perjantai 30. syyskuuta 2016

Innovaation pitchausta ja vr-laseja

Olen työskennellyt tällä viikolla eri paikoissa - niin muistiyksikössä kuin hematologisella vuodeosastollakin - ja käynyt Helsingissä kahdesti. Olen vetänyt upeille asiakkailleni treenejä, ja suunnitellut uutta blogisivustoa. Olen puuhannut koulujuttuja - niihin liittyy myös tämän postauksen kuvat - ja miettinyt tulevia töitä. Toipunut vielä vähän viime viikonlopun taudistakin. Niin ja liikkunut. Aina kun mahdollista.

Melkoisen kiireinen viikko on nyt loppusuoralla. Nyt, näin perjantai-iltana kun edessä on (melkein) vapaa viikonloppu, sanon vain että, huh. Ja hakeudun kohta sohvannurkkaan katsomaan Vain elämää. Kauhon suuhuni mieheni tekemää vegepöperöä (sain äsken maistiaisen. Oli hyvää) ja otan rennosti. 

Mutta ensin kerron teille viikon mielenkiintoisimmasta päivästä. 


Mitä tulee, kun yhdistetään markkinointi- sekä IT-puolen ja journalistiikan opiskelijoita? 

Siitä tulee KreaINNO. Kurssi, jolla olen mukana. 

Olemme puuhanneet ryhmäni kanssa muutaman viikon ajan innovaatiota asiakkaamme Lapinlahden Lähteen tarpeisiin. Torstaina oli The day. Päivä, jolloin ideamme sai taas hiukan enemmän käsinkosketeltavamman olomuodon.

Pitchasimme (hieno sana hissipuheelle) ideaamme Minnofestiksi kutsutussa tilaisuudessa niin toimeksiantajille, muille opiskelijoille ja kouluille, opettajille sekä vain paikalle saapuneille kiinnostuneille.

Kiireitteni vuoksi en oikeastaan ehtinyt jännittää. Hah! Mikä loistava keino kaikille ramppikuumeesta kärsiville: Pidä vain itsesi hiukan liian kiireisenä.


Kiinnostaako sinua mistä on kyse? Tsekkaa meidän ryhmän video tästä linkistä. Se pyöri taustalla meidän ständillämme Minnofest-tilaisuudessa.

MIKÄ MINNOFEST?

Minnofest on opiskelijoiden ja pääkaupunkiseudun yrittäjien yhteinen innovaatio-projektien katsaustapahtuma, jossa innovaatiot ovat esillä opiskelijoiden suunnittelemilla ständeillä. 


Ajatella, että jossain kohtaa olin jättää koko kurssin kesken. Mietin, että jostain on tingittävä. Että on liikaa kaikkea sälää, mistä en saa kiinni. 

Sälää on edelleen, mutta en vain raaski jättää mitään pois. Kai tästä kaikesta joskus hyvä tulee. Pakko uskoa niin. Ainakin nyt olen intoa täynnä. Toivon myös, että saamme jatkojalostettua ideaamme tietenkin toteutukseen saakka. Rahoittajaa etsitään! Anyone? 

Energistä viikonloppua. Olkaa hyviä itsellenne 

tiistai 27. syyskuuta 2016

Kivuttomaksi fysioterapian avulla - hae mukaan ilmaiseen testiryhmään

Kuvaruudulla surullinen naisen ääni kertoo, kuinka hän sai vain jotain jumppaohjeita, vaikka hän kaipasi kipulääkkeitä. Lääkkeitä hän on nyt saanut, mutta ei tarpeeksi. Jumppaliikeitä hän ei tee. Elämä on vaivojen vuoksi synkkää. Ei tee mieli lähteä edes ihmisten ilmoille, dokumentista käy ilmi.

Potilas valittelee jäykistyneitä olkaniveliä sekä pää- ja selkäkipuja. Kysyn, onko hän käynyt lääkärissä tai fysioterapeutilla. On kuulemma, mutta ohjeeksi tuli vain liikuntaohjeita. Ei hän sellaisiin ala, kun kipulääkettä ja relaksanttia tässä tarvittaisiin. 

Junassa istuu kaksi miestä. Toinen heistä on ärtynyt kaverilleen, koska hän jäi tälle muka velkaa, vaikka jakoi reseptilääkkeensä täsmällisesti tasan. Sietäisi saada oikean koukun vatsaansa, kuulemma. 

Ylläolevat esimerkit ovat ihan tavallisia, yleisiä tarinoita. Törmään vastaaviin surullisen usein. 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi tulehduskipulääkkeiden aiheuttavan vuosittain noin 200–300 kuolemaa ja runsaasti turhia vaivoja. Suomalaiset käyttävät itsehoidon kipulääkkeitä vastoin suosituksia: liki joka kymmenes suomalaisista aikuisista käyttää niitä päivittäin, ja 14 prosenttia useana päivänä viikossa. Noin viisi prosenttia käyttää niitä yhtä aikaa reseptillä saatavien kipulääkkeiden kanssa.

Olen hoitanut menestyksekäästi omia selkäongelmiani liikunnan avulla. Ongelma ei ole poistunut täysin, mutta ilman liikuntaa en tekisi enään päiväkään fyysisesti raskasta hoitotyötä (vielä kun saisin viime kesänä loukkaamani lonkan lopullisesti kuntoon). 

Fysioterapiaketju Auronin toimitusjohtaja Panu Kuusiston mukaan Fysioterapialla voidaan parantaa säryn aiheuttaja ja päästä ulos lääkekierteestä.

- Särkylääkkeiden ideana ei ole parantaa ketään. Niillä hoidetaan vain oireita. Fysioterapiajakson  avulla tullaan pysyvästi kuntoon, kiteyttää Kuusisto. 

Kuva: Pixbay

Tässä on kuitenkin yksi mutta. Monet ihmiset uskovat vain lääkkeen parantavaan voimaan, eivätkä tee itse aktiivisesti asian eteen paljonkaan. Omatoiminen harjoittelu on kuitenkin tärkeässä osassa, muuten hyöty jää ohimeneväksi.

