittumismatkallani. Nämä asiat ovat jääneet erityisesti mieleeni: 


Sokeri aiheuttaa voimakasta, kovien huumeiden veroista riippuvuutta.

Sokeri häiritsee normaalia aineenvaihduntaa ja aiheuttaa lievää, hiljaista tulehdusta sekä metabolista oireyhtymää: ylipainoa, kohonnutta verenpainetta ja -sokeria, sekä insuliiniresistenssiä ja huonontuneita rasva-arvoja. 

Sokeri aiheuttaa rasvamaksaa. 

Sokeri on yksi tärkeä syy sepelvaltimotaudille. 

Sokeri ruokkii syöpäsoluja. 

Sokeri tuhoaa kollageenia ja ohentaa, sekä rypistää ihoa. 


Sokeri lisää ruokahalua sekoittamalla nälän ja kylläisyyden tunteita.


Sokeri lisää mielialanvaihteluita ja huonontaa keskittymistä sekä unenlaatua. 


Sokeri huonontaa muistia. 

Sokeri pilaa hampaat. 

Sokeri huonontaa suoliston bakteerikantaa, mikä vaikuttaa kehoon laajalti. Mm. vastuskuskyky heikkenee. 


MITEN SIITÄ PÄÄSEE EROON?

Se onkin kinkkisempi juttu, me ihmiset kun olemme niin erilaisia. 

Joku asiantuntija suosittelee kerrasta poikki-menetelmää, joku suosii hitaampaa etenemistä. Minusta tärkeintä on aidosti tutustua itseensä ja historiaansa. Miettiä, mikä voisi toimia parhaiten itselle.

Olen yrittänyt kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja päästä sokerista eroon. En ole onnistunut. Se kertoo siitä, miten vaikea asia tämä on. 

Nyt yritän taas. Toivon, että muistaisin mikä minut on jokaisena kertana palauttanut kierteeseen.

Se on altistus. 

Tärkeintä on tajuta, että jään niin helposti uudelleen koukkuun, että pääsen helpommalla kun en anna pirulle pikkusormea. Se on tässä sokerilla kuorrutetussa yhteiskunnassa tosi vaikeaa. 

Olen todennut, että minulle ei sovi kerrasta poikki menetelmä. Keho menee niin shokkiin, että saatan reagoida odottamattomilla tavoilla. Kiukulla ja matalalla mielellä. Se on turhan rankkaa läheisille, mutta myös minulle itselleni. 

HILJAA HYVÄ TULEE

Ainakin minun on parempi jättää sokeri pikkuhiljaa, samalla tavalla kuin reilu vuosi sitten. 

Viime viikolla en syönyt karkkia tai muuta valkoista sokeria sisältävää, mutta söin alkuviikosta pari siivua pitsaa. Valkoinen jauho on nopeaa hiilihydraattia. Se nostaa verensokerin nopeasti taivaisiin, ja vaikuttaa näin sokerin tavoin. 

Loppuviikolla lääkitsin himoani kaurapuurolla, raakasuklaalla päällystetyillä pähkinöillä, taateleilla ja viikunoilla sekä aurajuustolla. Kaikki meni yllättävän hyvin - vaikka mieliala kylläkin heittelee. 

Nyt on menossa 10 päivä. Pyrin pitämään huolta tasaisesta verensokerista, jotta himo ei pääsisi niskan päälle. Eli toisinsanoen, puhdasta ruokaa koneeseen vähintään 4 tunnin välein. 


Kuka lähtee seurakseni tälle matkalle? 


Lue myös Karita Tykän Karita - sokeriaddikti-juttu

16 kommenttia:

  1. Kyllä tekisi mieli lähteä seuraksi. Sokerihiireyteni tuntuu vain korostuvan aina tähän pimeimpään aikaan. Siitäkös se kierre vasta syntyykin; väsyttää entistä enemmän kun kroppa ei saa ravintoaineita vaan suuri osa korvataan sokerilla. Ei ole helppo taival tämä!!!!

    VastaaPoista
  2. Tämä on niin osuva! Varsinkin, kun vedän tälläkin hetkellä napaani irtokarkkeja, ehhh...
    Olin vastikään 2kk ilman karkkia ja herkkuja. Kun kerran lipsahti, oli helpompi lipsua uudelleen ja siitä se kierre taas alkoi. Nyt on taas makeaa pakko saada päivittäin. Mielialat vaihtelee, kiukuttaa, väsyttää ja naama näyttää pöhöttyneeltä. Eli tarvin tukea tähän hommaan! Pitää varmaan laittaa sulle viestiä, kun meinaa taas lähteä lapasesta. Haluaisin niin päästä taas rutiineihin kiinni, jaksaa paremmin ja mielellään olla ens keväästä hyvässä kunnossakin, kun pyöreät pärähtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on muuten kadonnut sun numero uuden luurin myötä, joten jos sulla on vielä mun tallessa, laittaisitko viestiä. ;) <3

