torstai 30. kesäkuuta 2016

Meri vetää puoleensa

Aika usein kesäisin mietin, miksi en asu Helsingissä jossain tunnelmallisessa, vanhassa jugendtalossa, jossa olisi leveä ikkunalauta, ja jonka ääreltä näkisin meren. 

Sitten tipahdan taas todellisuuteen. Tajuan olla kiitollinen omasta terassista, jolla saan ottaa aurinkoa. Ja pihasta, jolla koirat saavat temmeltää. 

Mutta se meri. Siinä on sitä jotain. Se vetää puoleensa. Kiinnostaa ja houkuttelee seireenin lailla. 

Kävin keskiviikkona haistelemassa merituulta, kun päätettiin ystävän kanssa treffata kuohuviinin äärellä. Kippisteltiin jänniä työkuvioita, vanhenemista ja viisastumista. 

Aina välillä huokailin miten ihanaa oli olla siinä. Aurinko paistoi. Meri kimmelsi ja välkehti. Sen aalloilla joutsen sukelteli ja pesi päätään - ja minä luulin ilman silmälasejani, että joku kadun kulkija oli pysähtynyt puunaamaan itseään rantavedessä. 

Oli kuohuviinilasillinen ja ihana ystävä. Ei siinä hetkessä muuta tarvittukaan. 

Yhtäkkiä neljä tuntia oli kulunut, ja minä kiirehdin jo junaan ja kohti kotia. Junassa haaveilin vielä hetkisen aikaa merenrantakodista. Ehkä joskus...

Kuva: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Aurinkoista loppuviikkoa 

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Näin kyykkytekniikka paranee

Laitoin eilen hillitysti painoa rautatangon päihin. Mietin, että kokeilen montako kyykkyä menee hyvällä tekniikalla, ja sitten olen tyytyväinen siihen. Muutaman viikon salitreenitauon jälkeen tuskin on odotettavissa kummoisiakaan suorituksia, ajattelin. Varsinkin, kun jo ennen taukoa painoja piti vähän pienentää, jotta tekniikka pysyi hyvänä.

Eka kyykky oli tunnusteleva. Toinen tuntui hyvältä. Kolmannen aikana tajusin, että jokin on muuttunut. 

Puhtaita toistoja tuli enemmän kuin osasin toivoa. Seuraavaan sarjaan pistin rautaa painoksi enemmän, kuin millä kyykkäsin ennen taukoa. 

Meni hyvin. Tuntui hyvältä. Sitten tajusin mikä oli muuttunut. 


Liikkuvuuteni ja keskivartalon tuki oli parantunut. Huomattavasti. 

Taloudellisten syiden vuoksi pakollinen salitreenitauko olikin enemmän kuin paikallaan vaikka pelkäsin, että kunto laskee ja voimat heikkenevät. Kävi juuri päinvastoin, vaikka - tai ehkä juuri siksi - harjoitukset olivatkin kehonpaino- ja mäkitreenipainotteisia. 

Vaikka kyykkytekniikkani oli kunnossa jo ennen kuntosalitaukoa, oli keskivartalossa kuitenkin havaittavissa heikkoutta, joka paljastui juurikin kyykyissä. Painoja ei voinut laittaa niin paljon kuin jalat olisivat vaatineet. 

Nyt keskivartalo pysyi tiiviinä pakettina, ja sain tehdä isommilla painoilla. Lisäksi jooga on antanut liikkuvuutta siinä määrin, että pääsin alemmas kuin aikaisemmin. 

Olin yhtä hymyä koko eilisen treenin ajan. Mitä nyt vähän tuli irvisteltyä takapotkuissa, jotka tein taljassa. Sain nimittäin lisätä siihenkin rutkasti painoa, koska keskivartalo, ja sen tuki. Sain ensimmäistä kertaa elämässäni treenata takapotkua sellaisilla painoilla, joilla oikeasti 8 toistoa riittää! Olen vieläkin ihan fiiliksissä!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

31 vuotiaan syntymäpäivälahja itselleen

Täytin tänään 31 vuotta. 

Sain aamulla sänkyyn onnittelulaulun ja kahvia. Lautaselta löytyi myös melonin viipaleita sekä banaanilettuja. 

Äiti poikkesi aamupäivällä, ja toi kiinanpioneja. Ystävä poikkesi vähän sen jälkeen, toi pioneita hänkin. Kiitos. Ne ovat mielettömän kauniita, ja tuoksu, noh. Se on vähintäänkin huumaava. 

Lahjoin minä vähän itse itseänikin. Huristeltiin Jumboon ja Stadiumiin. 