HAE MUKAAN TESTIRYHMÄÄN JA PÄÄSTÄ SÄRYISTÄ IRTI

Mutta nyt hyviin uutisiin! Fysioterapiaketju Auron etsii 100 vapaaehtoista särkylääkkeiden käyttäjää maksuttomaan ihmiskokeeseen. Tavoitteena on, että osallistujat pääsevät turhista särkylääkkeistään eroon pysyvästi. 

Mukaan pääsee sata vapaaehtoista, jotka osallistuvat maksutta fysioterapiaan ja jatkoharjoituksiin.

– Tavoitteena on, että kokeeseen osallistujat voivat heittää särkylääkkeet pöytälaatikkoon, ja sitä seuraava verkossa ohjattu harjoittelu varmistaa, että pillerit jäävät sinne pysyvästi, Kuusisto sanoo. 

Haku ihmiskokeeseen tapahtuu Auron nettisivuilla (klik). Hakuaika on 1.10-30.11.20016. Mukaan mahtuu 100 henkilöä. Koe alkaa 1.1.2017. 

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Rennot puutarhajuhlat

Aivan hyvin voi viettää puutarhajuhlia myös sisätiloissa. Sen todisti rakas ystäväni, kaimani Anna-Maria.

Perjantaina, kun nousimme miehen kanssa vanhalla, tunnelmallisella Koneen hissillä melkein ylimpään kerrokseen Krunikkalaisessa kerrostalossa, meidät vastaanotti iloinen puheensorina jo rappukäytävään saakka.  Ja ovella odotti upeaan kukkaseppeleeseen koristautunut sankaritar. 

Katossa risteili pallovaloja ja valkoisia viirejä. Löhöämään kutsuvat tyynykasat peittivät lattiaa, ja pöytä notkui herkkuja. 

Työpaikkaa, tupareita ja kai vähän menneitä synttäreitäänkin juhliva sankari oli löytänyt kakun, joka hiveliä silmiä visuaalisuudellaan, ja makuaistia jännillä yhdistelmillä. Ei uskoisi päällepäin, että kakussa odotteli lakuyllätys! Kakku oli peräisin Frangipani Bakerystä


Mukavat ihmiset, rento meininki ja paska musa, sanoi Jani, kun kysyin mikä jäi perjantaista päällimmäisenä mieleen. 

Kyllä. Komppaan miestäni. Fiilis oli ihanan rento siihen nähden, että tunsin vain osan paikallaolijoista etukäteen. Musa, noh, sitä oli laidasta laitaan. Ensimmäisenä mieleen tulee Lapinlahden lintujen huikea Älä pure mun ananasta. Ihan parasta huumorimusaa. 


Perjantaisten juhlien lisäksi olen ehtinyt tänä viikonloppuna seikkailla Aulangon Hugo Parkissa, ja maata vatsakipuisena ja kuumeisena sängyssä. 

Hugo Parkista lisää myöhemmin, vatsakivut ja muut toivottavasti antoivat jo periksi. 

Ihanaa sunnuntain jatkoa 

torstai 22. syyskuuta 2016

Hyvänmakuinen härkis - testissä lihan korvike

Keittiössä tuoksuu huumaavasti valkosipuli ja inkivääri. Vesi herahtaa kielelle, kun nostelen valkoiselle lautaselleni wokkivihanneksia, ja härkäpapuvalmistetta. Viimeisten annoksen seesaminsiemenillä. 

Olen testaamassa ensimmäistä kertaa Verson kypsää härkäpapua, Härkistä. 


 Isken annokseeni kiinni. 

- Tämmöstä mössöä, mut maku ihan jees, sanon ja työnnän uuden haarukallisen suuhuni. 

- Ihan hyväähän tämä on. Koostumus ok. Mössöö vähän, mutta wokkivihannasten kanssa tämä sopii, mieheni miettii ääneen. 

Itse jäin miettimään vielä Härkiksen suolan määrää. Sitä oli liikaa omille makunystyröilleni. Tarkistin pakkauksen, jossa mainittiin tuotteen olevan voimakassuolainen. Sadassa grammassa on suolaa 1,5g. Pakkauksessa - jonka jaoimme kahteen pekkaan - on 250 grammaa valmistetta. 


No mitä tämä lihankorvike sitten sisältää: Ainesosaluettelossa mainitaan härkäpapu 56,8 % , vesi, rypsiöljy, herneproteiini, sidonta-aineet (stabilointiaineet: E460 ja E461, kasvikuitu, suola, muunnettu tärkkelys), paahdettu sipuli -uute, ohramallasuute, muunnettu tärkkelys, sokerikulööri,
mustapippuri, suola. 

Valmiste sisältää jonkinverran asioita, joita en halua syödä joka päivä, mutta saatan pitää kiireisen päivän hätävarana.

Olen ihan fiiliksissäni siitä, että kasvisvaihtoehtoja on koko ajan helpompi saada. Vielä kun vehnäjauholle ja sokerille löytysi kahviloista kunnolla vaihtoehtoja, olisin tosi tyytyväinen. 

Tsekkaa Verson nettisivut ja blogi tästä linkistä: versofood.fi

tiistai 20. syyskuuta 2016

Parhaat housut juuri nyt

Selvä peli. Minusta on tullut vanha aikuinen. Sen lisäksi, että huvittelen mieluiten iltaisin hyvän kirjan tai tv-sarjan parissa, ja menen aikaisin nukkumaan jotta jaksan herätä uuteen päivään virkeänä, olen tullut todella mukavuudenhaluiseksi.

Jos ennen kuljin tiukoissa, kiristävissäkin vaatteissa ja epämukavissa kengissä, en suostuisi moiseen enään. 

Kenkäni ovat useinmiten matalat. Niillä voi vaikka vähän pöhkölläkin tavalla hypähtää tarvittaessa ilmaan, tai ottaa juoksuaskeleita. Takit ovat numeroa liian isoja, jotta alle mahtuu villapaita. Tämä kohta ei tosin päde kuvan nahkatakkiin. Ostin sen pari vuotta sitten. Selän sittemmin levittyä, sen alle mahtuu juuri ja juuri kevyt neule. 

Tämän hetken lempihousut ovat mustat Adidaksen trikoot. Täydelliset päällä. Parhaat housut juuri nyt. Harmittelen ainoastaan sitä, että ostin vain yhdet. Kulutan nämä puhki liian nopeasti kovalla käytöllä. 

