maanantai 31. lokakuuta 2016

Vierumäki on aktiivisen tyypin valinta

Monipuolisesta Vierumäen liikunta- ja vapaa-ajankeskuksesta saa eniten irti, kunhan näkee vaivaa etukäteen, ja suunnittelee ajoissa aktiviteettinsa.


Kömpelöt nettisivut ja tylyhkön oloinen asiakaspalvelija puhelimen toisessa päässä ei ehkä tee asiaa mukavammaksi, mutta se maksaa vaivan.

Me tutustuimme menneenä viikonloppuna isolla porukalla Vierumäkeen. Mukana oli äitini ja mieheni lisäksi myös veljeni- ja siskoni perheet. Tämä oli todella odotettu reissu. 

Jos tekemistä, niin myös majoitusvaihtoehtoja oli tarjolla moneen makuun. Oli mökkiä, opistomajoitusta sekä hotellia. Me valitsimme viimeksi mainitun.


SCANDIC VIERUMÄKI ON TOIMIVA HOTELLI MONEEN MAKUUN

Kahden hengen huone ykköskerroksessa tarjosi mukavat puitteet meidän aktiivireissullemme. Pehmoinen sänky, raikkaat lakanat, todella siisti kylpyhuone ja vielä kuivauskaappikin! Mitä muuta voi toivoa?

Huoneisiin ei juurikaan kantautunut ääniä, lukuunottamatta sunnuntaiaamua. Yläkerrassa taidettiin pitää silloin hyppytreenejä, ainakin töminästä päätellen.

Näin kasvisvaihtoehtojen ystävänä annan suuren ja sydämellisen plussapisteen hotellin buffetin erinomaisille kasvisruokavaihtoehdoille, mutta myös ihanalle superfoodnurkkaukselle. Oli mulperinmarjaa, chiansiementä, kaakaonibsejä, pellavarouhetta, ja lista jatkuu...

En tiedä johtuuko se siitä, että hotellin vieraat koostuvat varmasti pitkälti terveellisen ruoan ystävistä, mutta löysin helposti runsaat määrät erinomaisia vaihtoehtoja niin aamupala- kuin illallisbuffetistakin. 

Ja mikä parasta, mikään ei loppunut kesken. Myös seurueemme miehet, lapset sekä herkkusuut pysyivät kylläisinä.

Puhtaat valkeat lakanat ja somehetki


AAMUJOOGAN IHANUUS 

Vettä vihmoi vaakatasossa ja joogatrikooni kastuivat moneen kertaan, kun etsimme tietämme Scandic Vierumäen rakennukesta liikuntahallille ja kohti asanoiden lempeää ihanuutta. Olisin toivonut parempia opasteita. Joku muukin mainitsi, että alue tuntuu sekavalta.

Aurinkotervehdysten jälkeen olo oli kuitenkin mitä mainion. Joogaohjaaja opasti meitä eri tasoisia joogeja asanoiden saloihin varmalla, rauhallisella otteella 45 minuutin ajan. Kehuikin, kun me kaikki pysyimme hienosti tasapainoa vaativassa tanssija-asanassa vaaditun ajan.


ASIAKASPALVELUSTA

Vaikka joogaohjaajamme olikin hyvin asiantunteva, ei Vierumäki voi kuitenkaan asiakaspalvelutaidoillaan kehuskella, siitä seuruumme oli kaiketi yksimielinen.

Erikoista oli ainakin se, että Vierumäen vastaanottotiskiltä joogaan pääsyä tiedusteltuamme, saimme vastaukseksi varata paikat tunnille netistä. Eipä hoksannut virkailija kuitenkaan vinkata, että voisi myydä varsinaiset liput! Ne piti sitten kuitenkin tajuta ostaa siltä samaiselta tiskiltä, ennen aamujoogaan rientämistä.

Ratsastustallilla vastaanotto oli tyly, eikä sekaannuksiltakaan vältytty. Islanninhevoset sensijaan olivat hurmaavia! Kunpa minäkin pääsisin vielä joskus issikkavaellukselle...


UIMAHALLIIN EI PIDÄ YRITTÄÄ SORTSEISSA

Useimmat lapset pitävät vesileikeistä ja uimisesta. Niin selvästi myös Vierumäellä. Varsinkin nyt, kun sää oli huono, pieni uimahalli oli täynnä iloisia pulikoivia lapsia ja aikuisia. Saunanlauteilla sai ottaa rentouttavat löylyt.

Uimasortseissa ei kuitenkaan kannata uimahallin puolelle yrittää, se kävi ryhmämme miehelle selväksi, kun häneltä evättiin pääsy uima-altaalle.

Yhden kehitysterveisen me haluaisimme Vierumäelle jättää: Kun mietitte mitä seuraavaksi, harkitkaa suurempaa uimahallia. Ehkäpä jopa isoa kylpylää? Olis aika ihanaa. 

POLUT KUTSUVAT ULKOILEMAAN JA KUNTOSALI TREENAAMAAN

Vierumäki lienee parhaimmillaan kesällä, kun kauniit metsäpolut upean järven rannalla kutsuvat hölkkälenkille, ja kaikki muutkin ulkoliikuntamahdollisuudetkin ovat hyödynnettävissä.

Talviaikaan poluilla ja muilla reiteillä riittänee hiihtäjiä. Näkisin ladulla itsenikin. 

Jos aktiivireissu Vierumäelle kutkuttelee, voin kyllä suositella, mutta niinkuin jo heti postauksen alkumetreillä totesin, parhaan kokemuksen saa, kunhan suunnittelee reissun huolella hyvissä ajoin ennen reissua.

Jos kuitenkin käy niinkuin allekirjoittaneelle, eikä mitään tullut varattua, extempore-tekemistäkin varmasti löytyy: kuntosalilla saa aina hyvän treenin, ulkoilureittejä on kilometritolkulla ja osaan ryhmäliikuntatunneista mahtunee mukaan. 

Koris,- sulkapallo,- ja muilla kentillä kävi mukavasti kuhina. Niille laittaisin etukäteen varauksia menemään.

Takareidet tuleen

Polkua riittää kilometritolkulla


Kurkkaa myös Sporttaillaan blogin Hannan ja Nellajosefiinan jutut Vierumäestä.

Lue myös juttuni

Rennosti lahden yli - aktiiviloma Viron Rakveressa

perjantai 28. lokakuuta 2016

Hyvinvointivalmentaja ja terapeutti Mippi Vuorikoski: 95% vatsaoireista on stressin ja väärän ruokavalion aiheuttamaa, mutta stressin helpottaessa myös vatsa kestää tiettyjä ruoka-aineita paremmin.

Hypätään taas inspiroivien hyvinvointityyppien matkaan!

Tällä kertaa hyvinvointivalmentaja ja terapeutti Mippi Vuorikoski Philia Valmennuksesta kertoo omista hyvinvointitottumuksistaan. Upea nainen paljastaa mm. vinkkinsä ahdistuksesta selviytymiseen, mutta hänellä on terveisiä myös vatsaoireilijoille sekä sohvaperunoille.

