perjantai 4. marraskuuta 2016

Tällä viikolla hain lohtua tarot-korteista

Mies istuu harmaassa hupparissaan olohuoneen lattialla, mustan häräntaljan päällä. On juuri sytyttänyt takkaan leiskuvan tulen, kun meidän nuorempi pikinokka työntää päänsä miehen kainaloon. Sitten koira kierähtää selälleen ja sätkii jaloillaan koppakuoriaisen tavoin kuin sanoakseen, että nyt olisi hyvä aika rapsuttaa vatsasta. 

Jani yrittää muka komentaa toista sivumalle, mutta karvakasa innostuu vain enemmän. Se riehaantuu siinä määrin, että vähän matkan päässä makoileva, jo mummoutunut Demi siirtyy. Sekin laittaa päänsä Janin kainaloon. Näky on hellyyttävä.

 - Mä niin en pärjäisi ilman teitä, sanon sydän sulaen ja mietin, että tilanteesta pitäisi saada kuva tätä postausta varten. 

Kamera ei ole käsillä, ja postauksen kuvatkin on jo ladattu. Aika monta muutakin tämän viikon hetkeä jää tästä pois, mutta sellaistahan se on. Kaikki ei mahdu blogiin. 

Aika paljon kuitenkin mahtuu. Monta tilannetta tältä viikolta, jotka olisivat jääneet julkaisematta, ellen olisi klikannut itseäni palkittuun Vilma P-blogiin

Raikas bloggaaja oli juuri julkaissut uuden postauksen. Siinä hän vilautti kollaasin muodossa palasia viikostaan. Fiiliksiä ja puhelin räpsyjä arjesta. 

Postaus oli tosi kiva, mietin. Kurkkasin omaan luuriini ja siltä seisomalta kasasin kokoon kollaasin omasta menneestä viikostani.  


Viikkoon kuului pitkäaikaisen ystävän kanssa "terapia"aamukahvit, sekä nopea shoppailuvisiitti samalla reissulla. Silloin nappasin tuon klassisen sovituskoppiselfien. Se sai minut ajattelemaan, että my god, miten teiniä. Heti perään ajattelin, että mitäpä sitten. 

Pitkästä aikaa tutkin kevään muotituulia pressipäivillä, varsinkin sporttisia sellaisia. Casallilta on tulossa jännän värisiä vermeitä, mutta ei pistä New Balance yhtään huonommaksi kohokuvioiduilla lenkkareillaan. Niitä löytyy useassa värissä.

Exuviance teetti jonkinlaisia ihon skannauksia. Nappasin Nessasta kuvan, kun tämä oli juuri kuulemassa omaa ihoanalyysiaan. Itse olin liian laiska jonottaakseni analyysiin. 

Olen liikkunut - aina kun mahdollista - mutta eniten ulkona tai joogamaton päällä. Eilen tajusin miten hyvltä tuntuu, kun nivuset ja pakarat eivät kinnaa salitreenin jäljiltä. Ahh.

Tällä viikolla alkoi uusi journalistiikan kurssi. Ihan mahtavaa, koska jo käynnissä ollut oli niin sekava, että se syö motivaatiota. Nyt sain taas uutta intoa. Jihaa!

Ostin pari viikkoa sitten tummanvihreän samettimekon. Se on vähän makkarankuori, mutta aion silti pukea sen huomisiin blogijuhliin. Mallailin mekkoa äsken päälleni, ja keräilin samalla jo muitakin viikonlopun vaatteita yhteen. Aamulla heitän ne viikonloppukassiini ja hyppään junaan.

Valo on ollut viime aikoina vähissä. Olen ammentanut tunnelmaa takkatulesta, ja iloinnut jokaisesta auringonsäteestä, joka minut on tavoittanut. 

Tulevaisuus ja nykyhetki on mietityttänyt ja vetänyt alakuloon siinä määrin, että kaivoin tarot-kortit esiin, tavoitteenani löytää vähän lohtua. Mieleen jäi päällimmäisenä tämä: 

"Ensiksi, meditoi ja opettele olemaan onnellinen - sen jälkeen elämäsi täyttyy itsestään rakkaudella."

Tässä tavoite ensi viikkoon? Viikonloppuna en ehdi meditoimaan kaikelta juhlimiselta. 

Ihanaa viikonloppua  

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!