Nahkatakki Ellos. Trikoot Adidas. Kengät saatu Eccolta. Laukku Pieces.


Kauniita unia 



Kuvasta lämmin kiitos ihanalle Ninalle

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kiitos jooga

Jooga pelasti taas, ajattelin tänään kun pötköttelin oranssilla alustalla ja mietin, jaksaisinko jo nousta loppurentoutuksen jälkimainingeista ylös.

Aamu alkoi aika, noh, vauhkoissa fiiliksissä. Heti herättyäni nimittäin googlettelin työjuttuja (virhe!) ja kertailin mitä kaikkea pitäisi tehdä eri töiden ja koulujuttujen eteen. Katselin erilaisia kasoja joita on kertynyt pitkin poikin kämppää, kun kukaan ei ole ehtinyt, jaksanut tai viitsinyt siivota niitä aikanaan. 

Oli lehtikasoja, vaatekasoja, romukasoja, laskukasoja, astiakasoja, pölykasoja, koirankarva- ja hiekkakasoja, kirjakasoja, kenkäkasoja, pyykkikasoja ja epämääräisiä tavaravuoria, joista ei tiennyt mitä kaikkea niihin edes sisältyy. 

Siinä sekopäisenä kasoja paikasta toiseen siirrellessäni mieskin naurahti, että kun nimi on Kasanen, mitä muutakaan voi odottaa. 

En tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Taisin tehdä molempia. Samaan aikaan. 

Sitten kasasin (hehheh) itseni, istuin joogamatolle ja tein hengitys- ja liikkuvuusharjoituksia. Yritin hillitä kipeästä olkapäästä johtuvaa turhautumista, jonka vuoksi en voi tehdä alaspäin katsovia koiria tai korkeita lankkuja, sotureista puhumattakaan. 

Session jälkeen olo oli selkeästi parempi. Alaselkää ei vihlonut enään, ahdistus oli poissa ja oli taas helpompi hengittää. 

Ja nyt ne kasatkin on siivottu. Tai ainakin suurin osa niistä. 


Ihanaa alkavaa viikkoa 

perjantai 16. syyskuuta 2016

Madventuresta ja reikihoitoa Viisas elämä-messuilla

Neljättä kertaa järjestetyt Viisas elämä-messut kiinnostivat valtavasti. Mietin vain, miksi en ollut kuullut niistä aikaisemmin!

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Viime lauantaina pääsin yhdessä Janin kanssa kokemaan messutunnelmaa.

Tamperetalossa järjestetyt messut olivat kaksipäiväiset, mutta me ennätimme paikalle vain lauantaina.

Aamuni alkoi kolmen kirjan julkistamistilaisuudessa. Viisas elämä on messujen lisäksi nimittäin myös kirjakustantamo, entiseltä nimeltään Basam Books. Messut ovatkin kirjojen ympärille kehitetty hyvinvointitapahtuma.



Kirjojen parista siirryin lennossa luennoille. 

Ensimmäiseksi istahdin intuitiosta kertovalle luennolle, tosin vahingossa. Mutta jäin, koska aihe kiinnosti. Olen itsekin hyvin intuitiivinen. Koen, että moni hyötyisi valtavasti jos oppisi kuuntelemaan sisäistä ääntään.

Luennoitsija Katja Frangen mukaan intuition vahvistaminen on henkistä kasvua, luottamusta sisäiseen viisauteen sekä elämän näkemistä ja kokemista puhtaammin sellaisena kuin se on. Frangen mielestä meistä löytyy vastaukset, mutta kysymys kuuluu, kuulemmeko sisäisen äänemme.


Toinen luento käsitteli rakkautta ja seksuualisuutta.

Juuri nyt tv:ssä pyörivässä Ensitreffit alttarilla-ohjelmassa esiintyvä Tony Dunderfelt pohti miten ylläpitää vetovoimaa pitkässä suhteessa, mitä rakkaus nykyään merkitsee sekä miten yhdistää seksuaalisuus ja henkisyys.

Erittäin hyvä esitys. Myös Janin mielestä, mikä ilahdutti allekirjoittanutta. Ei ole koskaan pahitteeksi yrittää kehittää itseään ja parisuhdettaan. Tsekkaa Tonyn sivustolta kolme rakkauden aurinkoa. Eli ne tekijät, joiden yhteisvaikutuksesta rakkaus syntyy, ja mikä tärkeintä, pysyy yllä.


Madventureksesta tutut Riku Rantala ja Tuomas Milonoff vetivät salin niin ääriään myöten täyteen, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisäänkään.

Kuulijat saivat näkökulmia siihen, mihin maailma on menossa ja miten unelmia toteutetaan. Ainakin olemalla omia itsejämme ja sopeutumalla muutokseen, mikäli näitä menestyjiä on uskominen.

Lisäksi he olivat sitä mieltä, että taloudellista epätasa-arvoa on torjuttava ja luonnonvarojen kulutusta on vähennättävä radikaalisti.


Sillä aikaa kun me kuuntelimme asiantuntijoiden näkemyksiä yllämainituista asioista, ystäväni tutustui reikihoitoon sekä meditaatioon.

 - Istuin tuolilla reikihoitajan kysellessä millaisia vaivoja tai haasteita minulla tällä hetkellä on. Kerroin selkä-hartiasärystä ja naureskelin päälle vyöryvästä flunssasta, ja sen tuomasta kuumotuksesta ja tukkoisesta olosta. Totesin, että sille tuskin reiki mitään mahtaa, kertasi ystäväni kokemustaan.

- Hoidon tekijä tuumasi, että katsotaan ja käski rentoutua, ja olla tekemättä muuta kuin "olla läsnä".

- Hoidon aikana hoitaja piti ensin kevyesti käsiään harteillani ja ilmeisesti chakrojen päällä ilmassa. Noustessani oloni oli rennompi ja kieltämättä, sattumaa tai ei, flunssainen olokin oli vähän helpottanut. Sain myös kuulla omaavani vahvan "kolmannen silmän", hän ihmetteli. 