Viime vuonna hankittuihin Asicsen tossuihin oli ilmestynyt isovarpaan kohdalle reikä, joten kaipasin uusia edustustossuja. Nikeltä löytyi hauskat, sukkamaiset. Näiden avulla aion vahvistaa jalkani lihaksia ja jänteitä, jotka jäisivät paitsioon turhan tukevien kenkien käytöllä. 

Collarihousut ovat aina etsinnässä - polvipussit, nääs, eikä treenitoppeja taida koskaan olla liikaa. 

Ylävartaloni saatua hiukan lihaa luiden ympärille, vanhat treeniliivit/topit ovat uhanneet jäädä liian pieniksi. Ihanan sähäkän sinisellä Niken topilla pärjää taas hetken. Varsinkin kun samalta merkiltä löytyi topin pariksi trikootkin! 

Mikä parasta, nämä kaikki lähti puoleen hintaan. Tykkään!


Olen aivan ihastunut Björn Borgin treenivaatteisiin, joten olin aika liekeissä kun löysin merkin *trikoot myös alennuksella. Juuri ne, joista olen haaveillutkin. 



Malli ei kuitenkaan istunut meikäläisen leveään lantioon ja kaposeen vyötäröön, mutta jos sinulla käy parempi onni, tsekkaa ihmeessä Björn Borgin tarjonta.

*Tästä linkistä pääset Björn Borgin sivustolle.

Alennushaukkaa kiittää ja kuittaa, ja vetäytyy viettämään syntymäpäivänsä iltaa  


*Mainoslinkkejä

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Nauti juhannuspäivästä ja helli itseäsi

Hei! 

Oliko sulla ihana juhannusaatto? Mitä teit? Kippistitkö kuohuvalla? Herkuttelitko mansikkakakulla? Suklaalla, sipseillä ja makkaralla?

Toivottavasti nautit hyvällä omallatunnolla. Se on enemmän kuin ok. 

Olisko kuitenkin tänään jo syytä jemmata loput sipsit ja suklaat kaapin perälle? Hemmotella kroppaa ravitsevilla jutuilla? 

Ota vaikka mansikoita! Mä tarjoan. Ole hyvä. 


Minun aamuni alkoi tänä juhannuspäivänä pehmoisella, kookosmaitoon keitetyllä kaurapuurolla. Siinä oli voisilmä, ihania makeita mansikoita ja loraus soijamaitoa. 

Sain kulauttaa kurkusta alas myös smoothien, jonka ravitsevat ainesosat huolehtivat sekä kroppani, että vähän mielenikin hyvinvoinnista. Pieni, orastava krapula sai äkkilähdön!

Resepti on se perinteinen, hyväksi havaittu: 

Vettä
Pinaattia tai lehtikaalta
Tyrninmarjoja, puolukoita ja mustikoita
MSM-jauhetta
Chlorellaa tai Spirulinaa
Tuoretta inkivääriä
Avokado
Banaani


Ah! Tästä on hyvä jatkaa päivää. Mies haluaisi pyörälenkille. Minä taas haaveilen kävelystä Aulangon metsissä. Katsotaan kumpaan päädytään...

Upeaa juhannuspäivää! Voikaa hyvin 



Lue myös

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Alkulämmittely mäki- tai juoksutreeniin

Kirjoitin jokin aika sitten kehonhuollon tärkeydestä, ja siitä, miksi siitä hyötyy. Totesin, että huolellinen alkulämmittely ennen treeniä kuuluu fiksun treenaajan kehonhuoltoon. Minustakin on tullut vuosien saatossa fiksu tässä asiassa. Pakko kehittyä, jos mielii pitää kropan ehjänä ja toimintakykyisenä. 

Tässä postauksessa näytän muutamia hyväksiä toteamiani lämmittelyliikkeitä. Hyviä esimerkiksi ennen mäki- tai juoksutreeniä vedettäväksi. 


Takapotku herättelee jalkojen ja keskivartalon lihaksia. Mikäli keskityt huolelliseen pakaralihaksen supistukseen, saat herkästi uinuvan pakaran heräämään talviuniltaan. 

Ennen liikettä varmista, että keskivartalo on tiukka, yhtenäinen paketti. Vedä hiukan häntäluuta koipien väliin ja pidä lantio koko ajan vakaana paikallaan, suorana eteenpäin. 

Liikkeessä oleva jalka lähtee tekemään työtä toisen jalan vierestä. Nosta jalkaa kantapääjohtoisesti siihen saakka, kunnes huomaat lantion kääntyvän. Pysäytä jatkossa ennen tätä. Pidä pieni hetki yläasennossa, hae supistus pakaraan ja palauta. Tee kummallekin jalalle 20 toistoa. 


