sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

PING! Elämäntehtäväni on...

Tiedät varmaan ne "et voi hoitajana valittaa palkan pienuudesta ja työn raskaudesta, koska olet itse valinnut kutsumusammattisi"-tyyppiset lauseet?

Ne ovat nostattaneet niskakarvani pystyyn jo vuosien ajan. Aikaisemmin, silloin kun työuupumukseni oli pahimmillaan, käänsin jutun niin, ettei työni olisi kutsumustyö, vaan vain työ muiden joukossa.

Se ei ollut totta, mutta tuo ajatus toimi jonkinlaisena suojakuorena. Nykyisin tiedän, että minun elämäntehtäväni ja kutsumukseni on auttaa ihmisiä, mutta en ole aivan varma onko hoitajan työ se, missä voin hyödyntää ominaisuuksiani parhaiten ja mahdollisimman montaa yksilöä hyödyttävällä tavalla. Siksi työstän nyt suurta elämänmuutosta.

Piirteeni, kuten herkkyys, ystävällisyys, analyyttisyys, tempperamenttisuus ja hyvä organisointikyky, voisivat olla eduksi monissa muissakin töissä. Kuten esimerkiksi verkostoitumistapahtumissa.

Tämä kuva on toisesta blogitilaisuudestani, jonka järjestin luonnonkosmetiikkatalo Joliessa. Ihana Karita Tykkä oli paikalla vinkkaamassa hyvinvointitipsejä kuulijoille. 


Verkostoitumispalveluja tarjoavan yrityksen rakentaminen kuului muutama vuosi sitten suunnitelmiini. Harjoittelin organisoimalla kaksi blogitilaisuutta vuoden välein, sain hyvää palautetta sekä itseluottamusta, ja huomasin pystyväni järjestämään tilaisuuden, josta kaikki osapuolet hyötyvät.

Elämä ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan, enkä lähtenytkään perustamaan yritystä vaikka opiskelinkin siihen aikaan markkinointia sekä yrittäjyyttä. Ja toisaalta, sitten tuli PING Helsinki, ja teki sen mistä minä olin haaveillut.

PING Helsinki on varsin toimiva konsepti. He tekevät laadukasta jälkeä. Totesin sen itse viime vuonna, kun osallistuin ensimmäistä kertaa PING Helsinki Business Festivaaleille, eli sisältömarkkinoinnin tapahtumaan, joka yhdistää yritysten markkinointi- ja liiketoimintapäättäjät sekä sisällöntuottajat ja yhteisöt.

Tämä kuva on ensimmäisestä tilaisuudesta. Kumman kaa-naiset olivat myös paikalla ihastuttamassa fanejaan, kuten tässä Enniä.

Ensi viikolla on taas PING-aika. Tällä kertaa pääyhteistyökumppaneina ovat A-lehdet sekä uusi Clarion Hotel, josta jälkimmäinen toimii näiden festareiden temmellyskenttänä.

Jotta tapahtumasta ja seminaariohjelmasta saa irti mahdollisimman paljon, kannattaa etukäteen tietenkin tutustua tarjontaan. Niin minäkin tein. Huomasin, että minun olisi mahdollista jo etukäteen kontaktoida suurta määrää osallistujia - niin sisällöntuottajia kuin yrityksiäkin - sekä sopia tapaamisia pitkin päivää.

Lisäksi tiedossa on vinkkejä sisältömarkkinoinnin tehostamiseksi, oppitunteja ja infopläjäyksiä keynote-puheenvuorojen, konkreettisten case-esimerkkien sekä masterclass-luentojen ja workshopien muodossa.

KÄTTÄ PIDEMPÄÄ NIIN SISÄLLÖNTUOTTAJILLE KUIN YRITYKSILLEKIN

Erityisen kiinnostunut olisin ollut Opi parhailta – 12 vinkkiä kirjoittamiseen workshopista, joka täyttyi niin nopeasti, että jäin nuolemaan näppejäni. Tässä työpajassa Somevaikuttaja Mikko “Kalenterikarju” Toiviainen sekä kirjailija ja somealan yrittäjä Ronja Salmi jakavat vinkit parempaan kirjoittamiseen. Olisin niin mielelläni kuullut miten rap-artisti Paperi T, bloggaaja(idolini) Eeva Kolu, kansanedustaja Ozan Yanar tai sketsiryhmä Justimusfilms lähestyvät kirjoittamista, ja saanut käytännön tipsejä ja harjoitteita kirjoittamiseen.

