torstai 10. marraskuuta 2016

Rikoin kauniin asian

Olen oppinut kantapään kautta: Jos arki koostuu palapelin palasista, jotka eivät oikeastaan kuulu edes samaan peliin, itselleen tulisi suoda runsaasti palautumisaikaa kaiken hektisyyden keskelle. Ei pitäisi kuvitella pystyvänsä enempään kuin pystyy.

On yllättävän raskasta mahduttaa yhdelle päivälle hoitotyötä, erilaisia valmennustöitä sekä kahden eri kurssin tehtäviä, ja vielä kotihommia siihen päälle. Lisäksi superempaattisena ihmisenä mietin paljon läheisteni asioita, ja kannan niistäkin osan, vaikka ei tarvitsisi. 

Juuri nyt haaveilen, että saisin kaivautua vuorokaudeksi kuvan kaltaiseen pehmoiseen, kauniiseen sänkyyn peiton alle. Lukisin lehtiä tai kirjoja, ja mikä tärkeintä, ottaisin rennosti. Olen väsynyt.

Tänään olo on ollut kuitenkin parempi kuin monena muuna päivänä. Rauhallisempi. On ollut helpompi hengittää.

Toisin oli toissapäivänä, kun siivosin maailman kauneimman lyhdyn lasiosien sirpaleita lattialta.

- Rikoit näin kauniin asian. Nyt on syytä hidastaa, ettei jotain vielä kauniimpaa mene hajalle, kuvittelin universumin kuiskailevan.

Kuvan nappasin Tiirinkosken tehtaalla aiemmin tänä vuonna

Kerroin teille viimeksi uudesta kurssista, joka alkoi vähän yllättäen. Olin siitä innoissani, mutta samalla aikatauluni alkoivat mättää ja stressitasot nousivat hälyyttävästi.

En aina muista, että kun tekee niin montaa kovin erilaista asiaa samaan aikaan, ja tietynlainen raskas epävarmuus häilyy kaiken taustalla, se on paljon kuluttavampaa kuin peruskiire. Voimavarat ovat koko ajan vähissä, eikä pysty olemaan läsnä oikein missään.

Peruutin osallistumiseni kurssille, vaikka en olisi halunnut. Joskus on otettava pientä takapakkia haaveiden edistämisen suhteenkin, jotta on voimia pysyä liikkeessä.

10 kommenttia:

  1. Välillä tuntuu, ettei kaikki toiveet vaan täyty heti, vaikka kuinka olisi tehnyt töitä ja haluaisi niin. Ei voi kuin hyväksyä sen, että unelmiaan kohti on mukavempi matkata pienin askelin vähitellen. Niinpä siis pidänkin tärkeämpänä aina omaa jaksamista kuin sitä, että tietää mitä haluaa.

    Tarkoitan siis tavallaan sitä, kun silloin aikoinaan olin esimiesasemassa, mutta en levännyt tarpeeksi ja muutenkin hoidin vapaa-aikani aika pitkälti väärin. Tiesin silloin mitä kaikkea haluan työelämässä, mutta en vain pystynyt saavuttamaan mitään, koska olin väsynyt ja aivan helvetin stressaantunut. Jos olisin ymmärtänyt edes nukkua vähän enemmän, olisi tilanne ollut pikkuisen parempi. Lopulta elämä ratkaisi koko hulluuden puolestani ja olen päätynyt Turkuun. Ei sillä, että tämäkään mikään hyvä kohtalo ihmiselle esimerkiksi tamperelaisten mielestä on, mutta ainakin elän rennosti ja pystyn keskittymään unelmiini eikä työ syö kaikkea valoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Se on tullut kyllä huomattua, että ei täyty toiveet nopeasti, ei ;) Mutta niinkuin sanoit, pakko vaan hyväksyä, että pienin askelin on matkattava ja eteen tulevat esteet on pakko ylittää jollaintavalla. Ihanaa kun jätit viestiä. Tuli hyvä mieli. Toiveikas <3 Puss!

      Poista
  2. Varmasti teit hyvän ratkaisun kun peruit kurssin. On hyvä tunnistaa, milloin yksinkertaisesti on liikaa kaikkea, koska kaikkea vaan ei voi saada. Pikku hiljaa kohti päämärää... Mukavaa viikonlopun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin... Näin se on, vaikka harmittaakin. Mutta kyllä se tästä taas :)

      Kivaa viikonloppua Anneli <3

      Poista
  3. <3 Minäkään en osaa oikein pysähtyä, tällä viikolla tulikin sitten pakkostoppi ja lepo sairastelujen myötä. :( Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua Ansku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii, tsemppiä hei kovasti, ja lepoa <3 <3 <3 Hyvää viikonloppua ihana!

      Poista
  4. On vahvuutta huomata mitä on liikaa. Itsellänikin on ollut, mutta sitkeästi olen vetänyt aloittamani asiat läpi, sen kustannuksella että jokin osa-alue kärsii. Yleensä se on ollut perhe, ja niin se ei saa olla. Hyvää viikonloppua, vielä tulee aika että saat tehtyä niitä asioita joista nautit kaikkein eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa. Tää vaan pitäisi aina muistaa. Mikä siinä onkin, että luulen jo oppineeni jotain, ja sitten sama tapahtuu taas :D Kiitos kun jätit viestiä <3 Hyvää viikonlopua!

      Poista
  5. Tärkeämpää on ajatella juurikin kokonaisuutta, ei sitä yksittäistä kurssia esimerkiksi <3 Oma hyvinvointi (ja läheisten) on tärkeintä <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!