2 Vastakkainen käsi ja jalka. Tämä liike saa kropassa veren kiertämään, ja toimii pienenä vatsalihastreeninä. 

Seiso hyvässä ryhdissä, ja lähde koskettamaan uloshengityksellä vastakkaisellä kädellä vastakkaisen jalan varpaita. Näpäytä ja palauta. Mitä syvemmän hengityksen otat mukaan, sen paremmin liike ottaa myös vatsalihaksiin. Tee kummallekin puolelle 10 kertaa. 


3 Eteentaivutus suoralla alaselällä ja kierrolla tuo lämpöä, liikkuvuutta hartioille, selälle ja jaloille. 

Hae hyvä ryhti. Vedä hiukan häntää koipien väliin, ja tee eteentaivutus suoralla alasellällä, oman liikkuvuuden mukaan.

Vie käsi kohti nilkkaa tai säärtä ja kohota toinen kohtisuoraan ylös, jälleen oman liikkuvuuden mukaan. Käännä katse perässä. 

Päästä kädet roikkumaan alas rentoina, ja vie nyt toinen käsi kohti nilkkaa tai säärtä, ja toinen käsi kohti taivasta. Tee kummallekin puolelle ainakin 5 toistoa. 


4 Seiso hyvässä ryhdissä leveähkössä haara-asennossa. Pidä polvet ja varpaat samaan suuntaan ja lähde tekemään ylävartalonkiertoja puolelta toiselle. Kädet pysyvät rentoina ja heiluvat mukana.

Tee kummallekin puolelle 10 kertaa. 


5 Jalan heiluri. Haetaan jalalle heilurimaista, kuitenkin hallittua liikettä. 

Pidä lantio stabiilina, ja suoraan eteenpäin. Lähde viemään jalkaa eteen ja taakse jatkuvana, dynaamisena, hallittuna liikkeenä. Tee 10 kummallekin jalalle. 


6 Varpaille nousut herättävät pohkeet, ja vähentävät vammoja. 

Hae taas ryhdikäs asento varpaista päänuppiin saakka. Nouse hallitusti varpaille koko jalkapohjan pinta-alaa hyväksi käyttäen. Palauta. Loppuasennossa voit nostaa varpaat ylös ja olla hetken vain kantapäiden päällä. Tee ainakin 10 hyvin hallittua toistoa. 


7 Jos teet mäki- tai porrasharjoituksen, kävele ja hölkkäile mäki ensin rauhallisesti ylös ja alas, ennen kovempia vetoja.


Muista jäähdyttely harjoituksen jälkeen (ai miksikö? Lue tästä). Hyviä treenejä  


Lue myös

torstai 23. kesäkuuta 2016

Kohti viittäkymppiä

- Kyllä sen ehdottomasti täytyy olla klassinen mansikkakermakakku, sanoi mieheni, kun mietittiin minkälaista leivosta pistetään pöytään, kun vietetään hänen nelikymppisiään.

Omat kakunleipomistaitoni ovat, no, vähintäänkin vajavaiset (sattuuko esimerkiksi siskoni ja hänen miehensä muistamaan eräänkin kermakakun jonka kaikki kermat olivat valuneet pois?), joten turvauduin tietenkin, tittidii, äitiini.

Viime lauantaina sitten juhlittiin. "Vain" kaksi viikoa virallisen päivän jälkeen, koska työ ja koulu. Ja koska kavereiden menot.


Mintunlehdillä koristellun mansikkakakun kanssa maistui maljajuomana Asti Tostin muskatellirypäleistä valmistettu aromikas, makea kuohuviini.

Huomaatteko muuten ylemmssä kuvassa, skumppapullon takana lautastornin. En tullut ottaneeksi siitä kuvaa erikseen, mutta voin kertoa. Se on aika nätti. Koska rakastan pientä epätäydellisyyttä ja rentoa otetta, kasasin erilaisia tarjoilulautasia päällekkäin niin, että lautasten välissä on vielä erilaiset servietit. Näytti kivalta. 


Juhlimme kahdessa osassa. Ensin talo tulvi sukulaisia. Kippiteltiin skumpalla, syötiin kakkua ja hörpättiin kahvit. Ihasteltiin miehen synttärilahjafillaria. 

Myöhemmin tulivat kaverit. Kaksi niistä järjesti ihanan, intiimin livelauluesityksen lahjaksi. Kaksi miestä ja kaksi kitaraa. Se oli hunajaa korville, vaikka yhden naisen catering-firmaa tuolla hetkellä pyörittäessäni keskityinkin enemmän tacojen lämmitykseen. 


Niin. Illalla ei sitten enään syöty kakkua eikä keitelty kahvejakaan, vaan täyteltiin rapsakoita tacokuoria. Ne huuhdottiin alas Savia Vivan luomu valko- ja punaviineillä, joista saimme Asti Tostin tapaan näytepullot. 