Stressivalmantaja/kirjailija Miia Huitti sekä Henkisen kasvun valmentaja/kirjailija Katja Frange Tuomas Kytömäen haastateltavina


Ystäväni kokeili myös meditaatiota.

- Meditaatiohetki oli sopiva sukellus hetkeksi messujen hälinästä luentohuoneen rauhaan. Meditaation vetäjä ohjeisti keskittymään hengityksen laskemiseen, hieman laskentatapaa meditaation edetessä vaihdellen. Kokemuksena meditaatio oli mukavan rauhoittava, ystäväni kertoi.

Bistro Naapuri tarjosi suussasulavia raakakakkuja ja muita herkkuja. 

Luentojen, workshoppien, jooga- ja meditaatiotuntien lisäksi tarjolla oli myös kirjallisuutta sekä näytteilleasettajien tuotteita ja palveluita.

Näissä tuotteissa oli huimaavan hyvä tuoksu. 

Kauniit purkit ja keveä koostumus hurmasi minut. 

Aikaisempaan en osaa verrata, mutta nyt näytti siltä, että messut ovat saavuttaneet sen verran suuren suosion, että pian on muutettava isompin tiloihin Tamperetalon käydessä ahtaaksi.

Minäkin pidin kokonaisuudesta, ja kysyin Janinkin mielipidettä. Hänkin voisi kuulemma mennä uudelleen. Sen verran viisaita ajatuksia, mies sanoi. 

Maanantaina voit hankkia Kashmir-neuleen kuudellakympillä Lidlistä

Jos olet haaveillut ylellisen pehmoisesta Kashmir-neuleesta, voit hankkia sen tulevana maanantaina 60€ hintaan Lidl-myymälästä, samalla reissulla kun ostat vihannekset ja muut ruokaostokset.

Pääsin etukäteen näkemään ja hipeltämään miltä puserot - niin miesten kuin naistenkin mallit - näyttävät ja tuntuvat. 

Pehmeitä ovat, voin kertoa. Materiaali ei kutita, ja neule tuntuu päällä ilmavalta. Naisille on tarjolla kolme eri värisävyä: Haalean vaalean punainen, vaalean harmaa sekä musta. Miesten värivaihtoehdot ovat harmaa, sininen ja musta. 

Tsekkaa kuva koko mallistosta Instagram tililtäni ansku_peaceandstyle


Pehmeyttä päivään  

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Paluu treenisalille - miten meni?

Yli kuusi viikkoa sitten satutin olkapääni. Sen jälkeen treenit ovat olleet lähinnä kuntouttavia tai kävelyä. Vaikka sitä ajattelisi, että kyllähän sitä mäkijuoksua, loikkatreeniä tai kyykkyjä smithissä voi tehdä, niin näin se vain on, että olkapää on niissäkin mukana. 

Muutaman viikon kohdalla tein varovaisen jalkateenin salilla. Testimielessä. Prässi sujui jotenkuten. Kun pidin painot hyvin pienenä, ei olkapäähän kohdistunut painetta (Kuntosalillani prässissä pidetään painokoukkuja käsillä kiinni treenin ajan). Polven ojennus ja koukistus samoin, mutta tosi tarkkana sai olla. Myös lantionnostoja smithissä kykenin suorittamaan niin, että pidin kipeän käden vastaotteella tangossa. 

Mutta kaikki se oheistoiminta. Painojen paikoilleen asettelut, penkkien siirtämiset ja muut olivat tosi hankalia. Kylmäpussi piti kaivaa pakkasesta heti kotiin päästyäni.  

Joogaaminenkin jäi vähälle, kun kobrat, korkeat lankut ja alaspäin katsovat koirat eivät kertakaikkiaan tulleet kuuloonkaan.

Olkapää ei ole vieläkään täysin parantunut, mutta selkeästi parempaan suuntaan ollaan menossa. Vielä ei ole järkeä edes yrittää punnertaa tai tehdä vipunostoja sivulle, mutta salitreeni - hyvin kevyt sellainen - onnistui tänään. Ja eilen sain tehtyä vuorikiipeilijäasennossa vatsatreeniä. Sekin on jo tosi iso juttu. Mutta ei sitä kyllä voi joka päivä tehdä. Ei tosin ole mitään syytäkään. 


Tämän päiväiseen olkapääystävälliseen jalkatreeniini kuului runsaan alkulämmittelyn jälkeen: 

1. Maastaveto 20kg:n tangolla (kipeä käsi vastaotteessa) 3 x 20 + superina perään sivukyykyt 2 x 20 ja askelkyykyt 1 x 30. 

2. Lantionnostot smithissä 3 x 20

3. Kyykyt kahvakuula sylissä 3 x 20

4. Takapotkut taljassa 3 x 10

Kyllä huomasi, että on ollut pitkä tauko. Vaikka treeni oli olevinaan kevyt, ei se siltä tuntunut. Mutta onneksi tiedän, että lihasmuistin ansiosta teen taas pian entiseen tapaan, kunhan olkapää paranee. Maltti on valttia ja kehoa kuunnellen on syytä edetä, vaikka tietenkin mieli tekisi pistellä menemän jo. 

Ylävartalotreenejäkin odotan kuin kuuta nousevaa. Ensimmäiset punnerrukset mahtavat olla aikamoista räpimöimistä, sitten kun niiden aika on. 

Mutta se minusta. Miten sun treenit sujuvat? 

lauantai 10. syyskuuta 2016

Seuraava matkakohde

Ala-asteen maantiedon - vai sittenkin ympäristöopin tunnilta, muistan erityisesti sen ryhmätehtävän, jossa etsimme tietoa eri maista. Jos oikein muistan, meidän ryhmän maa oli Italia. Minä tutkin matkatoimistojen oppaita, ja leikkelin hurmiossa kuvia pienistä kartoista ja aurinkoisista rannoista. Imin taustatietoartikkeleista infoa.

Kun menin naimisiin, polttarini oli maailmanympärysmatka. Se alkoi Kanarialta. Siirtyi sitten nopeasti Englantiin, siitä Brasiliaan ja Puerto Ricoon sekä Thaimaaseen ja lopulta kai Floridaan. Oli parasta. Muistelen vieläkin lämmöllä ja rakkaudella. Oikeasti me pysyttelimme kotimaan kamaralla. 