Jos ja kun PING Helsinki festarit tarjoaa sisällöntuottajille inspiraatiota ja työkaluja, on sillä tarjota yrityksillekin kättä pidempää. Siis supertärkeiden kontaktien lisäksi. PING Helsingin avulla vaikuttajamarkkinoinnista tulee osa yrityksen liiketoimintaa, ja irrallisten kampanjoiden sijaan syntyy mitattavia tuloksia. 

Esimerkiksi Q&A osiossa Eero Anhava (toimitusjohtaja & partner, sisältöstrategi, Era Content) sekä Mira Träskelin (Head of Content & Creative, Avaus Marketing Innovations) pohtivat mitä yritysten on huomioitava, kun siirrytään teknologia- ja datavetoiseen markkinointiin, ja minkälaisia vaatimuksia uusi teknologinen ympäristö asettaa sisällön tuotannolle ja jakelulle, ja miten teknologioista otetaan kaikki hyöty irti.

Niin. Ja iltabileet. Eikös siellä sitten viimeistään ole helppoa verkostostoitua hauskanpidon lomassa? Bileiden päätteeksi aion pujahtaa Clarion Hotellin lakanoihin, ja virkistävien yöunien jälkeen syön aamiaista edellispäivän fiiliksistä muiden festarivieraiden kanssa nauttien. 

En malta odottaa! Tavataanko siis PINGissä?


Lue myös Iinan ja Elisan jutut Ping-teemaan sopien! Iinalla on postauksessaan loistavia, konkreettisia vinkkejä blogiammattilaisen näkövinkkelistä, kun taas Elisan juttu osuu ja uppoaa huumorisuoneen.

Lue lisää PING Helsingistä tästä linkistä.
Lue kokemukseni viime vuoden PINGistä tästä linkistä.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Juoksun aloittaminen

Nyt kun asfaltti on siivottu hiekasta ja polut alkavat kuivua, juoksulenkit houkuttelevat. Mutta mistä tietää kestääkö kroppa hölkkän tai juoksun?

Jos kysyjänä on koko talven sohvapaikkaansa lämmitellyt laiskuri, vastaus on ei. Talvijuoksusta pidättäytyneen, muuten aktiivisen tyypinkin on syytä tarkastaa missä vireessä on talven jäljiltä, ja aloittaa maltilla.


 RAKENNELMA ON EPÄVAKAA JOS PERUSTUKSET OVAT HUONOT


Tykkään käyttää vertauskuvana taloa. Sen perustukset laitetaan ensin huolellisesti kuntoon, jotta varmistetaan kestävyys. Huonot perustukset saattavat romahduttaa koko talon. Samalla tavalla voi käydä kropallekin, jos sen kiihdyttää juoksuun valmisteluitta. 

Käytännössä se tarkoittaa erilaisia vammoja. Esimerkiksi rasitustyyppisiä, kuten sääressä oireileva penikkatauti, akillesjänteen tai polven erilaiset ongelmat tai rasitusmurtumat.

Vammat johtuvat liiallisen rasituksen vuoksi usein myös kehon epätasapainosta. Esimerkiksi kireät selän, jalkojen, lantion- ja alaselän lihakset vääristävät askellusta. Se edesauttaa vammojen syntyä. Jos keskivartalon syvät lihakset ovat heikot, ne eivät voi tehdä työtään: tukea selkärankaa ja lantion luustoa oikeanlaiseen (juoksu)asentoon. 

Ennen hölkälle lähtöä on siis syytä hoitaa kehon liikkuvuus sekä syvät lihakset kuntoon. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kondis ei nimittäin aina vastaa tukikudosten kuntoa, vaan se voi olla parempi tai kehittyä nopeammin. Tämä saattaa innostaa lisäämään vauhtia, vaikka kroppa ei sitä vielä kestäisikään. 

Kävely sen sijaan on aina hyväksi. 

Klikkaa alta vinkkejä liikkuvuuden, tukilihasten ja kehonhuollon parantamiseksi aiemmista postauksista. 