Melkein koko tuon lauantain satoi vettä. Ulkona oli harmaata, eikä terassin rottinkikalusteilla kukaan viihtynyt happihyppelyä pidempää aikaa. Eikä onneksi tarvinnutkaan. 

Sisällä oli lämmin tunnelma - ehkä osittain siksikin, että allekirjoittanut unohti uunin kiireissään joksikin aikaa päälle - viini virtasi ja latinomusiikki soi. 

Ihana lattarimusa ei ainakaan auttanut helpottamaan matkakuumettani, joka huitelee jo pelottavan korkeissa lukemissa. 


Olen kuunnellut viime aikoina oikeastaan vain lattarimusiikkia. Enrique Iglesiaksen Duele El Corazon saa aikaan pakahduttavan kaipauksen tunteen johonkin pallean seudulle. Se saa haaveilemaan Costa Ricasta, Kuubasta tai vähintäänkin Espanjasta, ja sen laaksoista sekä vuoristosta. Ja tietty merestä.  

Savia Vivan viinit sopivat mielentilaani Espanjalaisen alkuperänsä vuoksi. Sopivat ne tosin juhlan taco-teemaankin. 


Luulin ettei tähän aikaan vuodesta ole kesällä pimeää. Olin väärässä.

Vieraamme katosivat pikkuhiljaa pimeään kesäyöhön, ja me painelimme vällyjen alle lepäämään. Kas kun näin vanhoina tarvitsee enemmän lepoa kuin kaksikymppisenä.


Kippis! Tästä kohti viittäkymppiä sitten, sanoi Jani   



P.s: Kommenttiboksi on vapaa ajatuksille ja viesteille, mutta ei alkoholiin liittyville.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Treeni vai mansikka?

Tekisi toisaalta ihan hirveästi mieli mennä liikkumaan. Omat treenit kun ovat kiireiden vuoksi jääneet vähän vähemmälle. Olen kyllä joogannut, kävellyt ja tehnyt yhden napakan mäkitreenin, jonka ansiosta pakarat olivat kipeät kaksi päivää. 

Toisaalta, on tässä tullut oltua liikkeessä muutenkin. Paljon kehuttu arkiaktiivisuus on ollut huipputasoa viime päivät. Siitä on pitänyt huolen hoitajan työ, mutta myös PT:n työllä on ollut näppinsä pelissä. 

Taidankin siis keskittyä väsyneen kroppani ravitsemiseen.

Aloitan mansikoista. Täytyy vaan varoa, ettei niiden c-vitamiinit, kaliumit ja folaatit mene parempiin suihin... 



sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Eroon vatsan vararenkaasta

Vyötärölleni on hiipinyt salakavalasti vararengas. Reisissäkin näkyy muhkuraa. Mitä on tapahtunut? 

Laskin kuinka monta satunnaista, yksittäistä, jääkylmää ja ihanaa Sol-olutta olen hörpännyt. Kuinka monta satunnaista, mutta loppujen lopuksi turhaa karkkia, jäätelöä tai hampurilaista tms. olen syönyt. Minkälainen on ollut stressitasoni ja kuinka paljon olen nukkunut. Kuinka monet treenit olen joutunut ajanpuutteen vuoksi skippaamaan. 

Näiden kaikkien yhteenlaskettu summa on selluliitin lisääntyminen ja vatsapöhö. 

Nyt riittää. 

80/20 ajattelutapani on vahingossa käääntynyt 50/50. On siis selvää, että vaikka syönkin joka päivä paljon kasviksia ja teen edes hiukan kehonhuoltoa, ei se yksin riitä jos kokonaisuus mättää. 


Olen elänyt viime viikot sellaisessa stressikuplassa, etten edes tajunnut PT-koulun olevan jo aivan loppusuoralla. Eilen olikin viimeinen teoriapäivä, mutta kappas, minä hoksasin sen vasta paikan päällä, kun joku toivotti hyvät kesät. Että nähdään sitten elokuussa kokeessa. 

Voi hyvää päivää. Olen elänyt vain korkeintaan seuraava viikko mielessäni. No, nyt helpottaa kuin luonnstaan, koska ei tarvitse stressata enään Lahden koulupäivistä. Saan keskittyä vain töiden tekoon. Ja enemmän itseeni. 

Aloitan sen siitä, että tiristän pari ärsyttävää höttöistä senttiä pois reisistä ja vyötäröltä. 

Pääpiirteissään ruokavalioni on hyvä, ja minulle sopiva. Siihen kuuluu jo ennestään vain niukasti maitotuotteita. Hyvin harvoin lihaa, usein kalaa ja valkoisia jauhoja en puputa käytännössä ollenkaan (lukuunottamatta satunnaisia synttäreitä tms). Riisiä, ja kauratuotteita käytän ja syön kasviksia joka päivä runsaasti. 

