keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Mahtipontinen Panaman kanava yhdistää meret

Palataanko taas Panamaan? Tällä kertaa haluan kertoa merellisestä oikotiestä, Panaman kanavasta, jonka ansiosta laivat säästät tuhansien kilometrien merimatkan.

Taxi jättää meidät kyydistä, ja ohjaa kohti oikeaa rakennusta. Rappuset tai hissi vain ylös, ja sieltä kuulemma pääsisi ihailemaan kuinka valtava laiva siirtyy Panaman kanavan sulusta eteenpäin, ja jatkaa matkaansa kohti aavaa Tyyntämerta. 

Ja aivan totta. Laiva on juuri tulossa sulkua, ja sen kylkeen rakennettua näkötornia kohden, jossa me, ja lukuisat muut kiinnostuneet kuikuilemme Folke Westin mukaan maailman kahdeksatta ihmettä. 


Onhan se aika ihme. Kanavan rakentamista alettiin suunnitella jo vuonna 1529, jolloin rakennustekniikka ei vielä ollut kummoistakaan. 

Pakko myöntää, että tällaisena historiafriikkinä kiinnostuin aika paljon enemmän Panaman kanavan museosta, joka sijaitsi näkötornin yhteydessä, kuin itse kanavasta, vaikka tottakai itse kanavakin on vaikuttava näyte siitä, mihin kaikkeen ihminen pystyy. 

Aika paljon kului dynamiittia ja orjatyövoimaa silloin aikoinaan. Eikä kulkutaudeilta ja muilta sairauksiltakaan vältytty. Loppujen lopuksi kanavan rakentaminen venyi ja venyi ja veenyyii. Se avattiin lopulta vuonna 1914. Ja vaati yhteensä yli 20 000 työläisten hengen. 


Laiva meni menojaan, emme juuri nähneet väenpaljoudessa miten homma skulasi ja tekniikka pelitti. Mutta meillä oli aikaa. Tilattiin kylmät juomat aurinkoiselle terassille, eikä aikaakaan, kun toinen paatti lipui paikalle. 

Laiva näytti sopivan juuri ja juuri sulkuun. Sitten vesi lähti virtaamaan, ja paatti nousi oikealle tasolle. 

"Oli kiva oppia ymmärtämään kanavan tarkoitus. Sehän on kuin hissi", kirjoitin silloin matkapäiväkirjaani. 


Pikkuruiset, mutta ilmeisen tehokkaat veturit, "muulit", auttoivat laivaa etenemään vetämällä sitä perässään omilla kiskoillaan laivan kummallakin puolella. Nauratti. Miten muka noin pienissä laitteissa voisi olla tarpeeksi puhtia.  Tuntui naurattavan laivan miehistöäkin. He vilkuttelivat meille iloisesti hymyillen.  

Siitä oli hyvää jatkaa päivää Panaman sykkeessä. 


Lue myös: 

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kohde,
    siellä näyttää olevan upeita trooppisia saaria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, saaret oli ihania ♡ Käytiin muutamilla :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!