UNOHDA EGO - EI TARVITSE JUOSTA TÄYSILLÄ


Kolmas oleellinen tekijä liikkuvuuden ja syvien lihasten ohella, on hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto. 

Harmittavan moni kokee tekevänsä jotain tehokasta vasta, kun syke huitelee korkeuksissa, puuskututtaa ja hiki virtaa. Näin ei tarvitse olla. Itseasiassa tämän tyyppistä liikuntaa olisi hyvä harrastaa vain korkeintaan kerran (tai kahdesti) viikossa. Kaiken perusta on maltillinen liikunta. 

Hengitys- ja verenkiertoelimistön tila kannattaa tarkastaa seuraamalla sydämen syketasoa rasituksessa. 

~Sykkeen herkkä kohoaminen kertoo heikosta aerobisesta kunnosta~


Tällöin ei ole vielä tarpeen kiihdyttää vauhtia juoksuun saakka. Toki on otettava huomioon myös se, että hengitys- ja verenkiertoelimistökin kaipaa lämmittelyä toimiakseen optimaalisesti. Aivan kuten lihaksetkin. 

Kun tähtäimessä on hölkkä- tai juoksulenkit, sekä samalla aerobisen, eli hengitys- ja verenkiertoelimistön parempi kunto, lenkit on järkevää tehdä optimaalisella sykkeellä. Sohvalta lenkille halajavan syketaso on hyvä pitää ensimmäisten lenkkien ajan 50-70% maksimisykkeestä. 

Suuntaa antava maksimisyke on helppoa laskea kaavalla 220 miinus ikä. Esimerkiksi minun syketasoni tämänkaltaisella lenkillä olisi 94-132. 

~Mikäli sykemittaria ei ole, on hyvä keino pitää vauhti sellaisena, että pystyy puhumaan puuskuttamatta~ 


Aerobinen kunto lähtee kyllä nousuun samalla, kun lihakset, nivelet sekä luusto ehtivät mukautua uudenlaiseen rasitukseen. Pian lenkkeihin voi lisätätä vauhtia muuttamalla kävelylenkit intervallityyppisiksi. Eli vaihdellaan maltillisia ja vauhdikkaita jaksoja lenkin aikana. 


SITTEN JUOKSEMAAN


Kun kropan liikkuvuus, syvät tukilihakset ja aerobinen pohjakunto ovat hyvällä mallilla, päästään juoksun makuun. Ensin lisätään harjoituskertojen määrää, sitten lenkin kestoa ja vasta myöhemmin vauhtia. Kävely ja juoksuosioita on hyvä harjoittaa lenkin aikana vuorotellen.

Muistisääntö, pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta pätee edelleen, ellei tavoitteena ole tehdä kovatehoista harjoitusta, mutta tässä jutussa en käsittele tätä teemaa. 

Kaikki lähtee lämmittelystä. 

Alkulämmittelyn tavoite on valmistaa keho harjoitukseen. Näin lihasten verenkierto lisääntyy, ja ne saavat enemmän happea, energiaa ja hormoneja käyttöönsä. Lisäksi elimistön hermosto valmistautuu tulevaan harjoitukseen. Hermoston ja lihaksiston tulee toimia yhteistyössä. 

HUOMIO OKEANLAISEEN ASENTOON


Hyvä ryhti on juoksuasennon lähtökohta. Se tarkoittaa sitä, että kehon paino jakautuu oikein. Sivulta katsottuna pään, rintakehän ja lantion tulisi olla samassa linjassa. Alaselkä ei ole voimakkaasti notkolla, yläselkä kumarassa eikä leuka työnnettynä eteenpäin. 

Vie niskakuoppaa kevyesti taaksepäin ja kohdista katse eteenpäin. 

Pidä hartiat rentoina ja alhaalla. Kyynärpäistä koukistetut käsivarret vauhdittavat matkaa rennosti vartalon vierellä 

Lähde hakemaan lantion oikeaa asentoa tuomalla hiukan häntäluuta koipien väliin. Pakarat ja vatsa aktivoituvat ja selän notko suoristuu hiukan.

Kiinnitä huomiota askelluksen rullaavuuteen. 

Pidä askelpituus lyhyenä, älä harpo. Näin on helpompaa kohdistaa askel suoraan vartalon alle, ja rasitusvammojen riski alenee. 