Kysyin Mipiltä 12 hyvinvointiteemaista kysymystä.

Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi on kaikki kaikessa! Kun voin hyvin, se näkyy suoraan omassa jaksamisessa, ilossa ja vastustuskyvyssä. En enää pysty erottelemaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia, kumpikin vahvistaa toistaan. Jos mieli voi hyvin, keho on onnellinen, ja toisinpäin. Se on positiivinen oravanpyörä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen samanaikaisesti! En tiedä, kuulostaako tämä karulta, mutta yrittäjänä koen omasta hyvinvoinnista huolen pitämisen ihan eri lailla tärkeäksi kuin jos olisin palkkatöissä. Jos sairastun, kukaan ei korvaa minua. Haluan myös pitää huolen siitä, että voin jatkaa rakastamiani töitä jossain muodossa loppuelämäni ajan.

Miten liikut, ja kuinka usein?

Liikuin aikaisemmin melko ulkonäkö- ja suorituskeskeisesti. Muistan haaveilleeni näkyvistä vatsalihaksista, ja kun ne muinoin joogan vuoksi putkahtivat esiin, muistan miettineeni, että tätäkö muka odotin vuosikausia!

Löysin aidon liikkumisen ilon vasta melko hiljattain. Nykyään intensiivistä aivotyötä tekevän pää tarvitsee treeniä yhtä paljon kuin kroppa. Haluan tuntea kehoni vahvaksi, mutta suurin nautinto tapahtuu pään sisällä ja erityisesti itsensä ylittämisen jälkeen.

Juoksen, joogaan, uin ja lihastreenailen fiiliksen ja tarpeen mukaan tehokkaasti muutaman kerran viikossa. Meillä on kotona olohuoneen kaunistuksina treenirenkaat, kahvakuulia, gymstick ja kuntopalloja. Niillä ja muutamalla HIIT-liikkeellä saa tosi hyvän treenin aikaiseksi eikä se vaadi ajallisesti juuri mitään. Treenaan nykyään mieluummin tehokkaat 20 minuuttia kuin väsähtäneet 60 minuuttia. Treenaan siis vähemmän kuin aikaisemmin, mutta laadukkaammin.

Hyötyliikun päivittäin melko paljon ja pyrin istumaan mahdollisimman vähän. Ja tanssiminen!!! Se on parasta, mitä tiedän. Liikkumiseen haluaisin kyllä panostaa nykyistä enemmän, se tekee stressinhallinnallisesti niin paljon hyvää.

Minkälainen on suhteesi kehonhuoltoon?

Se on ehdottomasti heikoin lenkkini. Koitan joogailla edes jonkin verran viikon aikana tai teen venyttävää ja avaavaa Tiibetiläistä liikesarjaa, mutta esimerkiksi putkirullailu pitäisi saada säännölliseksi tavaksi omaan elämään.

Vinkkisi levottomuudesta, kiireestä ja ahdistuksesta selviytymiseen?

Levottomuus, kiire ja ahdistus johtuvat ainoastaan siitä, että koemme ristiriitaa sen suhteen mitä on, ja mitä mielestämme pitäisi olla. Voin itse henkisesti parhaiten silloin, kun muistan olevani vastuussa omista ajatuksistani ja siitä, mitä asioita niiden kautta elämääni kutsun. Tietoisuustaitojen (esim. mindfulness) harjoittaminen auttavaa ajattelemaan asioiden välisiä suhteita ja oman mielen toimintaa uudella, rennommalla ja objektiivisemmalla tavalla.

Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Aamupala koostuu yleensä leivästä, kananmunasta ja/tai tuhdista smoothiesta teen tai aeropress -kahvin seurana.

Lounaaksi syön yleensä ruokaisan salaatin, munakkaan tai vastaavan kevyehkön ruoan.

Välipalaksi syön leipää tai smoothieta.

Työskentelemme mieheni kanssa suht myöhään, joten dinneri syödään usein vasta 20-22 välillä. Teemme usein wokkia tuoreista vihanneksista, se on helppo ja ravinteikas vaihtoehto. Jos on kiire tai väsyttää, tilaamme Woltin kautta ruokaa kotiin tai käymme jossain keskustan ravintolassa. Syömme melko paljon ulkona, mutta pidämme terveellisistä vaihtoehdoista kuten sushista.

Keittiöstä löytyy aina korianteria, inkivääriä, smoothie-aineksia, pähkinämaitoa, avokadoja sekä tuoretta leipää - niin, ja teetä löytyy jatkuvasti varmaan kahtakymmentä eri lajiketta!

Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Eläinperäisiä tuotteita. En halua kieltäytyä täysin mistään, mutta voin parhaiten ilman liha- ja maitotuotteita. Omatunto pysyy myös puhtaampana, kiitos ekologisuuden.

Vatsani ei aiemmin kestänyt yhtään gluteenia, mutta kiitos paremman mielen, stressinhallinnan ja sitä kautta suoliston hyvinvoinnin, voin rauhassa syödä gluteenituotteita päivittäin.

Vinkki kaikille vatsa-oireilijoille: 95% oireista on stressin ja väärän ruokavalion aiheuttamaa, mutta stressin helpottaessa myös vatsa kestää tiettyjä ruoka-aineita paremmin.

Sokeria vältän viimeiseen asti eikä kroppani sitä kaipaakaan, kunhan vaan syön hyvin. Tehdessäni taustatutkimusta aivojen hyvinvointivalmennusta varten, opin ihan uudella tavalla miten huono juttu sokeri on. Myös kofeiinia olen vähentänyt roimasti.

Suositko superfoodeja tai ravintolisiä?

Kyllä, syön nykyään päivittäin ashwagandhaa, chia-siemeniä sekä vaihtelevissa määrin spirulinaa, hampunsiemenrouhetta ja kuivattua tyrniä.

Ashwa on lempparini, se on todellinen pimeän ajan pelastaja! Olen korvannut osan teestä ja kahvista uudella lempituotteellani pakurilla. Ainoa säännöllinen ravintolisäni on D-vitamiini, jota otan suht reippaalla annostuksella. Jos flunssa sattuu iskemään, vaihdan normihunajan Manuka-puun hunajaan. Se toimii kuin antibiootti!

Miten tsemppaisit juustonaksupussilta itsensä usein löytävää, hyvistä elämäntavoista haaveilevaa sohvaperunaa? Entä miten jo aktiivisesti itsestään huolta pitävä säilyttää motivaationsa?

Hyvät elämäntavat koostuvat helpoista ja toimivista rutiineista.

Tottakai visio terveestä ja hyvinvoivasta minästä auttaa motivoitumaan, mutta ilman aktiivisia päätöksiä omasta toiminnasta ei kauneinkaan visio toteudu. Aivot ovat hieman simppeli koneisto, ne kyllä keksivät poikkeuksia ja tekosyitä, joten kannattaa ohittaa turhat päätöksentekotilanteet vaan päättämällä etukäteen toiminta.