Jotta saan ihon taas kimmoisaksi ja vatsan höttöisen renkaan sulamaan, tarvitaan muutama toimenpide.

TOIMENPITEET

- Keskityn stressinhallintaan ja uneen. 

- Syön vieläkin enemmän värikkäitä kasviksia, ja varsinkin tumman vihreitä kasviksia.

- Keskityn vieläkin tarkemmin hyviin rasvoihin. Syön joka päivä vaihtelevasti erilaisia öljyjä, avokadoa, erilaisia pähkinöitä ja siemeniä. 

- Syön entistäkin vähemmän maitotuotteita. Korvaan turkkilaisen jogurtin toistaiseksi chiavanukkaalla ja kahvimaidoksi kelpuutan toistaiseksi töissäkin vain kasvimaidot. Soija ja kauramaito ovat minun mieleeni. 

- Vähennän kahvinjuontia ja lisään vihreän teen osuutta. 

- Skippaan toistaiseksi  satunnaiset oluet, karkit sekä jädet. Vähennän myös taateleiden napostelua iltaisin. Raakasuklaasta en tosin luovu. 

- Koska ensi viikollakin treenit jäävät hyvin vähäisiksi, nipistän hiilihydraateista, eli syön riisiä ja kauraa vähemmän, ja vain niinä päivinä jos ehdin liikkua. 

Onneksi ensi viikon jälkeen helpottaa eikä puuhaa ole aamusta iltaan joka päivälle. Sitten pääsen taas liikkumaankin aktiivisemmin. 

Tänään on vapaapäivä. Keskityn vain itseeni. Aloitin aamun joogalla ja kohta lähden tekemään mäkitreenin ja jatkan siitä kotona vielä ylävartalotreeniin. Vähän leuanvetoja, punnerruksia ja muita... 

Ihanaa. Olenkin ihan tämän tarpeessa   Minkä tarpeessa sä olet? 



Lue myös 

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Piristystä päivään muru

Mulla oli tänään huono päivä. Oli eilenkin. Syyttävä sormi osoittaa väsymystä. Tarvitsisin ainakin kaksi kymmenen tunnin yöunilla varustettua yötä. Sitten varmaan helpottaisi. 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut valittaa, vaan kertoa, että toisen huomioiminen on iso juttu.

Ihastelin tässä eräänä päivänä lenkillä suloisia niittykukkia. Mietin ääneen, kuinka kauniilta ne näyttäisivät Janin siskon reissultaan tuomassa maljakossa. 

Istuin tänään luentotilassa viimeistä kertaa PT-opintoihin liittyen. Haukottelin. Huomasin puhelimen vilkuttavan valoa viestin merkiksi. 

 - Piristystä päivään muru, luki whatsupin viestikentässä. 

Viestin liitteenä oli kuva maailman kauneimmasta niittykukkakimpusta. Just siinä yhdessä tietyssä maljakossa. 

En voi kuin rakastaa. 


Tee säkin joku ihana rakkauden teko sulle tärkeälle ihmiselle. Valmista hänelle iltapala tai vie kukkia. Mitä vain!

Laitetaan hyvä kiertämään.  Mitä aiot tehdä?

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Näin peruskunto kasvaa ja rasva palaa

Luin joskus järkeen käyvän vertauksen peruskunnon tarpeellisuudesta. Ajattelehan tätä: Jos lähdetään rakentamaan taloa, laitetaan ensin perustukset kuntoon, jotta varmistetaan talon kestävyys. 

Ihan samankaltaisesta vinkkelistä kannattaa lähteä katsomaan omaa temppeliään, eli kroppaansa. 

Olen törmännyt viime aikoina useasti ilmiöön, jossa liikuntaa harrastava kokee tekevänsä jotain kunnolla vasta, kun syke huitelee korkeuksissa. Puuskututtaa ja hiki virtaa. 

Olen kuulunut tähän porukkaan itsekin. 

Kun aloitin juoksuharrastuksen, juoksin täysillä. Kun tajusin hiljentää vauhtia, pidensin matkaa, enkä suostunut antamaan periksi ennen kuin 13 kilometriä oli täynnä. Lopulta juoksin jalkani rikki, mutta silti sykkeet nousivat helposti korkealle. 

Peruskunnon kasvattaminen kannattaa aloittaa seuraamalla sydämen syketasoa. Syketaso pidetään lenkin ajan 50-70% maksimisykkeestä. Mikäli sykemittaria ei ole, on hyvä keino pitää vauhti sellaisena, että pystyy puhumaan puuskuttamatta. 

