sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Santa Catalina on unelias ja autenttinen surffiparatiisi

Tyynen valtameren aallot lyövät hiljaisen, huolettoman kylän rantaan. Meno on Panamalaisessa pikkukylässä vielä rauhallista. Toisin voi tulevaisuudessa olla, jos huhut meripuiston perustamisesta pitävät paikkansa.

Päässä jyskytti ja rinkan paino tuntui tuplaantuneen. Askel tuntui raskaalta kun katselin eteenpäin kiemurtelevaa harmaata tietä. Määränpää ei ollut näkyvissä vielä. Ympärille levittäytyi vain piikkilangoin aidattua laidunmaata ja satunnainen talo siellä täällä. Aurinko porotti ja taivaalla lipui muutamia pilvenhattaroita. 

Vähän aikaa sitten pikkuinen, täyteen ahdattu minibussi oli jättänyt meidät pikkukylän keskustaan. Matkantekoa oli takana jo useita tunteja, mutta vielä piti jaksaa etsiä majoituspaikka. Taxeja ei tässä kylässä ollut, joten ainut vaihtoehto oli kävellä määränpäähän. Tai anella kyytiä joltakulta.


Oli pysähdyttävä matkanvarrelle sattuneeseen majataloon ottamaan lisää särkylääkettä. Vesi- ja välipalatankkauskaan ei ollut pahitteeksi. Ystävällinen henkilökunta soitti hotelliimme, pyysi sieltä jonkun hakemaan meitä. Ja kuinka ollakkaan, jonkin ajan kuluttua istuimme jo maastoautossa. Pian sen nokka osoitti kohti virtaavaa jokea. Se näytti estävän matkantekomme.

- Mitäs nyt, ehdin ajatella.

Maastoauto ei kuitenkaan pysähtynyt. Hiljensi vain ja lähti ylittämään jokea, jonka toisessa reunassa näkyi ratsastaja hevosineen samoissa aikeissa kuin mekin.

Yllättävän matalan joen toisella puolella odotti mitä suloisin hotellialue ja valtava, hienohiekkainen ranta. Matalat siniset, vihreät ja punaiset mökit, joiden edustoilla oli riippukeinuja värittivät näkymää. Puut loivat helpottavia varjoalueita auringonpalvojille ja meressä lipui surffaajia. Joku meditoi rannalla. Täydellistä.



KAHDEN KADUN KYLÄ

Santa Catalina on kylä vailla varsinaista keskustaa. Yksi tie halkoo kylää ja se päättyy yleiselle rannalle. Tie risteytyy kerran alueelle, jolla on muutamia hiljaisia merenrantahotellialueita. Siellä meidänkin hotellimme, Oasis Surf Camp sijaitsi.

Monikaan turisti ei päädy Santa Catalinaan. Minkäänlaista luksusta tai edes turistirihkamakauppoja en havainnut, mutta kelpo majoitusvaihtoehtoja on. Osa niin kutsutussa keskustassa, osa sivummalla. Santa Catalinaan ei ole helppo päätyä - mekin matkustimme kahdella bussilla monen tunnin matkan - mutta jos etsii pientä, hiljaista, ehkä hiukan aidompaa kokemusta, matkanteko kannattaa.




PARASTA ON TUNNELMA, SURFFI, JOOGA JA AURINGONLASKUT

Aktiviteettimahdollisuuksia Santa Catalina tarjoaa. Löytyy niin surffia, snorklailua, lenkkeilyä, uimista, joogaa kuin ratsastustakin. Ja iltaisin mielettömän upeita auringonlaskuja. Kovinkaan kummoisia ravintolaelämyksia tai ostosmahdollisuuksia ei ole. Nettiyhteys sekä sähköt pätkivät ja ilman käteistä rahaa elämä vaikeutuu.

Meidän päivämme kuluivat aurinkoa palvoessa, käveleskellessä ja paikkoja tutkiessa, surffausta opetellessa - lue: lähinnä laudasta palovammoja hankkiessa - joogatessa ja kirjoja lukiessa. Teimme myös snorklausretken joka oli yksi elämäni parhaista. Ihastuin tähän paikkaan niin, että voisin mennä uudelleenkin.





Lue myös

6 kommenttia:

  1. Ai että, kuulostaa ja näyttää upelta paikalta!

    VastaaPoista
  2. Hienoa matkareportaasia kuvailit elävästi, ja kuvat tukivat kertomustasi. Oli helppo olla virtuaalisesti mukana kaukana uudessa kulttuurissa. Tykkään todella tyylistäsi kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään susta kun jätät niin ilahduttavaa ja rohkaisevaa palautetta! :D ♡ Kiitos.

      Poista

Kiitos kommentistasi!