Kolmekymppislahjaksi äiti oli koonnut minulle upean albumin pienestä tutkimusmatkailijasta. Minusta, pitkin poikin Tukholmaa, Italiaa, Prahaa, Sveitsiä, Ranskaa... Kuvissa seison Pisan kaltevan tornin edessä tai Budapestin rautatieasemalla. Monacossa casinon edustalla isän kanssa, ja Venetsian Markuksentorilla lukuisten pulujen seassa.

Kroonisen kaukokaipuun siemen lienee istutettu aikaisessa vaiheessa.

Matkakuume alkoi taas nostaa päätään muutama kuukausi sitten. Silloin haaveilimme miehen kanssa vuorotellen Kuubasta ja Costa Ricasta. Tutkittiin lentoja ja mietitittin vaihtoehtoja.


Tällä kertaa, nyt kun olen jättäytynyt satunnaisten hoitajantyökeikkojen ja PT-asiakkaiden varaan, ei ihan sellaiselle seikkailulle olekkaan saumaa. Ajasta on pakko nipistää, reissu kun tulee olemaan omaa lomaa minun osaltani.

Costa Rica ja Kuuba toivottavasti odottavat meitä. Tällä kertaa me teemme nimittäin toisin. Aikaisemmat reissut ovat olleet tutkimusmatkojen ja rantalomien sekoituksia. Panamassa kiersimme viidessä eri kohteessa, Balilla kai useammassakin. Sri Lankan rannikkoa tutkittiin pitkä pätkä, ja Tansaniassa seikkailtiin safarilla. 

Nyt me keskitymme aurinkoon, lepoon ja kehonhuoltoon. Ja pysyttelemme pääasiassa yhdessä kohteessa. Poikkeuksellista. 


Me lennämme tammikuussa Thaimaahan joogalomalle.

Vatsassa kuplii ilo. Toisaalta mieli ei meinaa ymmärtää, että lentoliput tosiaan on hankittu. Ja että kohde onkin Thaimaa Väli-Amerikan sijaan.

Jos Thaimaa on meille puoliksikaan niin hyvä kuin Meksiko ja Panama olivat, meillä ei ole hätää.

Aurinko, lämpö, valkoinen hiekka, turkoosi meri, uusi kiehtova kulttuuri, hyvä ruoka ja jooga. Täältä me tulemme!

Postauksen kuvat ovat Panamasta, Santa Catalinasta

Loistavaa lauantaita, ihmiset 

torstai 8. syyskuuta 2016

Viikonlopun menovinkki Tampereelle

Kaipaan tulevaan viikonloppuun rauhoittumista, koska viimeisimmät viikonvaihteet ovat kuluneet töiden merkeissä. On kyllä tullut juhlittuakin.

Tajusin vastikään, että nyt hoitajan työ ei tunnu liian raskaalta. Johtuisiko siitä, että viimeisimmät vuorot ovat olleet aika jees. Eilen potilaita oli optimaalinen määrä. Ehdin jutella. Ehdin antaa aikaa. Ja vaikka sunnuntaina ei juuri ollut aikaa läsnäololle, vaan iltavuoro meni juostessa, oli työkaverit niin mukavia että ei harmittanut. Apua annettiin puolin ja toisin. 

Lisäksi, teen osittaista työaikaa edelleen (eli toisinsanoen, yritän haalia itselleni työkeikkoja), joten en rasitu sataprosenttisen työkuorman alle. Keväällä tosin juuri tämä puoli tuntui kovin stressaavalta.Töitä ei yhtäkkiä ollut. 

Tuleva viikonloppu on kuitenkin töistä vapaa. Luvassa on rauhoittumista ja mielenhoitoa messujen muodossa. Aion nimittäin tutustua mieheni kanssa Viisas elämä-messuihin. 


Ne pidetään Tampere-talolla, Tampereella siis luonnollisesti.

Vaikka messut ovatkin kaksipäiväiset, ehdin osallistua vain lauantaina.

Sunnuntaina olisi Maaret Kallio, Pekka Hyysalo sekä Ilkka Koppelomäki puhujina, mutta onneksi näen kuitenkin Madventureksesta tutut Rikun ja Tunnan. He antavat lauantaina uusia näkökulmia siihen, mihin maailma on menossa ja miten unelmia toteutetaan. Odotan erittäin innolla.

Toivottavasti ehdin kuuntelemaan myös Marika Borgia (joka on kirjoittanut kirjan Rakastu elämääsi – 7 viikon kiitollisuusohjelma.) sekä Tony Dunderfeltiä. Jälkimmäinen pohtii miten ylläpitää vetovoimaa pitkässä suhteessa, mitä rakkaus nykyään merkitsee ja miten yhdistää seksuaalisuus ja henkisyys. Mielenkiintoista tämäkin. 

Lisäksi viikonlopun aikana on jooga- ja meditaatiotunteja sekä monien näytteilleasettajien tuotteita ja palveluita. 

Meinaatkos sinä mennä messuille? 

P.s: Lisätietoa löydät www.viisaselamamessut.fi

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Saavuta tavoitteesi - vältä nämä 6 sudenkuoppaa

Hei!

Uusimmasta Fitbodysta löydät kattavasti inspiroivia juttuja mm. siitä, millä tavoin on hyvä aloittaa treenit tauon jälkeen.  Asiaa on myös urheilijan kasvisruokavaliosta ja monesta muuta mielenkiintoisesta asiasta.

Lehdestä löytyy myös minun kirjoittamani juttu, kuinka saavuttaa tavoitteet välttämällä 6 yleistä ansaa.


Ei muuta kuin lehtihyllylle ja tavoitteet todeksi, hop!

Voit lukea artikkelin nyt myös Fitbodyn nettisivuilta, tästä linkistä.

tiistai 6. syyskuuta 2016

Mahahual - Vastakohtien kalastajakylä Meksikossa

En ole ehtinyt pureskella vielä kaikkia kokemuksia alkuvuoden Panaman matkasta, mutta en millään malta olla haaveilematta uusista seikkailuista. Matkakuumehoureissani hoksasin, että myös Meksikosta on vielä sanottavaa.