IKÄ EI OLE VAIN NUMEROITA


Huomoio myös ikäsi. Ikä on vain numeroita, on mukavan lohdullinen sanonta, mutta ikänumerot antavat myös osviittaa siitä, millainen harjoittelu on optimaalista. Kolme-neljäkymppisen keho ei ole fysiologisesti samanlainen kuin kaksikymppisellä, vaikka mieli olisikin.

Alle 30-vuotiaiden palautuminen on nopeaa, samoin kehitys sekä lajin oppiminen. 

~Kunto kuitenki kehittyy levossa, ei harjoituksessa, myös alle kolmekymppisillä. Lepoon ja palautumiseen on siis tärkeää kiinnittää huomiota~  


Yli 30-vuotiaana lihaskudos alkaa pikkuhiljaa vähentyä, jos sen ylläpitoon ei kiinnitä aktiivisesti huomioita. Lisäksi vammojen riski kasvaa jos huolelliseen lämmittelyyn ja kehon liikkuvuuteen ei panosta. Palautuminen hidastuu mitä enemmän ikää tulee. Jotta liikunnan ilo ei häviä, olisi itsetuntemusta syytä kehittää aktiivisesti. 

Yli 50-vuotiaana ketteryys sekä koordinaatio huononevat, ja loukkaantumisen riski on selkeästi korkeampi. Myös palautuminen sekä vammoista toipuminen tapahtuvat aiempaakin hitaammin. Siksi huolelliseen lämmittelyyn, kehonhuoltoon sekä jäähdyttelyyn on hyvä kiinnittää rutkasti huomiota.  

Kaiken ikäiset voivat juosta, kunhan vain ylläpitää fysiikkaansa.


Toivon sinulle ihania, oivaltavia hetkiä liikunnan parissa. Juoksemaan oppii vain juoksemalla. 

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Olet mitä syöt - minä olen venhähöttövatsa

Nappasin kolmannen, rapsakan cookiesin suuhuni. Se maistui hyvältä. Ei ehkä kuitenkaan niin ihanalta kuin se ensimmäinen, josta sokeri tuntui imeytyvän jo suun limakalvoilta luoden samalla ihanaa euforian tunnetta.

Sitten ajatukseni harhautuivat navan alueelle. Mietin, kuinka siihen oli parin, kolmen kuukauden aikana kasvanut höttörengas. Sitten kuvittelin tuntevani, kuinka tuo vararengas vatsanahkani alapuolella eritti umpirauhasen ominaisuudessaan hormoneja verenkiertooni, lisäten samalla mm. hiljaista tulehdusta. 

Nyt hyvänolontunne oli vielä päällimmäinen, koska sokeri oli aktivoinut aivojeni mielihyväkeskuksen. Pian, verensokerin romahtaessa fiilis olisi hyvin, hyvin erilainen. Ja viimeistään parin päivän päästä tästä olisin taas ailahtelevainen, väsynyt, kiukkuinen ja mieli maassa.


Keräsin keksit pakkaukseensa ja laitoin ne kaappiin miettien, miten tässä taas kävi näin. Tiedän varsin hyvin terveellisen ruokavalion perusteet ja enemmän. Tunnen sokerin ja turhan höttöhiilarin vaikusmekanismin, varsinkin yhdistettynä hyvin kevyeeseen liikuntaan. Mistä siis on kyse?

Nyt kun katson ajassa taaksepäin, pystyn jäljittämään muutoksen Thaimaan matkaan. Reissua ennen en juurikaan syönyt esimerkiksi vehnää, mutta jo lentokoneessa tarjolla oli pastaa kasviksien seurana, sekä valkoisesta jauhosta leivottua sämpylää. Höttösapuska yhdistettynä kovaan nälkään oli kohtalokas yhdistelmä. Annoin pirulle pikkusormen.

Nuudeleiden, kevätrullien ja aamupalapaahtoleipien muodossa vehnää ja sokeria tuli salakavalasti puputettua pitkin matkaa. Siitäkin huolimatta, että onneksi myös terveellisiä vaihtoehtoja sattui joka päivä eteen.


Olen viimeisen vuoden ajan vähentänyt radikaalisti lihan syöntiä. Se tekee ruokavalion järkevästä koostamisesta aiempaa haastavampaa, varsinkin kun aika ja energia ovat kortilla. Vegevaihtoehdot tuppaavat usein olemaan vehnää jossain muodossa.