On helpompi syödä terveellisesti, jos kotona on vain terveellistä ruokaa. Tee siis selkeä kauppalista ja pysy siinä! Itse teen aamulla päätöksen treenaamisesta, jolloin voin rytmittää päivän töiden, syömisten ja treenin suhteen sopivalla tavalla.

Jos pidät jo aktiivisesti huolta itsestäsi, niin muista joustavuus ja palautuminen. Jos pää jumittaa liikaa terveellisyyden ympärillä, on hyvä tarkastella mitä omissa mielikuvissa tapahtuu, jos ottaisit vähän iisimmin. Kokonaisvaltaisen terveyden ylläpitäminen vaatii jämpiyttä muttei suorittamista.

Liika stressi onnistuu helposti kumoamaan hyvätkin terveysteot.

Miten rentoudut?

Karkaamalla mökille, treenaamalla, pitämällä silloin tällöin viikon, parin pakkolomia (omat työt on ihan liian kivoja...) ja sitten ihan älyttömällä jutulla, joka vaan nyt tuppaa sopimaan itselle: Katselen YouTubesta joko meikkitutoriaaleja tai astrofysiikkaa käsitteleviä luentoja. Aivot pääsevät miettimään ihan muita maailmoja, kirjaimellisesti!

Tärkein tapa rentoutua on kuitenkin nauraminen. Ja rakastaminen! Yhdistettynä mielellään hyvään punaviiniin tai shampanjaan.

Mikä on paheesi?

Joskus päälle pamahtava turha stressaaminen. Mieheni vastaisi tähän, että voitaikinaleivonnaiset :D Olen kyllä karsinut croissanttien syömistä roimalla kädellä... Ei muuten, mutta huono olohan niistä tulee.

Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Mipille?

Elä juuri sillä tavalla, jonka koet itsellesi omimmaksi. Kuuntele sisäistä ääntä enemmän kuin toisia ihmisiä. Uskalla odottaa kaikessa parasta, älä tyydy! Unelmoi isosti ja ota rohkeita askeleita kohti sitä suuntaa, jota kohti haluat mennä. Niin ja lotraa ihan rauhassa hyvillä rasvoilla, unohda kaikki kevyttuotteet! :)

Vielä lopuksi hyvinvointi terveiset lukijoille

Me voimme vaikuttaa ihan valtavan paljon omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Stressinhallinnan opetteleminen on parasta, mitä voit myös fyysiselle terveydelle tehdä. Uskalla päästää irti sellaisista asioista, jotka eivät vie sinua eteenpäin tai tuntuvat jotenkin vääriltä. Luota intuitioon. Opettele kuuntelemaan kehon ja mielen luontaisia viestejä, jotka vain vahvistuvat terveellisten elämäntapojen myötä.


Mippi Vuorikoski tarjoaa terapiapalveluja niin yksilöille, pariskunnille kuin yrityksillekin. Tsekkaa nettisivut tästä linkistä!


Lue myös muiden inspiroivien henkilöiden mietteitä aikaisemmista postauksista. 
Klikkaa nimen kohdalta.


Hyvä terveys- ja Sport-lehtien päätoimittaja Päivi Virkkunen
MouMou bloggaaja Iina
Crossfit-kilpailija ja Steffit-blogin Steffi
Tickle your fancy-blogin Sara
Mediapersoona Martina Aitolehti
Home at last-blogin Taru
Fitnessvalmentaja Nora Vuorio
Mona`s daily style-bloggaaja Mona
Personla trainer ja bloggaaja Nanna Karalahti
Hyvinvoinnin lähettiläs ja kirjailija Karita Tykkä
Vilma P-blogin Vilma
Juontaja Tuija Pehkonen
Joogi Petri Räisänen
Kiinteistökuningatar Kaisa Liski
At Marias-blogin Maria
Metallisydän-blogin Jari
Malli ja juontaja Satu Tuomisto
Ainon tarinoita treenaamisesta-blogin Aino
Räppäri Brädi
Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija ja valmentaja Jukka Harju
Pinkit korkongät-blogin Maiju
Ella Elers-blogin Ella

torstai 27. lokakuuta 2016

Kiusatusta pikkutytöstä fitneksen maailmanmestariksi - Fit by Sofia on motivaatiokirja meille

Ihmisiä kiinnostaa menestyneiden henkilöiden taustat ja tarinat. Osittain se on ehkä tirkistelyn halua, mutta varmasti myös sitä, että havittelemme itsekin ainakin jollain tasolla elämässä etenemistä. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Halumme tietää kuinka ihailemamme tyypit ovat päätyneet siihen pisteeseen, jossa ovat. 

Hienoa, että fitneksen maailmanmestari Sofia Ruusila-Nousiainen on ymmärtänyt tämän. Timmissä kunnossa oleva urheilija julkaisi nimittäin menneenä viikonloppuna Fit by Sofia-kirjan, jossa hän avaa elämäänsä sekä elämäntapojaan.

Minä luin kauniisti taitetun opuksen, joka sisältää myös kotialbumikuvia, kannesta kanteen.


Ensimmäisen luvun jälkeen on selvää, että Sofia ei ole kirjailija, vaan urheilija. Teksti on ajoittain kankeaa, mutta toisaalta voin helposti kuvitella Sofian itsensä tarinankertojaksi. Se inhimillistää ja pääsen ikäänkuin iholle.

On mielenkiintoista lukea Ruusila-Nousiaisen taustaa sekä kuvausta lapsuudesta, mutta toisaalta rajansa kaikella. 

Lause "yksityiselämäni haluan pitää koko ajan etenävässä määrin itselläni", on epäuskottava sen jälkeen, kun kirjoittaja on kuvaillut toistuvasti aviomiehen kuorsausta ja pöydällä lojuvia hammastikkuja sekä suhteen alkuaikojen tapahtumia.

Sofia Ruusila-Nousiainen on selkeästi vahva ja sisukas nainen. Hienoa, että hän ei enään välitä mitä muut hänestä on mieltä. Tällainen ajatusmalli sopii hyvin nuorten naisten esikuvalle.

Lukuelämyksen edetessä huomaan odottavani innoissani seuraavaa salitreeniäni. Se on hienoa. Kirjasta löytyy myös hiukan Sofian omia treenejä, mutta olisin kaivannut tällaista materiaalia, tai muita liikuntavinkkejä enemmänkin.

Ravitsemuksesta sen sijaan löytyy asiaa runsaammin. Ihmisiähän tunnetusti kiinnostaa, mitä ja miten toiset syövät. Kunhan vain lukija muistaa, että kyseessä on fitnessurheilijan ruokavalio. Ei sohvaperunan. 

Treenimusalistauksesta heruu plussapisteitä. Meikki-intoilijaa kiinnostanee varmasti myös Sofian vinkit kosmetiikkaan ja meikkaukseen.

"Halusin tehdä tämä kirjan, jotta seuraajani voisivat päästä vielä hiukan lähemmäs elämääni ja motivoitua jopa lisää", Sofia kirjoittaa loppusanoikseen. 