Meksikosta nimittäin löytyi yllättävä helmi sattumalta, kun mietimme Tulumin turismihulinassa seuraavaa siirtoa. Sinne me emme haluneet jäädä, vaan piti löytää jotain meille sopivampaa.

VALKOISTA HIEKKAA JA KIRKKAITA VÄREJÄ

Niitä löytyi toki Tulumistakin, mutta myös lähellä Belizen rajaa sijaitsevasta Mahahualista. Se on pieni kalastajakylä, melkein autio suuren osan ajasta. 

Tulumista matka Mahahualiin kestää bussilla noin 2,5 tuntia.


RISTEILUALUKSIA JA VÄENPALJOUTTA KOLMASTI VIIKOSSA

Rantakatu on yleensä hiljainen ja rauhallinen. Osa ravintoloista ja kaupoista pitää ovensa kiinni, koska asiakkaita ei riitä.

Kunnes risteilijät saapuvat.


Kun valtavat Karibianmeren laivat pysähtyvät kolmasti viikossa alueelle, muuttuu rantabulevardin syke melkein Goan rantojen veroisiksi. Ihmisiä on tolkuttomasti, eikä paikkaa uskoisi samaksi!

Sombreropäiset miehet viihdyttävät laivasta ulos lähteneitä turisteja laululla sekä soitolla, ja naiset antavat hierontoja. Vapaita pöytiä ja tuoleja ei löydä, ja aiemmin suljettuna ollut allasbaari on täyttynyt bilettävistä nuorista.

Illalla väki katoaa taas risteilyaluksiin, ja katu hiljenee.  


AKTIVITEETTEINA PYÖRÄILYÄ JA MELONTAA

Loistava aktiviteetti melonnan ja kävelyn lisäksi on pyöräily. Paikallisten asuinalueelle rantabulevardilta on matkaa, eikä sinne välttämättä viitsi helteellä kävellä.

Tosin, ei siellä ole kummempaa nähtävääkään. Pieni ravintola, kauppa sekä perinteisiä Latinotyyppisiä pieniä omakotitaloja vieri vieressä, muurien suojissa. Haukkuva vahtikoira saattaa hyökätä aidalle, ja kalterit peittävät ikkunoita. Yhtä taloa kiersi sähköaita. Takaisintulomatkalla voi tsekata aavemmaisen taxfreeostoskeskusalueen, joka ilmeisesti täyttyy vain risteilijöiden tullessa.

Jos matkaa jatkaa rantabulevardilta rannanmyötäisesti eteenpäin, tulee vastaan muutamia ravintoloita ja majapaikkoja. Pikkuhiljaa välimatkat pitenevät. 

Me taisimme ajaa rantakadulta noin 8 kilometrin matkan, ja jäimme sitten Kabah-Na Eco Resorttiin juomatauolle. Hotellilla oli kaunis ympäristö ja viihtyisän näköisiä bungaloweja.

Vinkki: jos aiot vuokrata tai lainata kajakin, ja melontareissulla myös snorklata, ota mukaasi narua.

En saanut millään sidottua omaa melaani, joten sitä piti vahtia, jotta se ei huku. Lisäksi pidin Janin kajakista kiinni, jotta se ei karkaisi miehen tutkiessa merenpohjaa. Ei tullut samanaikaisesta snorklaamisesta mitään.

Tämä tie johtaa Mahahualin rantabulevardilla ja lopulta risteilijöiden satamaan. 

PÄIVÄRETKI BACALARILLE

Reissun loppupuolella iski kotiinpaluuahdistus. Mietitytti, olenko nähnyt tarpeeksi tai ylipäätään mitään.

Olin tietenkin, vaikka kuinka paljon. Olin nähnyt yhden maailman seitsemästä ihmeestä. Olin nähnyt kuinka vihreä papukaija lentelee satavuotiaan, valtavan suuren puun siimeksessä, kun toisella puolellani oli näky suoraan Maya-intiaanien ikivanhalle observatoriolle. Olin yöpynyt historiallisessa kaupungissa, jonka katetraali oli tehty muinaisesta Maya-pyramidista. Olin nähnyt mustekaloja veden alla. Olin ylittänyt itseni snorklatessani pimeässä luolassa. Ja vaikka mitä muuta. 

Mutta. Kaipasin vielä lisää.

Buukkasimme edestakaisen taxin 1100 pesolla, ja lähdimme Bacalarille, joka sijaitsee vielä lähempänä Belizeä kuin Mahahual, tunnin ajomatkan päässä.

Tarkoitus oli käydä katsomassa turkoosivesinen laguuni, sekä tavata kaupungissa Mayoja, mutta taxikuski oletti meidän haluavan nähdä perinteisiä turistikohteita. Retkestä tuli siis sen mukainen.

Näimme vanhan linnoituksen ja sen kupeessa sijaitsevan museon, joka kertoi äärimmäisen kiinnostavasta Mayahistoriasta. Siitä en saanut reissun aikana tarpeekseni.


Poikkesimme myös cenotella, joka oli meidän näkökulmasta kirkasvetinen ja syvä lampi. Sisäänpääsymaksu oli 10 pesoa. En suosittele tätä. Hienompiakin löytyy, vaikka täältä.

Sen sijaan suosittelen poikkemaan laguunilla. Se oli hieno ja todella, todella kirkasvetinen järvi.


MEIDÄN HOTELLI

Meidän hotellimme, jonka edustalla näimme delffiinin, sijaitsee rantakadulta kymmenen minuutin kävelymatkan päässä.

Majapaikkamme Hotelli Arenas tuhoutui melkein kokonaan vuonna 2007 hurrikaanin iskiessä. Vain seinät jäivät pystyyn ja vettä oli toiseen kerrokseen asti. Hotellin takana olevasta metsästä löytyi myrskyssä lentäneitä sänkyjä myöhemmin. Mahahuoalista evakuoitiin silloin ihmisiä, eikä osa koskaan palannut.

Meidän vierailumme mahdollisti Italialainen, hyvin ystävällinen nuori mies, joka oli vuokrannut hotellin. Hän toimi niin hotellinjohtajana, kuin talonmiehenäkin. Lisäksi tapasimme ainakin kolme muuta erittäin mukavaa henkilökunnan jäsentä.