Olen siis pikkuhiljaa lihankäyttöä vähentäessäni lisännyt höttöhiilarien sijaa ruokavaliossa, kun samalla sokerin määrä on kivunnut ylöspäin ja liikunta on stressaavan arjen vuoksi jäänyt minimiin.  


Kun kroppa on marinoitu sokerilla, kynnys pullamössöjen syömiseen alenee ja työpaikallakin käsi hakeutuu sukulakujen tai berliininmunkkien luo. Helpompaa on ollut kotona, kun niitä herkkuja ei ole ollut. Paitsi nyt. 


Ensin palmusunnuntaina virpojille varatuista munista jäi pari yli. Ahh miten hyviä ne olivat kahvin kassa. Sitten eilen. Kärsin ruokamyrkytyksen inhottavista oireista, enkä voinut kuvitellakaan syöväni mitään muuta kuin suklaahippucookieseja. Niitä meni kolme. Loput jäivät keittinpöydälle. Ja niistä lopuista tämä juttu sai alkunsa. 

Olen nyt aivan uudenlaisen haasteen äärellä. Jos ennen jo osaisin jotenkuten elää tämän sokeriaddioktioni ehdoilla, tämä uusi mullistus ruokavaliossani on sekoittanut pakan huolella. Tiedän, että huolellinen suunnittelu kantaisi pitkälle, ja harvat satunnaiset kyläruokailut tai muut vastaavat eivät sitä kaataisi. Lisähaastetta tuovat vielä lonkka- ja olkapäävammat, jotka rajoittavat liikunnan harjoittamista. 

On syytä myöntää, että tällainen elämäntyyli ei ole helppoa yhdistää raskaaseen, epäsäännölliseen työhön ja sivutoimiseen opiskeluun.


Olen pitkästä aikaa itse taas se, joka kaipaa inspiraatiota ja ohjausta. Siksi vinkit esimerkiksi vege-fitness/hyvinvointiblogeista otetaan ilolla vastaan! Eikä ollenkaan olisi pahitteeksi, jos kirjoittajan kaikki aika ei kuluisi tällaisen elämäntyypin ylläpitoon, vaan hänellä olisi esimerkki työ jonkin muun teeman parissa.


Lue myös aiempi juttuni: Hei. Olen Anna-Maria. Olen sokeriaddikti

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Istuvat farkut leveälanteiselle ja kapeavyötäröiselle

Hoi sinä lyhytjalkainen, kapeavyötäröinen ja leveälanteinen nainen! Onko istuvien farkkujen metsästys lähes mahdotonta? Tässäpä sinulle vihdoin apu pulmaasi. 

Minun vartaloni malli on juuri tuollainen edelläkuvatun kaltainen. Se tekee farkkujen ostamisesta ärsyttävää, kun sopivaa mallia ei helpolla löydy. Jos takapuolen ja reisien päällä oleva farkkukangas onkin kohdillaan, on vyötärön kohta niin löysä, että tuolilla istuessani pyllystäni vilkkuu puolet. 

Ja pituus. Farkkujen puntit tuppaavat laahaamaan maata, mutta onneksi on ompelukoneen omistava äiti. Ja toisaalta, parempia pituusmitoituksiakin on nykyisin enemmän tarjolla. 


Löysin vuosi sitten puoliksi vahingossa minulle sopivan farkkumerkin. Vaatekaupan myyjä tarjosi niitä viimeisenä oljenkortenaan, kun kaikki muut oli jo sovituksessa hylätty. 

- Koitas nyt piruuttasi vielä nämä, hän sanoi itsekin epäuskoisena, että ne olisivat sopineet minulle.

Oho. Ne olivat täydelliset. Ei tarvinnut ajatella laihduttavansa tai lihottavansa mistään kohdasta. Eikä farkkuja tarvinnut viedä äidille lyhennettäväksikään. 

Nyt kun ostin samalta merkiltä toiset farkut - vaaleammat kevääksi - muistin, että minunhan piti vinkata löydöstäni täälläkin! 

Kyseessä on siis ruotsalainen Nudie Jeans. Minä ostin ensimmäisen punttiparini Hämeenlinnan Carlingsista, mutta siellä merkkiä ei enää edusteta. Nämä kuvissa näkyvät uskalsin tilata Zalandolta, nyt kun koko oli tiedossa. 