Hän onnistui hienosti tavoitteessaan. Pääsin lähemmäs, ja motivoiduin. 


Myös Jenni My project is me-blogista luki kirjan. Klikkaa tästä linkistä, ja tsekkaa mitä hän oli siitä mieltä.

Edit// Lisää kirja-arvostelua löydät myös Chic Conservative Chanel-blogista!

Lue myös aiemmat juttuni:

Jutan voimakirja - opas henkiseen ja fyysiseen hyvään oloon
Tämän vuoden ihanin kirjauutuus


Lukukappale kirjasta saatu blogin kautta

tiistai 25. lokakuuta 2016

Tämän vuoden upein kuva

Ulkona sataa räntää. Minä makaan aivastellen, päänsärkyisenä harmaan peittoni alla. Nenä on niin tukossa, ettei torkkumisesta tullut mitään. Eikä näköjän oikein kirjoittamisestakaan. Auts. Mennään siis asiaan.

Halusin tulla näyttämään tämän vuoden upeimman kuvan, jonka äärimmäisen lahjakas valokuvaajaystäväni otti, kun vietimme hänen torpallaan iltaa aiemmin tänä syksynä. 

Ennen kuvanottamishetkeä olin ehtinyt ilakoida metsässä, kun löysin kahmalokaupalla - tai vähintäänkin sylillisen - kanttarelleja. Olin ihastellut peilityyntä järven pintaa, jonka pinnassa kevyt utu lipui hitaasti kohti auringonlaskua, ja myöhemmin herkuttelin vielä itsetehdyillä lampaankääpänugeteilla. Olivat ihan tosi hyviä!

Saunan jälkeen sain kuunnella kuvan mukaisissa tunnelmissa livelaulua ja kitaransoittoa, samalla vaahtokarkkeja nuotiolla paistellen. Yöni nukuin muutaman paksun peiton alla, suloisessa pikkuruisessa yhden huoneen mökissä. Aamulla heräsin kanojen kotkotukseen, ja söin ystävien seurassa aamupalaa. 

Olo oli kuin ulkomailla! Lisää tällaisia retkiä, kiitos. 

Kuva: Valokuvaaja Ilona Savitie

Onneksi yksi reissu on ihan edessäpäin. Me lähdemme perheen kanssa Vierumäelle nyt tulevana viikonloppuna. 

Aktiviteettijärjestelyiden kanssa on ollut hiukan, miten sen nyt sanoisi, problematiikkaa, joten saas nähdä jääkö uimatekniikan opettelut ja issikkasafarit väliin. 

Huippua on jokatapauksessa lähteä yhdessä. Nyt pitäisi vain parantua pikapikaa. Ja pitää Jani terveenä. Atshiu!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Tehokas ja järkevä jalkatreeni

Päteekö salil eka, salil vika sinuun? Tuliko puuhattua taas jalkaprässin, kyykkytelineen, loitonnus- ja lähennyslaitteen äärellä? Kävitkö läpi myös etureisi- ja takareisilaitteen, pohjeprässin sekä askelkyykyt, taljassa tehtyjä takapotkuja unohtamatta?

Kyllähän tuo ajankulusta käy, jos on kovin tylsää. Salitreenissä järkevintä olisi kuitenkin miettiä mitä tekee, ja varsinkin miksi.

Jos tavoite on edetä kohti vahvaa ja timmiä kroppaa, eikä niinkään viimeistellä jo tikissä olevaa bikinifitnessvartaloaan, suosittelen keskittymään isompiin linjoihin.

Treeniaikakin olisi hyvä pitää noin tunnin pituisena, jotta stressihormonit eivät lähde hyrräämään valtoimenaan. Lisäksi kaikki harjoitukset jaksaa näin tehdä oikeasti tehokkaasti ja ajatuksella läpi. 

Jo neljällä liikkeellä saa loistavan treenin aikaiseksi, eikä aikaa ja energiaa valu hukkaan.

Tärkeintä liikkeissä on tekniikka, jotta niveliin ei kohdistu vääränlaista rasitusta. Jokaisessa liikkeessä keskivartalon napakka tuki ja lantion hallinta ovat tärkeässä osassa. Kropan hyvää liikkuvuutta tarvitaan myös.

Alkuun aina hyvä lämmittely

Esim. 5 minuuttia crosstrainerissa, juoksumatolla tai pyörällä pikkuhiljaa vauhtia ja vastusta lisäten.

Tee lisäksi

- Jalan heiluri eteen-taakse ja vielä sivullekin, kummallakin jalalla. Pidä lantio stabiilina, älä anna sen kääntyä. Keskivartalo on tiukkana. 

- Aidan ylitys kumpaankin suuntaan, kummallakin jalalla.

- Varpaille nousut hitaasti ja hallitusti.

- Syväkyykyssä oleilu.

- Kepillä ylävartalon ympäri pyörittelyä, ja avaavaa liikettä, jotta olkanivelet lämpiävät myös. Olkapäiden liikkuvuutta ja lapojen hallintaa tarvitaan. yllättävän paljon mm, takakyykyssä.

1. Maastaveto 1 x 20 lämmittelynä tangolla + 3 x 12 painoilla

Loistava voimaliike, joka rasittaa koko kroppaa. Tehdään tämä siksi ensimmäisenä.

Ensimmäinen sarja pelkällä tangolla lämmittelyksi, sekä hyvän tekniikan varmistamiseksi.

Tanko on edessäsi maassa. Seiso lantion levyisessä, tukevassa seisoma-asennossa. Käännä lantio oikeaan asentoon, eli "häntää hiukan koipien väliin".  Kyykisty tarttumaan tankoon niin, että alaselkäsi on suorassa ja vatsa tiukkana. Keuhkot ovat täynnä ilmaa, näin saat lisätukea selälle. Suorista napakalla liikkeellä jalat sekä selkä - paino kantapääpainotteisesti - ja päästä samalla keuhkot tyhjiksi. Tanko kulkee säärien etupintaa pitkin. Ojenna lantio puristamalla pakarat tiukoiksi. Lähde laskeutumaan uudestaan alas alaselkä suorana.

Lisää seuraaviin sarjoihin painoa sen verran, että jaksat tehdä täydellisellä tekniikalla 12 toistoa. Viimeiset saavat tuntua hyvin raskailta, mutta tekniikka ei saa pettää. Jos puristusvoima ei meinaa riittää, tartu tankoon ristiotteella: Toinen käsi myötä- ja toinen vastaotteessa.


2. Takakyykky smithissä 1 x 15 lämmittelynä pelkällä tangolla + 3 x 12 painoilla

Liike rasittaa kokonaisvaltaisesti jalkojen lihaksia, mutta mukana on myös keskivartalo. Olkapäiden ja lapojen hyvä liikkuvuus on tärkeässä osassa.