TULEVAISUUS

Alueella tehtiin paljon muutostöitä, rakennettiin uutta hotellia sekä parempaa tietä. Mahahual saattaa olla tulevaisuudessa jotain aivan muuta, kuin mitä se on nyt.

Entäs minun tulevaisuuteni? Lisää matkoja, kiitos. Sitä mä toivon 


Lue Meksikosta myös: 

Viime päivät Isla De Holboxilla
Paikka, jossa vihreät papukaijat lentävät
Little Place called Tulum
Snorklausretki Tulumissa
En koskaan kyllästy hennon aallon ääneen
Kaunis ja sympaattinen Isla De Holbox
Historiaa henkivä Chichen Itza
Valladolid - Pala aitoa Meksikoa

maanantai 5. syyskuuta 2016

13 tapaa ehkäistä ja hoitaa flunssaa

Kesäflunssakauden jäädessä taka-alalle, alkaa syyslenssukausi olla käsillä. 

Julkaisen nyt päivitetyn verison viime marraskuisesta postauksestani, jossa vinkkasin tekijöitä flunssan ehkäisyyn- ja hoitoon liittyen. 


1. Kurkun kurlaus esim. suolavedellä, tai vähintäänkin vedellä (joskus käytän myös Corsodyliä).

Nielussa pesivät virukset ja bakteerit aiheuttavat lisääntyessään kurkun kipeytymistä, joka on yleensä se ensimmäinen merkki alkavasta lenssusta. Moiset kannattaa siis huuhtoa pois muutaman kerran päivässä.

2. Runsas juominen.

Ykköskohta pätee tähänkin. Lisäksi, flunssassa nenä on usein tukkoinen ja hengitys kulkee suun kautta. Se kuivattaa kurkkua. Runsas juominen kosteuttaa limakalvoja, eivätkä flunssapöpöt pääse juhlimaan ihan samalla tavalla, kuin kuivalla limakalvolla.

Kuume lisää nesteen haihtumista, joten senkin vuoksi on tärkeää juoda tavallista enemmän.

3. Lepo.

Flunssa on kropalle raskas tilanne. Levon avulla kroppa parantelee rauhassa itseään, eivätkä voimavarat kulu muihin työstettäviin asioihin ja stressitekijöihin. Vähän nukkuvat saattavat sairastua herkemmin, kuin vähintään seitsemän tuntia yössä nukkuvat.

4. C- vitamiini.

Muistan lukeneeni joskus, ettei c-vitamiini estä flunssan tuloa, mutta voi lyhentää taudin kestoa ratkaisevasti. C-vitamiini on vesiliukoinen, eli helpostikaan yliannosta ei lyhytaikaisella, suuremmalla annoksella saa, mutta pitkään kestävällä "yliannostuksella" voi sen sijaan aiheuttaa itselleen virtsakiviä. 

Minä saan C-vitamiinini ruoasta, mutta jos olo tuntuu lenssuiselta. turvaudun vitamiinilisään. 

5. D-vitamiini.

D-vitamiin puute voi lisätä merkittävästi riskiä sairastua hengitystieinfektioihin. 

Käytän D-vitamiinilisää.

6. Sinkki

Lyhentää flunssataudin kestoa. Paras tapa hyödyntää sinkin voima, on imeskellä sinkkitabletteja. Maku tosin saattaa yllättää. Eikä välttämättä positiivisesti. 

7. Inkivääri

Inkiväärillä on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia, ja sitä voi käyttää myös kivunlievitykseen. Lisäksi se voi auttaa tukkoiseen oloon.

8. Sokerittomuus.

Sokeri heikentää immuniteettia suoliston kautta.

9. Suoliston kunto

Suolistossa muhii suuri osa vastustuskykymme aineksia. Varsinkin oikeanlainen bakteerikanta auttaa flunssan ehkäisyssä ja siitä toipumisessa. Oikeanlaiseen bakteerikantaan vaikuttaa mm. ravinto.

10. Stressittömyys/stressin hoito

Stressi nakertaa vastustuskykyä, ja saattaa altistaa flunssan puhkeamiselle.

11. Tupakoimattomuus

Tupakointi altistaa hengitystieonfektioille kahdella tapaa. Se huonontaa vastustuskykyä sekä haittaa hengitysteiden omaa puolustustoimintaa.

12. Liikunta

Optimaalinen määrä liikunta vahvistaa yleiskuntoa, ja näin myös vastustuskykyä, mutta liiallinen treenaus vaikuttaa päinvastoin, kun keho loikkaakin stressin puolella.

13. Käsienpesu

Huolellinen käsihygienia antaa suojaa flunssaa vastaan. 

perjantai 2. syyskuuta 2016

Sohvannurkka ja muita syyskliseitä

Oletko jo bongannut ensimmäiset syysaiheiset postaukset? Ensimmäiset keltaiset tai punertavat kuivuneet lehdet Instagramista tai blogeista? 

Pidä varasi. Pian kaikki blogit pursuavat näitä aiheita: 


SOHVAN NURKKA JA VILTIT  

Miten kestämättömän ihanaa onkaan kaivautua sohvan nurkkaan pimenevinä iltoina. Kuunnella sitä iän ikuista sateen ropinaa, ja vetää ihan uutta Elloksesta saatua torkkupeittoa tiiviimmin päälle. 

KYNTTILÄT JA KIRJAT

On paljon, siis toodella paljon helpompaa kestää pimeys ja se iänikuinen vesisade, kunhan vaan sytyttelee kynttilöitä. 

Sitten aletaan myös lukea, koska sekin on ihanaa just syksyllä. Siellä sohvannurkassa. Tylsä vain, että on niin hitsin pimeää lukea kynttilän valossa. Mut ei haittaa, koska tunnelmallisuus! 

PUNAISET JA KELTAISET LEHDET

Ahh ruska, ruska. Ihanat kuolleet lehdet. Onhan ne niin kauniita, että niistä pitää ottaa monta kuvaa. Niitä myös heitellään itsensä päälle ja otetaan ihania asukuvia. Lehtiä hyödynnetään myös tietenkin syyskattauksissa. Kekseliäimmät tekeveät niistä kransseja oviin! 