Tällä vauhdilla tehdyt lenkit kasvattavat kuntoa, ja pian vauhtikin kasvaa sykkeen pysyessä taloudellisena. 

Pitkät, matalatehoiset lenkit toimivat myös rasvanpolttotreeninä, koska tällöin kroppa ottaa energian rasvavarastoista. Kovatehoisissa harjoituksissa polttoaineena toimii hiilihydraatit, ja rasvanpoltto tapahtuu jälkipolton muodossa. Eli kun treeni on ohi. 

Shortsit - Adidas, Lenkkarit - Asics

NÄIN PÄÄSET ALKUUN 

Jos sinulla on sykemittari käytössäsi, laske ensin maksimisykkeesi käyttämällä esimerkiksi kaavaa 220-ikä. Minun maksimisykkeeni lasketaan siis 220-30=190. 

Maksimisykkeestäni 50% on 95, ja 70% 133. Pyrin pitämään peruskuntoharjoituksissa sykkeeni välillä 95-133. 

Näin peruskuntoni kasvaa, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntani paranee ja sairastumisriskini pienenee. Happi ei lopu raskaissa harjoituksissa kesken, palaudun treeneistä paremmin ja jaksan juosta pidempään. 

Suuren osan harjoittelusta olisi hyvä olla peruskuntotreeniä. Myöhemmin, kun kunto on parempi, ei matalalla sykkeellä tehtyä treeniä pidä jättää harjoitusohjelmasta, vaan säilyttää se siellä huoltavana harjoituksena. Lisäksi sen tehtävä on edelleen kasvattaa ja ylläpitää pohjakuntoa. 

Ei kun lenkille ja kesäpäivistä nauttimaan!



Lue myös 


torstai 9. kesäkuuta 2016

Lihaton grillilautanen

Kaikkea sitä näkee, kun ikää tulee. En olisi koskaan uskonut, että minä, vannoutunut lihansyödä ja pihvin purija, grillailisin soijanakkeja. SOIJAnakkeja! 

Mutta niin vain tälläkin hetkellä grillissä kypsyy kuusi kasvisnakkia, ruusukaaleja, pari herkkusientä aurajuustotäytteellä ja tankoparsaa. Hassuinta on se, että tämä lihaton grilliateria kelpaa myös miehelleni. 


Lihansyönnin vähentäminen on ollut paljon helpompaa, kuin joskus pelkäsin. Lihaa ei enään tee mieli, kasviksia tekee. Ja sen kerran kun haluan kunnon hampurilaisen, suon sen itselleni kyllä. 

Mutta ehkäpä se illallisestani. Haluatko kuulla kuulumisiani?  

No, kiitos vain kysymystä, ihan hyvää kuuluu. Paitsi, että jonkinlainen muistinmenetys vaivaa. 

En meinaa millään muistaa kirjoittaa asioita ylös kalenteriini, ja sitten unohtelen sovittuja asioita. Onneksi tämä on käynyt vain kahdesti, ja kummallakin kerralla asia selvisi ilman että treffiseurani on edes tajunnut. Mutta moinen huolimattomuus ärsyttää itseäni. 

Monta rautaa on ollut tulessa, ehkäpä se vaikuttaa. 

Maanantaina aloitin säännöllisemmän työnteon hoitajan roolissa. Teen osittaista työaikaa, jotta aikaa riittäisi koululle ja asiakkaillekin. Kuitenkin koko ajan on kiire. 

Sunnuntaina on seuraavan kerran vapaapäivä. Haaveeni on pitää se vapaana. Ihan kokonaan. Ei yhtäkään työajatusta. Saas nähdä miten onnistuu. 

Nyt nenään tulvii sellaisia tuoksuja, että tekee mieli painaa läppärin kansi kiinni, ja rynnistää pöydän äärelle haarukka ja veitsi ojossa. Onpa kova nälkä.  

Ihanaa loppuviikkoa ihmiset ♥ 

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Elämä antaa vihjeitä

Oho. Heräsin tänään noin kaksi tuntia myöhemmin kuin olin alunperin ajatellut. Enkä edes sillä tavalla itse, spontaanisti, vaan siihen kun Jani kymmenen minuuttia yli kaksi kurkisti makuuhuoneen ovesta ja toivotti hyvät huomenet. Sitten se meni ja keitti kahvit. 

Lorautin kauramaitoa kahvini sekaan ja katselin sen sakkautumista. Mietin, että on ihan kiva tehdä taas vuosien tauon jälkeen silloin tällöin yövuoroja. Siitäkin huolimatta, että rytmi jää luultavasti päälle ja tuijottelen kattoon pitkälle yöhön. 