Aseta tanko yläselkään (ei siis niskaan), ja vedä lapoja yhteen. Kyynärpäät osoittavat enemmän alas, kuin taakse. Käännä lantio oikeaan asentoon, eli "häntää hiukan koipin väliin". Vatsa on tiukkana. Jalat ovat lantion leveydellä, tai leveämpinä, mutta polvet ja varpaat osoittavat samaan suuntaan. Katse yläviistoon. Hengitä sisäänpäin, kun lähdet kyykkäämään alas. Kyykkää niin alas kuin liikkuvuuteesi antaa myöden, mutta varmista, että et kumarra, vaan laskeudut kuin penkille istuisit. Selkä pysyy suorassa koko ajan. Pidä paino kantapäillä ja nouse napakasti ylös, samalla hengittäen ulospäin.

Lisää seuraaviin sarjoihin painoa sen verran, että jaksat tehdä täydellisellä tekniikalla 12 toistoa. Viimeiset saavat tuntua hyvin raskailta, mutta tekniikka ei saa pettää.

Treenitoppi Adidas Trikoot Nike Tossut Puma

3. Lantionnosto smithissä 1 x 20 lämmittelynä + 3 x 12 painoilla

Tällä loistavalla liikkeellä saat pakarat ja reidet tuleen. Hyvä keskivartalon tuki on tärkeässä osassa.

Laske smithtanko melko alas. Asettaudu tangon alle ja penkin päälle niin, että yläselkäsi/lapasi lepäävät penkkiä vasten, ja tanko on lanteillasi. Vatsa pysyy tiukkana, eikä selkä pääse notkolle missään vaiheessa. Pidä paino kantapäillä ja lähde nostamaan lantiota ylös. Tunnet kuinka pakarat ovat yläasennossa tiukkana, samoin reidet. Pidä pieni pito yläasennossa, ja laske lantiota sitten hitaasti alas. Lähde heti uuteen toistoon. Älä anna polvien kääntyä sisään tai ulos.

Lisää seuraaviin sarjoihin painoa sen verran, että jaksat tehdä täydellisellä tekniikalla 12 toistoa. Viimeiset saavat tuntua hyvin raskailta, mutta tekniikka ei saa pettää.


4. Kahvakuulahyppy leveässä haarassa 1 x 12 ilman painoa + 3 x 12 painon kanssa. 

Hyvää, räjähtävää viimeistelyä jalkatreenille. Tee ensimmäinen sarja ilman kahvakuulaa, jotta tekniikka on hallussa. Tee seuraavat sarjat kuulan kanssa. 

Seiso leveässä haara-asennossa, polvet ja varpaat samaan suuntaan Lantio on käännetty alle, eli jälleen se häntä on kopien välissä, ja vatsa tiukkana. Ota kahvakuulasta kummallakin kädellä ote, pidä selkä suorana ja lähde kyykkäämään jalkojen väliin. Kahvakuulan osuessa maahan, hyppää räjähtävästi ilmaan ja laskeudu hallitusti leveään kyykkyyn. Pyri laskeutumaan niin, ettei kovaa tömähdystä kuulu.

Tämän treenin jälkeen lihaksissa tuntuu varmasti! Saat maitohapon liikkeelle ja palautumisen käyntiin jäähdyttelemällä esimerkiksi kuntopyörällä. Muista myös venyttää lihakset lepopituuteensa lyhyillä, noin 20 sekunnin mittaisilla venytyksillä. Ja sitten eikun proteiinia lautaselle.

Lisää kehonhuoltoasiaa löydät tästä (klik) postauksesta.

Tehokkaita treenejä!

Lue myös

Kundaliini- eli alkujooga, jatkoon vai ei?
Näin peruskunto kasvaa ja rasva palaa
Roller derby ei ole vain tyttöjen laji
Air jooga - hauskin joogamuoto
Alkulämmittely mäki- tai juoksutreeniin
Muokattava mäkitreeni
Roikkuminen ehkäisee olkapää- ja selkäkipuja sekä ryhtiongelmia
Tehokkaasti kuntoa kohottava ja rasvaa polttava HIIT-treeni

Seikkailupuisto kehittää tasapainoa ja haastaa keskivartalon
Panostan itseeni - vähennän treenikertoja
Amatöörit skippaavat kehonhuollon
Sattuu kesken treenin - tavoteltava tuntuma vai vahingollinen kipu

lauantai 22. lokakuuta 2016

Päivä mun kanssa

Hui miten viime päivät ovat menneet haipakkaan. Suunnittelin torstai-illalle pitkästä, pitkästä aikaa päivä kanssani-tyyppistä postausta, kun kävin Helsingissä muillakin asioilla, kuin vain kouluun liittyvillä. 

Olinkin niin poikki kun pääsin kotiin, etten jaksanutkaan enään avata konetta. 

Eilinen päivä sujahti kuin siivillä I love me-messuilla töiden parissa, tänään samaten. Päätin silti tulla moikkaamaan sua tänne blogiin torstaisten kuvien merkeissä. 

Aloitetaan ihan aamusta. 

Kello soi aikaisin. Vedin collarit jalkaan ja tein hiukan liikkuvuusharjoituksia. Lähtee päivä kivasti käyntiin, kun hengailee vähän aikaa pää alaspäin. Heh!


Aamujen paras hetki nykyisin on kahvihetki. Jännä, mutta vielä vuosi sitten aloitin aamuni vihreällä teellä. Kahvin kaveriksi kauhoin kiireessä vähän tuorepuuroa kitusiini, ja riensin junalle. 


Helsingissä oli kiva, mutta viileä ilma, kun vähän ennen aamuyhdeksää porhalsin paikalle.


Otin suunnaksi Etelärannan ja Tangle Teezerin tilaisuuden, jossa harjan luoja Shaun Pulfrey kertoi uutuustuotteesta, The Ultimate Tangle Teezer -viimeistelyharjasta


Oli kiva nähdä tuttuja! Kävin vähän kuokkimassa taustalla kun Business Woman nappasi Sara S:sta kuvat. Sitten sainkin Sarasta kahviseuraa. Olipa huippua tutustua tuohon maailmanmatkaajaan vähän aiempaa syvemmin. 


Kaffittelun jälkeen päädyin Zaran sovituskoppiin kahden vihreän mekon kanssa. Niistä toinen päätyi huokean hintansa vuoksi mukaankin. 


Iltapäivä kului Messukeskuksessa. 

Ensin treffasin kaiman, joka puuhasi duunipaikkansa ständejä I love me-messuja silmällä pitäen, ja priiffasi mullekin sitten vähän työkuvioita. Minä kun vietän viikonlopun messuilla Fastin, Celciuksen ja Cocovin parissa. Huippua! 

Sitten kävin kippistämässä Messukeskuksen tupareissa heidän uusia mageita työtilojaan yhdessä Business Womanin, Marin, Annukan ja Mysterious M:n kanssa. 


Illalla olin niin poikki päivän menojen jäljiltä, että haettiin laiskoina Subwaysta iltapalat. Ja syötiin ne sängyssä lainakoiran tuijotellessa kieltään lipoen vieressä. 