      Poista
    2. Näin se menee mullakin. Tai oikeestaan, yks satunnainen kerta ei oo katastrofi mut joku juhlaputki, synttärit, nimpparit ja sit viel kolmantena päivänä työpaikan kahvipöydän herkut on kyl kombo joka kaataa mun systeemin :D

      Poista
  3. Aloitin itse kans eilen sokerikoukusta eroon pääsemisen, marraskuun eka päivä oli jotenkin sopiva siihen. Päätin jättää kerraata pois karkit, sipsit, keksit, roskaruuan, limsan ja vaalean pastan/leivän. Kaikista pahinta on se että työpaikkani on hampurilaisravintola ja siellä olisi mahdollista joka työvuorolla syödä roskaruokaa tai juoda limsaa.. Ehkä tämä tästä, kaakaon ajattelin itseltäni sallia ja tyydyttää näin alkuun sokerinhimoani sillä, ehkä senkin jätän sitten kun olen karkeista yms. päässyt eroon. Ihanaa kun on muitakin jotka ovat tähän ryhtyneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjasti tsemppiä! Äkkiä se onneksi helpottaa, kunhan pääsee kriittisten päivien yli ♡

      Poista
    2. Hurjasti tsemppiä! Äkkiä se onneksi helpottaa, kunhan pääsee kriittisten päivien yli ♡

      Poista
  4. Aloitin itse kans eilen sokerikoukusta eroon pääsemisen, marraskuun eka päivä oli jotenkin sopiva siihen. Päätin jättää kerraata pois karkit, sipsit, keksit, roskaruuan, limsan ja vaalean pastan/leivän. Kaikista pahinta on se että työpaikkani on hampurilaisravintola ja siellä olisi mahdollista joka työvuorolla syödä roskaruokaa tai juoda limsaa.. Ehkä tämä tästä, kaakaon ajattelin itseltäni sallia ja tyydyttää näin alkuun sokerinhimoani sillä, ehkä senkin jätän sitten kun olen karkeista yms. päässyt eroon. Ihanaa kun on muitakin jotka ovat tähän ryhtyneet!

    VastaaPoista
  5. Siis niin totta, määrä olen kans sokeri addikti. Ihan kauheaa kuinka kiinni siinä aineessa on. Mulla tulee jopa tosi kovat vierotusoireet kun kaksi päivää ilman mitään. Kauheat päänsäryt lisääntyy. Oon kyllä tehny vuosien saatossa havainnon jotta kuukautisia ennen mun keho kaipaa kunnon buustia aloittaakseen vuotonsa :D. Eli sokruövereitä. Viikko ennen kuukautisia on ihan helvettiä....etenkin jos ei saa sokeria. Epätoivoisina hetkinä Suunnittelin jopa tupakoinnin aloittamista jotta saan sokeri addiktin pois. Siitähän tää nimittäin alkoi....tupakoinnin lopettamisen seurauksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin tulee hedari, mut vasta kun on mennyt useampi päivä. Hermot kul menee jo toisen päivän kohdalla kun pinna on lyhyttäkin lyhyempi :D

      Poista
  6. Itse rakastan ylipäätäänkin syömistä, ahmin liian suuria annoksia ja otan mielelläni lisää. Oma paheeni, leipä. siitä pääsin jo lähes kokonaan eroon kun nyt jostain syystä aloin puputtamaan taas leipää enemmän. Mistä nämä addiktiot kumpuaakin?? Raivostuttavaa.
    Blogissani on menossa ihana arvonta ;) vink vink.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syöminen on kyllä nautinto, eikä helpota jos on taipuvainen karskisti sanottuna ahmintaan. Tars opetella sellainen vähemmän on enemmän-tapa. Ainakin mun :D

      Poista
  7. Mä just mietin, että pitäisikö kirjottaa postaus JOKO TAI ja juurikin liittyen sokeriin! Mul kans taas salakavalasti tullut joku patukka päivittäiseen ruokavalioon, vaikka niin hyvin oon ollut ilman. Uskomatonta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja siis musta tuntuu, et mul on niin etten syö ollenkaan tai sit syön kaksin käsin. Ei niiku oo välimuotoa... :(

      Poista
    2. Joo todellakin kirjoita. Mä linkkaan sen sit tähän :) ...ja hei, ei mullakaan oo välimuotoa. Mut eipä oo useimmilla huumeidenkaan käyttäjillä. Että käyttäs heroiinia vaan "silloin tällöin kohtuudella" ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!