Sain eilen jonkinlaisen stressireaktion kun juttelin perheeni kanssa liiketoimintasuunnitelmasta ja yrittäjäksi ryhtymisestä. En ole aivan varma mitä tapahtui, mutta huomasin suoltavani suustani epämääräisiä sanoja jotka muodostivat vieläkin epämääräisempiä lauseita. Joiden sisältöä en voinut edes ihan täysin allekirjoittaa. Itketti. 


Lopulta kyse oli kai väärinymmärryksestä, ja minäkin sain sanottua taas jotain järkevää, mutta olin pitkään itkuinen. Sitten, yön tunteina tajusin pointin. Hoksasin, että eilisellä tunteenpurkauksella ja koko tilanteella oli tarkoitus ohjata minua oikeaan suuntaan. 

Elämä kantaa. Olen joka päivä kiitollinen, että olen oppinut jollain tavalla luottamaan siihen. Asiat järjestyvät.

Vaikka eteen tulee paskoja juttuja, olen oppinut löytämään niistä tarkoituksen. En aina, mutta joskus kuitenkin. Elämähän se siinä vain yrittää antaa merkkejä mitä kannattaisi tehdä. 

Juuri sitä minä olen peräänkuuluttanut nämä vuodet, jotka olen pyrkinyt viemään alanvaihtosuunnitelmiani haaveista käytännön tasolle. Että olisi joku, tai jokin joka auttaisi  ♥ 


Lue myös

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Amatöörit skippaavat kehonhuollon

Kuuluin ennen siihen ryhmään, joka haluaa ottaa täydet tehot irti treenistä, mutta ei tahdo kuluttaa aikaansa kehonhuoltoon. 

Koska ajattelin, että venyttely on "sikatylsää" ja kaikenlainen joogailu vieläkin tylsempää, olen saanut kärsiä monenlaisista vaivoista. 

Kipeät penikat ja lonkat ovat sabotoineet lupaavasti alkaneen juoksijan urani. Kyynärpää laittoi kapuloita rattaisiin mitä on tullut ojentajatreeniin, ja olkapää teki hallaa penkkipunnerruksessa. Ponnistuspäänsärkykin on tullut tutuksi ja mitä näitä nyt on.


Kun muutin asennettani, löytyi treenaamiseen ihan uusi vaihde. Kiinnitän kehon huoltamiseen nyt paljon enemmän huomiota. Sen ansiosta paikat kestävät intensiivisempää treeniä ja kroppa on kehittynyt nopeammin. Olen myös notkeampi ja tasapainoni on parantunut selkeästi. 

Kehonhuolto - niin venyttely, hieronta kuin liikkuvuusharjoituksetkin, ovat osa treeniä. Ei vain se ärsyttävä kiusa, josta aina jaksetaan jankuttaa bodypump-tunnin päätteeksi. 

Tai näin sen pitäisi olla, mikäli liikuntaa harrastaa aktiivisesti. Myös vähän liikkuvat hyötyvät kehonhuollosta valtavasti, sohvaperunoista nyt puhumattakaan. 

Kehonhuoltoon kuuluu ainakin huolellinen alkulämmittely ennen treeniä, loppujäähdyttely, venyttelyt, hieronnat, rullaukset ja liikkuvuusharjoitukset. Näitä voi myös yhdistää. 


Miksi alkulämmittely on tärkeä OSA harjoitusta?


Alkulämmittelyn tavoite on valmistaa keho harjoitukseen. Näin lihasten verenkierto lisääntyy, ja ne saavat enemmän happea, energiaa ja hormoneja käyttöönsä. Lisäksi elimistön hermosto valmistautuu tulevaan harjoitukseen. Hermoston ja lihaksiston tulee toimia yhteistyössä. 


Suosittelen mahdollisimman toiminnallista ja dynaamista alkulämmittelyä, ei ainoastaan kuntopyörällä polkemista (vaikka sekin on hyvä). Näin lihasten elastisuus lisääntyy, mikä taas vaikuttaa myös liikelaajuuksiin ja suoritustekniikkaan.

Varsikinkin olkanivel - kehomme liikkuvin nivel - jota ympäröi kiertäjäkalvosimeksi kutsuttu lihasryhmäkokonaisuus, kaipaa erittäin huolellista lämmittelyä.


Miksi jäähdyttely on tärkeä OSA harjoitusta? 

Loppuverryttelyn tarkoitus on käynnistää kehon palatuminen. Riittävä jäähdyttely huolehtii lihasten verenkierrosta, eli toisin sanoen lihasten aineenvaihdunta kiihtyy ja palautuminen on nopeampaa. Näin ollen myös kehittyminen on nopeampaa. Hermosto ja hormonaalinen toiminta tykkäävät myös loppuverkasta.


Miksi lyhyet venyttelyt ovat tärkeät harjoituksen jälkeen? 