Oli kiva päivä, vähän vaihtelua perusarkeen  

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Kolmas koira

Kolmen hihnassa kävelevän koiran kanssa ei ehkä ole kovinkaan helppoa edetä sujuvassa yhteisymmärryksessä, varsinkin, kun kaikilla kolmella on erilainen käsitys mitä vauhtia ja mihin suuntaan olisi kiva mennä.

Mutta kun nuo kolme pikinokkaa päästää irti pellolla, riemu repeää ja vauhti on hurjaa.

On mahtavaa juosta täysillä koko pellon pituudelta, kääntää yhtäkkiä suuntaa ja jahdata jostain ilmestynyttä jänistä metsän reunaan saakka. Pyöriä selällään sängessä ja ottaa oikein kunnon painiottelu. Kaivella ja kapsutella maata.

Meillä on nyt kolme koiraa. Tosin yksi niistä, tuo vaalein, on vain lainassa. Tuossa se on tuijotellut ruskeilla nappisilmilään jo muutaman päivän. Vielä olisi neljä yötä edessäkin.

Ensimmäisenä päivänä tulokas ei saanut mennä kodinhoitohuoneeseen. Tuohon meidän nuoremman koiran valtaamaan nukkuma/ruokailukammioon. Hertan mielestä oli aivan kohtuutonta, että joku vieras leikkisi siellä hänen leluillaan ja nukkuisi pahimmassa tapauksessa hänen pedillään.

Niin ne tilanteet muuttuvat. Valkoinen labbis nuoleskeli lopulta tiensä laumanjäsenten sydämiin. Tänään tuo sai jo nukkua kodinhoitohuoneeseen sijoitetulla isolla mustalla tyynyllä. Äsken sinne kurkatessani, kaverukset makasivat tyynyllä vieretysten. Sydän suli.

Suloista iltaa 

maanantai 17. lokakuuta 2016

Ogob-Sibu-Dup-saaren vanhin: "Kuna-intiaani on kaikkien ystävä"

Luitko jo matkakertomukseni San Blasista? Sen, jossa kuvailin kosteita alkuperäisasukkaiden bileitä, joihin päädyimme mukaan?

Nyt tarina saa jatko-osan. Haastattelin tuolla reissulla upeaa Kuna-intiaaninaista. Päästetään hänet pidemmittä puheitta "ääneen".


Minä olen Puna Abila Henry. 

Olen 85-vuotias Kuna-intiaani. Asun Ogob-Sibu-Dup-saarella Kuna Yalan osavaltiossa Panamassa. 

Ogob tarkoittaa kookospähkinää, Sibu valkoista ja Dup saarta. 

Viihdyn tällä pienellä, valkohiekkaisella ja tuulisella saarella jota kirkas, turkoosi vesi ympäröi. En haluaisi asua missään muualla. Täällä on niin kaunista. Saarella asuu yhteensä neljä perhettä. 

Olen asunut Panama Cityssä, mutta päädyin tälle saarelle, kun menin naimisiin viisitoistavuotiaana. 

Perheeseeni kuuluu viisi jäsentä. Minä olen vanhin ja minulla on kuusi lasta. Kaksi poikaa ja neljä tyttöä. 

Herään aamulla aikaisin, viidelta tai kuudelta. Päivisin teen koruja sekä perinteisiä Mola-vaatteita. 

Pidän kalasta, varsinkin kalakeitosta. 

Kuna-perinteisiin kuuluu olla kaikkien ystävä ja elää rauhassa. Keitän mielelläni kahvit vierailleni. 

Jumalani on Bab Dummod, kaiken luoja. Hän tuli avaruudesta kultaisella laivalla. Profeetta Ibeorsunin mukaan Kuna-naisen kuuluu pukeutua värikkääseen Mola-vaatteeseen, ja koristaa nilkat sekä käsivarret koruin”.


Lue myös

Santa Fe - askeettinen vuoristokylä Panamassa
Rennon fiiliksen Bocas Del Toro
Paloja päivästäni Panamassa
Hyvästi Bocas Del Toron saari - tervehdys Santa Fe
Terveisiä Panamasta
Mahahual - vastakohtien kalastajakylä Meksikossa
Viime päivät Isla De Holboxilla
Paikka, jossa vihreät papukaijat lentävät
Little Place called Tulum
Snorklausretki Tulumissa
En koskaan kyllästy hennon aallon ääneen
Kaunis ja sympaattinen Isla De Holbox
Historiaa henkivä Chichen Itza
Valladolid - Pala aitoa Meksikoa
Tansania - yö safarilla, teltassa
Safari Tansaniassa - maa aikojen alussa fiiliksiä ja jänniä kokemuksia
Unohtumaton Sansibar

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Uusi terveellinen ja nopea marjavälipala makutestissä

Pakko myöntää: Aiheuttaa ajoittaista päänvaivaa, kun karsii ruokavaliostaan kaikenlaista turhaa. Vehnän, valkoisen sokerin, turhat lisäaineet... You name it.

Pyrin siis syömään mahdollisimman puhtaasti suuren osan ajasta.

Sitten kun on kiire, enkä ole ehtinyt suunnittelemaan syömisiäni ja välipalojani - eli aika usein - olen dilemman äärellä. 

Harva proteiinipatukka menee seulastani läpi, ja kahviloiden sämpylät ovat pullollaan vehnää, jonka mielelläni myös jätän ruoansulatuselimistöni ulkopuolelle, niin usein kuin mahdollista. 

Kirjoitin vuosi sitten tästä(klik) välipalalöydöstäni, mutta nyt olisi yksi terveellinen vaihtoehto lisää. Sain nimittäin käsiini mielenkiintoisen tuotteen, joka innosti siinä määrin, että päätin vinkata siitä sinullekin.

Roberts Berrie on sen nimi.  Kyseessä on juotava marjavalmiste, suoraan  Suomen Turust. 

Roberts Berrien nettisivuilta tilattavat juomat ovat maidottomia, gluteiinittomia sekä laktoosittomia, ja sisältävät aimo annoksen marjoja. Esimerkiksi lakkaa ja tyrniä sisältävässä vaihtoehdossa on 29 tyrninmarjaa ja 9 lakkaa, yhdessä annoksessa. Minä tykkään!

Makeus tulee yllättäen omenasta, mikä tekee tuotteesta raikkaan.

Kokosin yhteen pienen testiryhmän, ja maistelimme ystäväni Hannan ja hänen ala-asteikäisen tyttärensä Emilian kanssa viisi makuvaihtoehtoa läpi.


Lakka & Tyrni + kollageeni

Hanna: Tyrnimäinen tuoksu. Ei hassumpaa. Voisin ottaa uudestaan. Maistuu siltä, että on paljon vitamiineja.

Emilia: Vähän kirpsakka. En joisi uudestaan.

Minä: Ihan on juotavan makuista. Tykkään.

Mustaherukka & Mansikka

Hanna: Happamampi kuin aikaisempi testimaku. Kihelmöi suussa. Ehkä vain vitamiinien saannin vuoksi joisin uudestaan.