Kiitos kuvista Anna-Marialle ♥

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Uusi kevät-tukka

Oho. Taas hiusasiaa. Muistatko, kun viime vuoden puolella värjäsin hetken mielijohteesta hiukseni tummiksi? (Aiheesta kertova postaus muuten lukeutuu jostain syystä luetuimpien listalle.) Muutoksen taustalla oli kyllästyminen, mutta hiusvärin nappasin ex tempore K-Kaupasta. 

Nyt sain taas tarpeekseni. Kaipasin keveyttä ja raikkautta. Sellaista kevät-tukkaa. 

Tästä lähdettiin

Sitten ystäväni - kampaaja ammatiltaan - pyysi tutustumaan liikkeeseensä, jota en ollut vielä ehtinyt käydä tsekkaamassa. Kuulemma samalla voisimme uudistaa meikäläisen kuontaloakin.

Sattuipa somasti, tuumasin ja raivasin into piukeena kalenteriin tilaa.

Iloinen liikkeenomistaja ovellaan

Kiinnitän nykyisin uudella tavalla huomiota ympärillä olevien ihmisten asennoitumiseen heidän omia töitään ja ammattejaan kohtaan. Tämä muutos johtuu varmastikin ihan puhtaasti omasta alanvaihtoprojektistani - joka muuten on saanut taas uudenlaisia käänteitä. 

Kiinnostaa, miten ihmiset ovat päässeet pisteeseen jossa ovat. 


Pohdin, ovatko he tyytyväisiä, ja jos eivät ole, mitä he tekevät asialle. Unelmat ja intohimotkin kiinnostavat. Niitä kohdenhan tässä ollaan itsekin matkalla.

Siksi on ollut hyvin mielenkiintoista seurata kampaaja-ystäväni Marin taivalta kohti omaa unelma-ammattiaan. Se ei ehkä ole ollut helppo, mutta pirun määrätietoinen se on ollut.

Nyt Mari on unelma-ammatissaan, ja pyörittää omaa liikettään suurella sydämellä.

Kun tiedän matkan varrelle osuneet koukerot, osaan ihan erityisesti arvostaa tuota peräänantamatonta ja kunnianhimoista naista, jonka rakkaus omaa alaa kohtaan todella näkyy.

Tuosta mimmistä moni voisi ottaa mallia. Ainakin allekirjoittanut fanittaa.


Tervakoskella sijaitseva Parturi-Kampaamo The LoB - se on yrityksen nimi - on täynnä hyvää energiaa. Rakkautta ja positiivisuutta. 

Siellä tuntuu jo ovella siltä, että on toivottu asiakas.


Foliot päässäni värin vaikuttaessa tutkailin tiloja. Ne olivat valoisat ja suuremmat kuin olin luullut. Oven takaa paljastui nimittäin vielä huone. Se on varattu kynsi- ja kulmakarvamuotoilulle sekä ripsipidennysten tekoon.

Heppatytöksi paljastunut kynsimuotoilija Alisa olikin paikalla. Hän teki muuttoa liikkeeseen, ja siinä sivussa he pohtivat yhdessä Marin kanssa, millaiset kynnet paikan omistajalle sopisi. Minä ehdotin mustia keltaisella twistillä tai toisin päin. Sellaisen lakkauksen minä ottaisin nyt, jos en tekisi hoitotyötä.

Voit varata myös aurinkoisen Alisan palveluita The LoB:n nettiajanvarauksen kautta.


Ai mitä kynsikarkkeja. Miten olisi pääsiäisen keltaiset kynnet mustilla yksityiskohdilla? 

Iloinen henkilökunta: Alisa ja Mari


Mutta hei! Haluattekos nähdä millaisen kevät-tukan lopulta sain?

Raikkautta ja luonnollisuutta tuli, ja pitkästä, piiitkästä aikaa vaaleutta. Se olikin tervetullutta monen vuoden jälkeen. 

Vaikka jälkeen-kuvat onkin otettu luonnonvalossa, oikea sävy ei täysin näyttäydy. Se on nimittäin vähän kirkkaampi. 


Leppoisaa sunnuntain jatkoa sinulle ♥



Uusi look saatu. Kiitos Marille.