KANERVAT, KAALIT, CALLUNAT JA HOPEALANGAT

Edellisestä päästäänkin aasinsiltaa syksyisiin kukka-asetelmiin, jotka koristavat ulko-ovien pieliä. Ne ovat aina samanlaisia. Joku idearikas tyyppi tosin saattaa tuoda kanervan sisätiloihin! 

SYYSPUKEUTUMINEN JA BLOGGAAJAHATTU

Siis syksyhän on ihan kaikkien lempivuodenaika, koska saa pukeutua. Puolella bloggaajista on päällään huopainen lierihattu sekä poncho. Eikun, vai menikö tämä trendi jo? 

UUSI HARRASTUS TAI ELÄMÄNTAPAMUUTOS

Syksy on siis ihan loistava ajankohta aloittaa uusi harrastus, koska syksyhän on kuin uuden alku. Kansalaisopistojen tunnit täyttyvät, ja urheilukaupat myyvät sporttitaminetta intoa puhkuville liikuntaharrastusta aloitteleville. Vielä kun ihmiset jatkaisivat näiden parissa. Edes kuun loppuun.


Jäikö jokin oleellinen puuttumaan listasta?

Ihan kertakaikkisen ihanaa, energistä ja tunnelmallista syksyä 


P.s. Kaikki kuvat on julkaistu kertaalleen tässä blogissa

torstai 1. syyskuuta 2016

Ravitsemukseni kulmakivet

Kun ravitsemustottumuksia lähdetään muuttamaan parempaan suuntaan, kaiken A ja O on koostaa kokonaisuutta uuteen uskoon pikkuhiljaa.

Ihminen omaksuu asioita hiljalleen, harvemmin kertarysäyksellä.

Minä en ole tässä poikkeus.

Kaikenlaisia hullutuksia ja kokeiluja on matkan varrelle mahtunut, niin myös askeleita oikeaan suuntaan.

Olen aina ollut hyvin kiinnostunut hyvinvoinnista, varsinkin ravitsemuksen näkökulmasta. Mitä enemmän tietoa on tullut, sitä varmemmin ruokavalio on kokenut muutoksia. 

Viimeisimpiä korjausliikkeitä ovat olleet punaisen lihan ja kanan syönnin vähentäminen sekä maitotuotteiden vähäisempi käyttö. 

Joku kysyi jokin aikaa sitten, mitä minä syön. Päätin tehdä aiheesta postauksen. Tässä siis minun ravitsemukseni kulmakivet ja tärkeimmät asiat.


KASVIKSET JA VIHANNEKSET

Syön runsaasti kasviksia, varsinkin tummanvihreitä. 

Lehtikaalia, parsakaalia ja pinaattia kuluu runsain mitoin. Myös kukkakaali, bataatti, paprika, tammenlehtisalaatti ja avokado maistuu, usein myös porkkana, sipuli, tomaatti, ja yrtit, näin muutamia mainitakseni. 


TOFU, KALA, JUUSTOT, KANANMUNA, PAVUT

Olen tänä vuonna vähentänyt punaisen lihan ja kanan syöntiä todella radikaalisti, ja suosin niiden tilalla tofua, papuja, kalaa, erilaisia juustoja sekä kananmunaa eri muodoissa. En ole kuitenkaan 100 prosenttisen ehdoton. Ainakaan vielä. Saattaa mennä kuitenkin muutamakin viikko, etten syö lihaa. 


KAURA

En syö kauraa joka päivä, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. 

Useinmiten keitän kookosmaitoon kaurapuuron. Upotan keskelle voisilmän ja heitän päälle pähkinöitä tai siemeniä, ja mikäli mahdollista, tuoreita marjoja. Joskus hiukan kookoshiutaleita koristeeksi. Niin, ja ison lorauksen soijamaitoa, joka tuo jännästi vaniljamaisen makuvivahteen. Mikäli haluan lisätä proteiinipitoisuutta, vispilöin puuronkeiton alkuvaiheessa kananmunaa sekaan. 

Toinen tämän hetken lemppari on tuorepuuro. Hiukan kookosmaitoa, marjoja/granaattiomenan siemeniä, turkkilaista jogurttia, kaurahiutaleita, chian siemeniä, pähkinöitä/siemeniä sekä ehkä ripaus steviaa. Koko homma sekaisin, ja yöksi jääkaappiin. Todella hyvää. 


SMOOTHIET

Kun joskus kauan aikaa ennen vihersmoothieiden kulta-aikaa, kasvisten ja salaatin pupellus ei kiinnostanut, kehittelin vihermarjapirtelön, jotta sain kulauttaa rehut helposti kurkusta alas. 

Nykyisinkin smoothieita menee melkein joka päivä, ja useinmiten rakennan sen samalla kaavalla. Silloin tällöin vaihtelun vuoksi kokeilen vaihtaa vähän väriä ja raaka-aineiden painotuksia. 


RAAKAKAAKAO/SUKLAA

Hemmottelen ja hoidan itseäni melkein joka päivä raakasuklaalla. Silloin tällöin teen chiavanukkaan, jonka kyllästän raakakaakaolla. 

En suostu olemaan ilman. Onneksi ei tarvitse. Kaikista parasta on mieheni valmistama luomuappelsiinilla maustettu hasselpähkinäsuklaa. 


Lisäksi syön päivittäin erilaisia rasvoja. En pelkää voita, ja suosin erilaisia öljyjä kookosöljystä seesam- ja oliiviöljyyn. Pähkinät kuuluvat ruokavaliooni kiinteästi. Samoin kuin eräät lisäravinteet ja superfoodit. 

Maitotuotteet ovat jääneet vähälle käytölle, mutta juustoista en olisi nyt valmis luopumaan. Syön niitä silloin tällöin, varsinkin halloumia. Turkkilainen jogurtti maistuu myös viikottain. 

Vehnää ja sokeria en käytä satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta, mutta riisiä syön ajoittain. Niinkuin juuri äsken kiinalaisen ravintolan herkullisen annoksen, joka sisälsi riisiä ja tofua pekinginkastikkeella.

Onko sun ruokavalio muuttunut aikojen kuluessa? 


Lue myös: 

Lapset raakasuklaata testaamassa