Emilia: Jännän väristä. Mullakin kihelmöi. Vähän kuin karkkia toisaalta. Joisin uudestaan.

Minä: Tuoksuu mansikalle ja maistuu mustaherukalle. Huh kun hapan.

Mustikka & Luumu

Hanna: Tasapainoinen tuoksu. Vähemmän hapan kuin Mustaherukka&Mansikka. Hyvä maku, makea ja tuttu.

Emilia: Tosi hyvää. Voisin juoda joka päivä. 

Minä: Mustikkainen, hyvä maku. 

Tyrni

Hanna: Tyrmäävän tehokkaan makuinen. Siemenistä johtuen rouhemainen suutuntuma. Jos ottaa ison huikan, menee kylmät väreet, 

Emilia: Ääh, onko pakko juoda? Kamalan kirpeää. 

Minä: Lievä tyrnin tuoksu. Aika pehmeä maku. Minun makuuni ei liian tymäkkä, mutta syönkin kyllä tyrniä melkein joka päivä. 

Puolukka & Karpalo

Hanna: Tästä mausta tulee mieleen joku drinkki! Ensi puraisu on kuitenkin hyvä ja makea. Makuun tottuu pian. Siitä muotoutuu jollain tapaa täyteläinen. 

Emilia: Tuoksuupa makealta, ja maistuukin ensin. Lopulta maistuu kirpeältä, ja menee jotenkin leukaperiin. 

Minä: Tymäkkä tuoksu, tosi puolukkainen. Maku on ensin kitkerä, mutta toisella huikalla se onkin jo täyteläinen ja pehmeä. Karvaus taittuu.

Mustikka

Hanna: Tämä on näistä makein. Miedoin, ihan hyvä maku. 

Emilia: Tuoksuu makealle kuin karkki. Mmm. Maistui hyvälle!

Minä: Tuoksusta tulee tosiaan mieleen sellainen viinikumikarkki! Hyvä maku, mutta joku jännä, makea sivumaku tässä on. 


Hannan mielestä paras makuvaihtoehto oli Villimustikka&Luumu. Samoin Emilian. 

Minä tykkäsin vähiten Puolukka&Karpalo sekä Mustaherukka&Mansikka-vaihtoehdoista, muut olivat tasavertaisesti mieleeni. 


Mikäli marjaherkut kiinnostavat, löydät ne www.robertsberrie.com:sta. Tämän kuun loppuun saakka tutustumistarjouksena toimitus on ilman postikuluja, Alennuskoodilla BERRIE10. 

Tykkään kovasti tästä tuoteperheestä, mutta toivoisin, että sitä saisi lähikaupastani, eikä ainoastaan netistä. Plussaa siitä, että ei tarvitse säilyttää jääkaapissa. Edit// Nyt tätä saa jo ainakin meidän K-kaupasta!

P.s: Lue myös Kirsin postaus aiheesta!

torstai 13. lokakuuta 2016

Täydellinen mekko-ostos

Menin vähän vahingossa eilen Bik Bokiin. Vartalonmyötäinen mekko lyhyillä hihoilla huhuili ärsyttävän houkuttelevasti rekissä. 

Nakkasin vaatteen käsivarrelleni ja jatkoin katselukierrostani, kun paikalle pyyhälsi ystävällinen myyjä tiedustelemaan allekirjoittaneen mahdollista avuntarvetta. Kyselinkin sitten, löytyisikö vastaavaa mekkoa pitkillä hihoilla. 

No löytyihän sellainen. 

Kiroilin mielessäni, koska en todellakaan nyt voisi tuhlata vaatteeseen. Miksi edes olen täällä, mietin. 


Mekko Bik Bok
Nahkatakki Ellos
Kengät saatu Eccolta


Vein sovituskoppiin muutaman muunkin mekon. Raasut jäivät kyllä kokonaan sovittamatta, koska voittaja oli löytynyt ennen kuin kilpailu oli alkanutkaan.

Jännittävä väri, ihan täydellisen rento malli ja pehmoinen matsku, sekä tietty kohtuullinen hinta viimeistelivät ostopäätöksen. 

Myönnän, että koin kyllä pientä morkkista tästä extemporehankinnasta, mutta toisaalta, pidän tästä kyllä kovasti. Jopa niin paljon, että mekko ikuistettiin Popularin uusiin mallikuviinikin tänään.

Nyt yritän ajatella, että ei yksi tällainen ostos oikeasti silloin tällöin vie allikosta ojaan. Eihän?

tiistai 11. lokakuuta 2016

Tarina siitä, kun vierailimme riippukeinussa nukkuvien intiaanien luona

Ympärilläni oli valtavasti humalaisia Kuna-intiaaneja. Yksi heistä, kovin nuoren näköinen, tarjosi minulle vaaleaa rommia samasta puisesta kauhasta, josta jo moni muukin oli hörpännyt. Keräilin itseäni hetken, ja otin tarjotun viinapaukun vastaan.

En kehdannut kieltäytyä. Juhlimmehan nuoren naisen ensimmäisiä kuukautisia. Hän tosin itse ei ollut paikalla.

Tunsin kuinka vahva, lämmin viina laskeutui kurkusta alas kohti vatsaa. Irvistin. Sivusilmällä huomasin koristeellisiin ja kirjaviin Kuna-asuihin pukeutuneiden naisten astelevan joukolla hiekkapohjaisesta juhlatilasta pois. Vessaan kuulemma, joku kertoi meille. Hauska todeta, että tuolla kaukana on jotain samaa kuin koti-Suomessakin.

Viinanjuonti ei ottanut loppuakseen, ja uutta kierrosta tarjottiin ahkeraan. Minun ruoansulatuselimistöni ei kuitenkaan kestänyt kahta annosta enempää. Lähdimme juhlatilasta vaivihkaa. Närästi ja korvensi. 



SAARI, JONKA YMPÄRI KÄVELEE NELJÄSSÄ MINUUTISSA

Matkailimme alkuvuodesta San Blasin saaristossa, Panaman pohjoisosassa sijatsevalla  Kuna-intiaanien itsehallintoalueella.

Majoituimme Coco Blanco-nimiselle saarelle. Tuon saaren ympäri käveli neljässä minuutissa. Puhtaan kirkas merivesi huuhtoi valkohiekkaisia rantoja ja bambuseinäisen bungalovimme edustalta matkaa aaltoihin oli muutamia askeleita.

Tuntui, että tämä voisi olla paratiisi. 

Yöaikaan, kun tuuli kävi bambuseinien läpi eikä katto kestänyt trooppista vesisadetta, saatoin olla toki toistakin mieltä. Ehkä sittenkin Robinson Crusoe-tyyppinen paratiisi?

Suihkuna toimi letku, ja vessanpönttöön haettiin itse vesi merestä, ämpärillä kantamalla. 

Saari oli jaettu kahteen osaan. Oli meidän vierailijoiden pääty, ja paikallisten pääty. Paikallisten puolella taisi olla neljä bambumajaa, jossa perheet asuivat. 