Heti treenin jälkeisestä venyttelystä ollaan kahta mieltä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että lihasten lempeä palauttaminen lepopituuteen varsinkin kuntosaliharjoituksen tai mäkivetojen jälkeen on tärkeää.

Esimerkiksi rintalihas jää helposti lyhentyneeksi ja alkaa vetää olkapäitä eteen. Korkeintaan 20 sekunnin mittaiset, kevyet venytykset palauttavat lihaksen normaaliin pituuteensa heti harjoituksen jälkeen.

Miksi liikkuvuuden harjoittelu on tärkeää? 

Haluaisitko kyykätä oikein ja tehokkaasti? Onko sinulla selkävaivoja tai muita ongelmia kropassasi? Kehon parempi liikkuvuus voi auttaa.

Kyykky on helpon näköinen liike, mutta moni tekee sen väärin. Se johtuu usein huonosta liikkuvuudesta. Lihakset kinnaavat (koska sidekudosrakenteet eivät ole elastiset) ja nivelissä tuntuu kurjalta. Lopulta alaselkä tai polvi kipeytyy.

Jotta pystyisimme tekemään liikkeitä oikein, hyvällä tekniikalla, tarvitaan kroppaamme liikkuvuutta ja joustavuutta. Se vaikuttaa positiivisesti myös jokapäiväiseen suoritus- ja toimintakykyymme ihan arjessa. Lisäksi kehontuntemus lisääntyy. 

Mm. selkä- ja polvivaivat ovat vitsaus, josta kärsitään koko ajan enemmän. Kireät lonkankoukistajat ja pakaran lihakset yhdistettynä tiukkoihin reisilihaksiin saavat asentomme muuttumaan vääränlaiseksi. Se aiheuttaa kipuja.


Mitä liikkuvuusharjoittelu on? 


Liikkuvuus tarkoittaa suurinta mahdollista liikelaajutta, joka pystytään saamaan aikaan yksittäisessä nivelessä. Siihen vaikuttaa moni asia, kuten nivelen rakenne, niveltä liikuttavat lihakset ja niiden rakenteet, sekä nivelsiteet ja jopa iho.


On olemassa kaksi tähän sopivaa sanontaa.

Liike on lääke. Se tarkoittaa sitä, että liike voitelee niveliä.  Toinen hyvä sanonta kuuluu, liikkuva kivi ei sammaloidu.

Liikkuvuusharjoittelu ei ole pelkkää venyttelyä, vaikka venytyksilläkin saavutetaan parempaa liikkuvuutta. Esimerkiksi jooga, jossa tehdään dynaamisia liikkeitä on loistava laji.

Liikkuvuutta voit lisätä myös putkirullailulla tai erilaisilla kehonpainolla tehtävillä liikkeillä. Kuntosalilla liikkeet kannattaa tehdä kehon koko liikelaajuutta hyväksi käyttäen. Esimerkiksi penkkipunnerruksessa rintalihas venyy tangon ollessa ala-asennossa. Tietenkin puhdasta liiketekniikkaa käyttäen.

Liikkuvuuden parantaminen onnistuu helposti, kunhan teet harjoitteita säännöllisesti, ajatuksella ja kropan rajoja kuunnellen. 

Oikeanlainen kehonasento on A ja O - Tee ryhtiliike

Hyvä ryhti tarkoittaa sitä, että kehon paino jakautuu oikein. Sivulta katsottuna pään, rintakehän ja lantion tulisi olla samassa linjassa. 

Minä lähtisin ennen minkäänlaista treeniä etsimään oikeanlaista kehonasentoa. Se on kaiken lähtökohta, ja perusta jokaiselle harjoitukselle. 

Harjoitus on hyvin helppo.

Seiso jalkapohjat kokonaan alustassa noin lantion levyisessä asennossa. Sellaisessa mikä on sinulle luontainen leveys. Keinu hiukan ja hae tasapainoista asentoa.

Vie huomio polviin. Tarkista ettei polvi ole yliojentunut. Pidä pieni kulma, eli pehmeys polvinivelessä.

Kiinnitä nyt tietoisuutesi lantioosi. Lähde hakemaan lantion oikeaa asentoa tuomalla hiukan häntäluuta koipien väliin. Pakarat ja vatsa aktivoituvat ja selän notko suoristuu hiukan. Pidä tämä mielessäsi jokaisessa liikkeessä/harjoituksessa jonka teet.

Pyöräytä sitten hartioita. Jätä ne alas ja hiukan taakse.

Tarkista pään asento. Usein pää on hiukan edessä. Se voi aiheuttaa pää- ja niska-hartiakipuja.



*Mainoslinkki
Casallin treenitoppi ja rulla saatu blogin kautta.