maanantai 2. tammikuuta 2017

Luopuisko humalasta? Antijuoppohullun päiväkirja, osa 1

Jani poksautti uudenvuoden aattona skumppapullon auki, mutta mä halusin juhlia ilman kuplia. Olen miettinyt viimeisen vuoden, ehkä jo pidempäänkin alkoholin käyttöäni. Se koostuu lähinnä satunnaista saunakaljoista tai harvoista juhlista. 

Jostain syystä bileiden jälkeinen fiilis ei ole ollut peruskrapula enään pitkään aikaan. Jos olen ottanut yhtään enemmän, siihen liittyy outoa morkkista. En oikein pidä itsestäni humalassa kun olen ylittänyt tietyn rajan. Ja jos en ylitä sitä veteenpiirreetyä rajaa,  ajattelen, että voisin aivan hyvin juhlia ilman alkoholiakin. 

Mietin uudenvuoden aattona kokeilisinko alkoholitonta elämää vuonna 2017. Yllätyksekseni ajatus ei tuntunut kuitenkaan täysin oikealta. Mä nimittäin nautin kovasti satunnaisista, täydellisen kylmistä saunaoluista. Tai lasillisesta raikasta valkoviiniä kesäterassilla kalan seurana. Syksyinen punaviinilasillinen juuston kera on myös mielikuva, josta en ole valmis luopumaan syntymäpäiväskumppalasillisesta puhumattakaan. 

Mutta ne humalatilat. Niistä mä voisin olla valmis luopumaan. Ehkä tätä voisi lähestyä kokeilumielellä, tilanne kerrallaan. 

Katsotaan sitten joulukuussa miten meni. Tästä alkaa antijuoppohullun päiväkirjat.

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Minkälaista sinun alkoholin käyttösi on? Tunnetko koskaan morkkiksia?

13 kommenttia:

  1. Nuorempana on tullut otettua sen verran reilusti ettei oikein enää ole tarvetta :P Välillä tuossa meni vuosiakin ilman alkoholia kokonaan, nykyisin erittäin harvoin yks siideri/kalja tai pari lasia viiniä. Ja kerran kesässä pitää mökillä ottaa nollaava kumara :D Mutta joo, ei sitä humalaa enää juuri kaipaa ja aika hyvä fiilis kun ei ole enää ongelmaa asian suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! No joo sama, nuorempana ajatus taisi olla että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Mut näin se ajatus voi nitkahtaa :)

      Poista
  2. Mä nautin kyllä viinistä niin paljon, etten ehkä pystyis luopumaan kokonaan alkoholista.. Mutta olen onneksi löytänyt oman rajan, niin että tiedän miten toimia juhlailtoinakin, ettei seuraavana päivänä ole krapulaa. Toki toimintakyvyn vievä väsymyskin aiheuttaa toimeettomuutta, mikä aiheuttaa morkkista.. Mikä siinä onkin että juuri juhlien jälkeisenä päivänä tekisi mieli lähteä reenaamaan, siivota, tehdä gradu ja kokata jotain hienoa. Mutta kun ei jaksa! :D

    VastaaPoista
  3. Mun salainen ase on banaani, magnesiumkapseli ja puoli litraa vettä. Se auttaa yleensä tosi hyvin, mut ei valitettavasti siihen henkiseen morkkikseen :/ :D ...eikä sen tulemiseen tarvita edes mitään maailmanluokan kännejä. Vähempikin piisaa. Olisko merkki siitä, ettei ole mun juttu?

    VastaaPoista
  4. Ihan samat fiilikset täällä! Humalassa oleminen ja varsinkin krapula eivät ole yhtään mun juttu. Olen löytänyt jonkunlaisen kultaisen keskitien, koska en minäkään halua kieltää itseltäni juhlahetkillä skumppaa tai sitä kylmää lasia valkkaria. :) Fiiliksen mukaan siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, fiiliksen mukainen kultainen keskitie kuulostaa hyvältä ♡

      Poista
  5. Minulla on ollut ristiriitainen suhde alkoholiin - jo senkin vuoksi, että puoliso on raitis alkoholisti. Mutta ei tee juurikaan mieli, henkinen morkkis tulee helposti, huonoa oloa en halua, enkä oikeastaan halua heilua humalassa kovinkaan :) Nuorena tein sitä, varmasti ihan liikaakin :) Mutta silloin tällöin lasillinen, pari on ok - silloinkin usein mietin, että miksi hitossa edes sitäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen tilanne onkin varmasti haastava. Keskusteletteko te mikä sopii teille parhaiten vai miten hoidatte ne tilanteet jolloin sinä haluat ottaa sen pari?

      Poista
  6. Harvemmin enää morkkiksia tulee, tästä mun avoimuudesta tulee niitä selvinpäinkin. Alkoholin kulutusta olen kuitenkin kontrolloinut itsekin. Kun on keski-ikäinen alkaa näkyä naamassa kaikki mitä syö ja juo. Skumppa on mun juttu, samoin olut ja kaikenmaailman kokkareilla ja kotibileissä on tullut viime vuosina oltua todella paljon. Välillä on pakko viheltää peli poikki. Nytkin olen vappuun asti kohtuukäyttäjä, jopa alkoholittomalla. Bilettää ehtii taas kesällä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta. Mullakin näkyy heti seuraavana päivänä kasvoissa että on ottanyt, vaikka olisikin ottanut vain kevyeen humalaan saakka. Samaan aikaan kasvoilla on turvotusta sekä inhaa kuivuutta ja vielä ne mustat silmänalusetkin. Ei kiva.

      Poista
  7. Hyvää pohdintaa! Erityisesti osui tuo "en oikein pidä itsestäni humalassa..." ja tajusin ajattelevani itsestäni juuri noin, en vain ole aiemmin osannut muotoilla ajatusta lauseeksi. Olen vähän sellainen "rentoutustissuttelija" ja siinä mielessä juomatavoista löytyisi siivottavaa vaikka varsinaisia ylilyöntejä harvoin sattuukin. Morkkiskin iskee joskus, se liittyy lähinnä seuraavan päivän saamattomuuteen ja "ajan tuhlaukseen" jos makaa vaan krapulassa sohvalla. Tässä asiassa olisi paljon päänsisäistä jumpattavaa, esimerkiksi millä korvaisin sen ajatuksen, että viinilasillinen on "palkinto" paskasta päivästä/hyvintehdystä työstä/jostain muusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mullakin ylilyöntejä sattuu enää aniharvoin, mutta niitä morkkiksia tulee silti melkein joka kerta. Se on jännä.

      Ymmärrän hyvin ton palkintoajatuksen. En itse ajattele pilkulleen noin, mutta rinnastan saunaoluen samaan nippuun. Mikä tekee siitä erityisen ja nautinnollisen hetken?

      Poista
    2. Onneksi mullakin ylilyöntejä sattuu enää aniharvoin, mutta niitä morkkiksia tulee silti melkein joka kerta. Se on jännä.

      Ymmärrän hyvin ton palkintoajatuksen. En itse ajattele pilkulleen noin, mutta rinnastan saunaoluen samaan nippuun. Mikä tekee siitä erityisen ja nautinnollisen hetken?

      Poista

Kiitos kommentistasi!