Halusimme osoittaa ystävällisyytemme, siksi saarelle saavuttuamme veimme lapsille piirrustuspaperia ja kyniä lahjaksi. 

Astelimme paljan varpain valkoista hiekkaa pitkin tuohon neljän perheen kyläyhteisöön. Ketään ei näkynyt missään, vaikka juuri tovi sitten lapset juoksentelivat lähekkäin olevien majojen lomissa. Oli ihan hiljaista. 

Hetken kuluttua nainen kurkisti yhdestä majasta. Kysyi ehkä, mitä asiaa meillä oli. 

Ojensimme paperit ja kynät ystävällisesti hymyillen. Kerroimme englanniksi, että ne ovat tuliaisia lapsille. 

Nainen nappasi pienen lahjamme ja hävisi takaisin majan hämärään. Ei kiitosta, ei hymynkaretta. 

Okei. Ehkä meidän täytyy pysyä omalla puolellamme, mietimme ja hipsimme takavasemmalle. 


HISTORIAA JA KULTTUURIA METSÄSTÄMÄSSÄ

Olin kiusannut isäntäämme alituisella kysymystulvalla, mutta en kokenut saavani tarpeeksi tietoa Kuna-intiaanien historiasta ja kulttuurista. 

Lähistöllä olisi kuulemma museo, isäntämme Betsanders totesi kerran, kun taas pommitin häntä kysymyksilläni. 

Loistavaa, hihkuin. Siltä seisomalta sovittiin retki pääsaarelle seuraavalle päivälle. 

Museo oli pieni, hiekkapohjainen bambukyhäelmä täynnä mielenkiintoisia esineitä ja kuvia heimon historiasta. 

Opas kertoi Kunien käyneen läpi kolme vallankumousta. Viimeisin Panamalaisia vastaan, sitä ennen Espanjalaisia.

Saimme kuulla riippukeinujen olevan tärkeitä. Kunat menevät naimisiin riippukeinussa, he nukkuvat niissä, ja heidät haudataan riippukeinussa. 

Ja kun kerran kulttuurielämyksiä kaipasin, pääsimmehän osaksi heidän juhlintaansakin, niinkuin postauksen alussa kuvailin. Bileiden jälkeen käveleskelimme hetkisen hiekkaisilla kaduilla, ja nautimme kylmät juomat ensimmäistä kertaa San Blasiin tulon jälkeen. 

Pääsaari oli aivan täyteen rakennettu. Alkaa kuulemma olla jo niin ahdasta, että osa ihmisistä muuttaa mantereelle. Täyttä oli tosiaan, totesin itsekin. Rakennukset olivat aivan vesirajassa kiinni. Hyvä, etteivät tipahtaneet mereen, kaiken sen roskan sekaan, joka lillui rantavedessä. Osa jätteesta oli jo vajonnut pohjaan. 



UPEA REISSU, VAIKKA EI KOKO AJAN OLLUTKAAN KIVAA


En voi kieltää, ettenkö kaikista eniten nauttisi matkaillessani lämmöstä ja valosta. Mutta heti toiseksi listalle kipuavat kokemukset, seikkailut, uudet näkökulmat ja fiilis, kuinka matkailu ihan todella avartaa. 

Tämä pyrähdys San Blasille oli hieno kokemus. Vähän samalla tavalla kuin muutaman vuoden takainen Tansanian safari. Se ei ehkä ollut koko ajan kivaa, mutta ihan helvetin mageeta se oli. Ja muistot. Nehän vain paranevat vanhetessaan. 

Miten äärimmisen hienoa on tutustua aivan uuteen kulttuuriin, jonka olemassa olosta en edes tiennyt ennen tätä. 

Miten avartavaa onkaan huomata minkälaisissa oloissa ihmiset asuvat vuonna 2016. 

Olen onnellinen tästä kokemuksesta. En menisi uudelleen, mutta en missään tapauksessa jättäisi väliinkään. 


HYVÄ TIETÄÄ-LISTA SAN BLASIIN SUUNTAAVALLE

- Me hankimme matkamme saaristoon vasta paikanpäällä Panamasta, Panama Travel Unlimitediltä.

- San Blasille pääsee purjehtimalla meriteitse, tai autolla ensin ajamalla läpi vuoristoisen tien. Matka jatkuu veneellä.

- Vuorostokyyti on melkoista vuoristorataa. Varaudu mahdollisen pahoinvointiin.

- Alue on Kuna-intiaanien itsehallintoaluetta. Passi vaaditaan ja sitä kysytään rajalla.

- Saaria on erilaisia ja eritasoisia. Mikäli päädyt Coco Blancolle, suosittelen ottamaan mukaan jonkinlaisen kylmälaukun, ja janojuomaksi vettä, limua tai olutta. Kylmä olut olisi maistunut monta kertaa. Myös välipalaa on suotava olla mukana. Sitä ei tältä saarella löydy, vaikka muuten ruokailut kuuluvat pakettiin.

- Ruokana on kalaa eri muodossa, hummeria, mustekalaa, simpukoita, vihanneksia, perunoita, banaania, vesimelonia, paistettua munaa, erikoista makeaa leipää Nutellan kanssa, sekä pannukakkua. Juomaksi kahvia, teetä ja vettä.

- Netti ei toiminut. Aktiviteettivaihtoehtoina on oleilu, keskustelut, ajattelu, meditointi, kehonpainojumpat tai liikkuvuusharjoitukset, lukeminen, uiminen, pilvimuodostelmien ihailu ja auringonotto. Minä autoin yhtenä päivänä paikallista miestä rakentamaan jonkinlaista aallonmurtajaa. Ruokailut rytmittävät päivää.

- Suihku on seinästä tuleva letku. Vesi on auringon lämmittämää, eli haaleaa. Vessanpönttön huuhteluvesi haetaan merestä.

- Bambumökkiin tuulee ja varsinkin öisin tuuli on voimakas. Katon läpi voi sataa ja ötökätkin pääsevät sänkyyn. Omalle makuupussille on käyttöä.

- Alue on tuulinen, eli aallotkin voivat olla isoja. Sen huomaa viimeistään venekyydissä. Ensimmäisellä matkalla kastuimme kokonaan, kun aallot pärskähtelivät päin pläsiä. Päiväretkellä pelotti, kun eneemme liiti ajoittain kokonaan ilmalennossa. Arvaa miltä tuntui, kun se pamahti takaisin vedenpintaan? Ilmat menivät ainakin kertaalleen pihalle.

- Kolumbiasta saattaa ajelehtia huumelasteja San Blasiin. Ilmeisesti jotkut saariston matkailutoiminnoista rahoitetaan merestä löytyneiden huumeiden avulla.

- Mukaan on hyvä ottaa myös taskulamppu, sekä iso annos seikkailuhenkistä asennetta.


Lue myös

Santa Fe - askeettinen vuoristokylä Panamassa
Rennon fiiliksen Bocas Del Toro
Paloja päivästäni Panamassa
Hyvästi Bocas Del Toron saari - tervehdys Santa Fe
Terveisiä Panamasta